Valikko

Onko luottorekisteri sopiva lisäasuntopolitiikan arsenaaliin?

Suomi on maailman kärkimaita, kun lasketaan asuntojen määrää suhteessa väkilukuun. Asumisen väljyyskin on lähes kolminkertaistunut yhden sukupolven aikana, vaikka väljyys kansainvälisesti vertaillen on edelleen varsin keskinkertainen. Asuntopolitiikka voi ottaa hyvästä kehityksestä sulan hattuun – kuten se onkin tehnyt.

Lisäbonusta suomalainen asuntopolitiikka saa siitä, että asuntoalueet ovat sosiaalisesti enimmäkseen terveitä. Segregaatio ja slummit on pääosin kyetty estämään.

Aikaisempi heikkolaatuinen elementtirakentaminen ja uusi sosiaalipolitiikka saattavat tosin korostaa asuntoalueiden hintaeroja ja näkyä myös asukasrakenteissa.

Ongelmia siis riittää asumisessa, asumisen kustannuksissa ja asuntojen hintakehityksessä.

Muutaman viimeisen vuoden aikana erittäin nopeasti kasvaneet asuntoluotot ovat herättäneet pelkoa kotitalouksien ylivelkaantumisesta. On myös epäilty, että luottojen nopea kasvu on osaltaan lisännyt ilmaa asuntojen hintoihin.

Asiaa on korostanut, että suurituloiset saavat suurimmat asuntoluotot, ja asuntolainojen dramaattinen pidentyminen on vielä lisännyt luotonhoitokykyä. Kun kerran ostajilla on maksukykyä, niin myyjät ovat ottaneet löysät pois.

Ilmaa hintoihin on voinut tulla myös tukijärjestelmistä, koska tuet helposti valuvat muualle kuin tarkoitettuihin kohteisiin.

Alueelliset hintaerot osoittavat, että uusrakentamista tarvitaan kasvukeskuksissa. Tämä on huomioitu aravamäärärahoissa, jotka pyritään kohdentamaan nimenomaan sinne, missä on tarvetta.

Viime vuonna aravaraha ei tosin käynyt kaupaksi. Eräät institutionaaliset vuokranantajat päinvastoin vähensivät omistustaan, ja asunnontarvitsijatkin valitsivat entistä useammin omistusasumisen vuokra-asumisen sijaan.

Matala korko teki omistusasumisesta edullisemman vaihtoehdon. Vapaarahoitteinen rakentaminen myös kannattanee hyvin, koska rakennuskustannukset ovat kohonneet selvästi asuntojen hintoja hitaammin.

Alalla on kaikkiaan kohtuullisen hyvät näkymät, vaikka ennätysmatalien korkojen odotetaan ennen pitkää pakosta kohoavan.

Korot eivät välttämättä kohoa nopeasti tai tuntuvasti. Suomi seuraa euroalueen tahtia. Euroopan näköalat ovat vaimeat ja tämän takia korot pysynevät suomalaisittain myös lähivuosina varsin kohtuullisina.

Pidempi tähtäin on tietenkin epävarma, mikä näkyy siinäkin, että markkinoilla pitkät korot ovat tuntuvasti lyhyitä korkeammat.

Kohonneet lainamäärät, korkosidonnaisuuksien lyhyys ja epävarmuus korkokehityksestä korostavat riskien hallinnan tärkeyttä.

Asuntolainojen ohella myös kulutusluotot ovat kasvaneet – on huomattava, että asuntoluotoilla voidaan rahoittaa kulutusta ja kulutusluotoilla on jouduttu hoitamaan myös asuntoluottojen juoksevia kustannuksia.

Luottohäiriöt eivät ole lisääntyneet dramaattisesti, mutta ne ovat lisääntyneet selvästi. Luottoaikojen pidentyminen ja matala korko ovat lisänneet asunnon ostajien luotonhoitokykyä, mikä on hyvä asia.

Ongelmallisempaa on, että varautuminen korkotason mahdolliseen nousuun on jäänyt pieneksi, puhumattakaan siitä, että olisi kunnolla varauduttu työttömyyteen tai sairauksiin, jotka voivat alentaa tuloja.

Uudet luotonhoitovakuutuksetkaan eivät voi poistaa tällaisia riskejä. Pelivara luottojen uudelleen järjestämiselle on monessa tapauksessa liian pieni.

Luottoja sovittaessa riskeihin pitäisi tietenkin varautua. Varautumista parantaisi, jos luotonmyöntäjällä olisi tiedossaan luotonhakijan koko velkamäärä.

Suomesta puuttuu ns. positiivinen luottorekisteri, jonka avulla voitaisiin jarruttaa ylivelkaantumista. Rekisterin perustaminen on aikaisemmin torjuttu tietoturvan nimissä.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Matti Inha on ehdottanut tällaista jälleen, Ruotsin mallin mukaisesti. Aika olisi ehkä nyt kypsä, vaikka tilanne on pääosin edelleen hallinnassa.

Ylivelkaantumiselta varjeltuminen lienee yksilölle tärkeämpi asia kuin yhteiskunnan valvovan silmän pelko. Näin ehkä myös vältyttäisiin pahimmilta asuntojen ylihinnoilta.

Positiivisesta markkinakehityksestä uolimatta julkista sektoria tarvitaan asuntomarkkinoilla. Tärkein perustelu on, että kohtuullisia ja kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi.

Koska asunto-ongelmat ovat alueellisesti hyvin erilaisia, tarvitaan eriytynyttä toimintalinjaa. Kuntia ja maakuntia on lisäksi patistettava ottamaan vastuuta asunto- ja työpaikkakehityksen tasapainosta.

Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tontteja osoitetaan enemmän asuntotuotantoon ja vähemmän uusien työpaikkojen luomiseen.

Valtiovallan sekaantumista asuntomarkkinoiden toimintaan voidaan perustella sosiaalisin perustein ja hyvän asumisen ulkoisvaikutuksilla. Levenevä tulonjako uhkaa jättää kasvavan osan väestöstä niin heikkoon asemaan, että he eivät selviä ilman julkista tukea.

Hyvä asunto vähentää muiden sosiaalisten tukien tarvetta ja tukee työssäkäyntiä.

Kirjoittaja on finanssineuvos valtiovarainministeriön kansantalousosastolla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    2. 2

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    3. 3

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    8. 8

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    9. 9

      Ekonomisti Trumpin ministerivalinnoista: Kokemusta pääasiassa katsomosta huutelusta

    10. 10

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    10. 10

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää