Valikko

Eurooppalainen talousmalli elää

1990-luvun alussa minun kaltaiseni virkamiehet, jotka laativat Clintonin hallinnolle pitkän aikavälin talousennusteita, pitivät uhkarohkeana arvioita, joissa povattiin yli 2,5 prosentin keskimääräistä vuosittaista kasvuvauhtia. Varoitimme, että todellinen kasvu saattaisi osoittautua jopa hitaammaksi. Todellisuudessa 1990-luvulla Yhdysvaltain talous kasvoi 3,4 prosentin keskimääräistä vuosivauhtia.

Yhdysvaltain talous on tänä päivänä todellakin yhdeksän prosenttia rikkaampi kuin olisimme kymmenen vuotta sitten uskaltaneet ennustaa. Tämä pitää paikkansa huolimatta työmarkkinoiden toimimattomuudesta ja laajimmista tuotantovajeista suhteessa potentiaaliseen tuotantoon sitten 1980-luvun alun.

Yhdysvalloissa "uusi talous" on osoittautunut todeksi, ja kaikki viittaa siihen, että ensi vuosikymmenellä kasvu on vielä nopeampaa kuin aikaisemmin.

Talouskasvun kiihtyminen Yhdysvalloissa 1990-luvun lopulla ihmetytti kaikkia niitä, jotka loivat katseensa yli Atlantin Länsi-Eurooppaan: missä oli Euroopan "uusi talous"? Saatoimme nähdä sitä Skandinaviassa ja hajanaisina pesäkkeinä myös muualla. Sen sijaan tieto- ja kommunikaatioteknologian kehitys ei tuntunut vaikuttavan voimakkaasti tuotannon ja tuottavuuden kasvuvauhtiin koko talouden tasolla. Eurooppa näytti jäävän yhä pahemmin jälkeen Yhdysvalloista.

Ja kuitenkin, tarkastellessamme tämänhetkistä tilannetta Atlantin molemmin puolin Länsi-Eurooppa näyttää menestyvän huomattavasti paremmin kuin viime vuosikymmenen bisneslehdet antoivat odottaa. Esimerkiksi Länsi-Euroopan tuottavuus työtuntia kohden on vain noin kymmenen prosenttia Yhdysvaltain alapuolella.

Northwestern Universityssä työskentelevä taloustieteilijä Robert Gordon näkee Yhdysvaltain bruttokansantuotteessa useita kiinnostavia piirteitä, joiden tulisi antaa Amerikan mallia ylistäville ja Eurooppaa arvosteleville aihetta varovaisuuteen.

Amerikkalaisten on esimerkiksi pakko ostaa autoja, koska julkinen liikenne on niin surkeassa jamassa. Autojen arvo huomioidaan bruttokansantuotteessa, kun taas Euroopan julkista liikennejärjestelmää ei sisällytetä bruttokansantuotteeseen positiivisena arvona matkustajille, vaan menoeränä hallitukselle.

Vastaavalla tavoin amerikkalaiset pitävät kahta miljoonaa kansalaistaan vankilassa; myös vankiloiden rakentamisesta ja vartijoiden palkkaamisesta koituvat kulut on laskettu bruttokansantuotteeseen.

Professori Gordon huomauttaa myös, että Yhdysvaltain ankara ilmasto eli kylmät talvet (paitsi Floridassa ja Kaliforniassa) ja kuumat kesät (paitsi Washingtonissa, Oregonissa ja Kaliforniassa) pakottavat käyttämään enemmän varoja lämmitykseen ja jäähdytykseen kuin Euroopassa.

Mikä on näiden laskelmien lopputulos? Länsieurooppalaiset työskentelevät noin 25 prosenttia vähemmän kuin amerikkalaiset, ja kuitenkin heidän hyvinvointinsa (ilmasto mukaan luettuna) on vain noin 15 prosenttia alhaisempi kuin amerikkalaisilla. Myös eurooppalaisten tulonjako on tasa-arvoisempi ja köyhyysaste alhaisempi kuin amerikkalaisilla. Tästä näkökulmasta Länsi-Euroopalla näyttää olevan vähintään yhtä suuri oikeus vaatia itselleen "hyvän yhteiskunnan" titteliä kuin Yhdysvalloilla.

Koko talouden tasolla Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan välinen tuottavuuskuilu ei näytä laajenevan kovin nopeasti, jos ollenkaan. Tuottavuuden kasvu on Länsi-Euroopassa lähes samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa, mikä puolestaan viittaa siihen, että uusi talous on saapumassa Länsi-Eurooppaan, joskin hiljaa ja huomattavasti vähemmällä metelillä kuin aikoinaan Yhdysvaltoihin.

Tietenkin kaikkiin suotuisiin arvioihin Länsi-Euroopan talouden tilasta on suhtauduttava varauksellisesti. Esimerkiksi työttömyys näyttää Euroopassa jälleen olevan puolet korkeampaa kuin Yhdysvalloissa.

Työvoiman osallistumisaste on alhaisempi – eikä tämä useinkaan ole tulosta vapaasta valinnasta, vaan työntekijöiden lannistuneisuudesta ja instituutioista, jotka tekevät kaikkien aikuisten työssäkäynnin samassa kotitaloudessa äärimmäisen vaikeaksi.

Euroopassa työn tuottavuuslukuja paisuttaa, että ne potentiaaliset työntekijät, jotka olisivat vähemmän tuotteliaita, ovat huomattavasti todennäköisemmin kokonaan poissa työelämästä. Kaiken yllä häämöttää Länsi-Euroopan sosiaaliturvavaltioita uhkaava väestöllinen kriisi alueen asujaimiston vanhetessa.

Mutta mistä ylisummaan löytää maa tai alue, jota eivät vaivaisi vakavat taloushuolet tai syvät rakenteelliset ongelmat?

1990-luvun lopulla Yhdysvallat koki hämmästyttävän pitkään kestäneen taloudellisen hyväonnisuuden ajanjakson, jota pönkitti lisäksi joukko erinomaisia instituutioita sekä suhteellisen onnistunut talouspolitiikka. Vuoteen 2000 mennessä Euroopan vanhemmat hallintovirkamiehet alkoivat pelätä, että he saisivat jokaisessa tulevassa kansainvälisessä kokouksessa todennäköisesti jälleen kerran kuulla amerikkalaisten saarnaavaan, kuinka Euroopan olisi syytä muuttua enemmän nyky-Amerikan kaltaiseksi.

Siksi on tärkeää huomata, kuinka vähän – jos ollenkaan – Yhdysvallat on viime vuosikymmenen aikana vallannut alaa sosiaaliturva-asioissa suhteessa Eurooppaan. Oppimista olisi myös amerikkalaisilla.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      Kuka eläkemuutoksen maksaisi? ”Kaikki tulevat sukupolvet häviäisivät”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    6. 6

      Vapaakauppasopimuksen hyötyjä ”merkittävästi liioiteltu” – valiokunta tyrmäsi

    7. 7

      Kallistuva öljy nakertaa lentoyhtiöiden tulosta

    8. 8

      ”En voi uskoa sellaiseen elämään, jossa ihmiset ovat syrjäytettyjä” – nobelisti Holmström haluaa ihmiset töihin

    9. 9

      ISTV:n Nobel-studio: Tällaiset juhlat Bengt Holmströmiä odottavat Tukholmassa

    10. 10

      Bensa halpeni ja diesel kallistui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    7. 7

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    8. 8

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    9. 9

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    10. 10

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää