Valikko

Terveydenhuolto tarvitsee kokonaisstrategian

Vaikka Suomessa niin yksityinen rahoitus kuin yksityinen terveyspalvelujen tuottaminen kuuluvat terveydenhuollon kokonaisuuteen, keskittyy terveyspoliittinen keskustelu lähes yksinomaan julkisen sektorin ongelmiin.

Yksityinen sektori on jätetty eräänlaisen varaventtiilin rooliin. Kokonaisuus jää kuitenkin hahmottumatta. Julkisen terveydenhuollon ongelmia ei voi ratkaista ilman, että samalla päätetään yksityisten palvelujen ja rahoituksen asemasta. Ilman päätöksiä ei synny yhtä kokonaisuutta. Tasapainoinen kehitys vaarantuu.

Terveydenhuolto tulee vaatimaan lisää rahaa sekä absoluuttisesti että suhteessa kansantuotteeseen. Väestö ikääntyy, hoidot ja lääkkeet kallistuvat ja sairaanhoitajien palkat nousevat enemmän kuin yleinen palkkataso.

Terveydenhuolto on työvoimavaltainen toimiala, jossa teollisuuden kaltaiset tuottavuuden kasvut eivät ole mahdollisia. Sen lisäksi, että olemassa olevat organisaatiot on saatava toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, on katseet käännettävä kahteen peruskysymykseen: Miten yksityiset terveydenhuoltopalvelut muodostavat kokonaisuuden julkisen palvelutuotannon kanssa? Ja kuinka paljon olemme valmiit terveydenhuollossa hyväksymään yksityisrahoitusta julkisen rinnalle?

Suurelta osin verovaroin tai veroluonteisten sairasvakuutusmaksuin kustannettu terveydenhuolto on hyvinvointivaltion peruspilareita. Terveydenhuolto tulee kuitenkin vaatimaan jatkuvasti lisää rahaa. Samaan aikaan vannomme veronalennuksien nimeen. Ristiriita on ilmeinen.

Ei tarvitse olla suuri ennustaja sanoessaan, että yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuollossa tulee kasvamaan. Itse asiassa sen osuus on jo tänään varsin merkittävä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla suuri osa potilaista kulkee yksityisen sektorin kautta.

Työterveydenhuolto ja lääkäriasemat ovat sen ydin, mutta myös monia erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja -hoitoja tehdään yksityissairaaloissa ja -klinikoilla. Yritysten ja potilaiden itsensä maksama tulovirta on tärkeä lisä terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen.

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on tänään valtaosin julkisessa omistuksessa. Kuntien perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymät ovat niiden ytimenä.

Laajeneva rahoituspohja ajaa väistämättä kohti monituottajamallia, joka on osoittanut toimivuutensa monilla julkisen sektorin lohkoilla. Yksityinen palvelutuotanto täydentää julkista niin sosiaali- kuin opetussektorillakin, miksei siis terveydenhuollossakin. Erityisesti kevyiden hoitojen ja tutkimusten kohdalla keskittyminen kohti suppean, mutta kohdistetun tarjonnan yksikköjä on jo meneillään.

Nykyisessä järjestelmässä on monia eettisiä ongelmia. Julkisen sektorin jonot ajavat potilaita yksityisen sektorin piiriin. Mitä pidempi jono, sen houkuttelevampaa on saada välitön hoito ei-julkiselta palveluntarjoajalta.

Hoitotakuu tuo uudet raja-arvot jonojen pituudelle, mutta samalla se uhkaa vakinaistaa yksityisen ja julkisen välisen työnjaon. Eli kun on valmis maksamaan suuren osan hoitotoimenpiteestä itse, saa palvelun heti. Julkisella puolella vastaavaa voi joutua odottamaan kuusi kuukautta. Haluammeko hyväksyä tämän? Jos emme, olemmeko valmiit maksamaan lisää julkisesta terveydenhuollosta?

On myös muita tapoja lisätä yksityisen rahoituksen osuutta. Esimerkiksi käynevät kaavailut liikennevakuutuksen terveydenhuollon kustannusten siirtämisestä kokonaan vakuutusyhtiöiden kontolle; siis autovakuutuksen hintoihin.

Tämä on eräänlaista rahoituspohjan piilosiirtoa, jossa liikennevakuutuksen ottajat pannaan maksamaan terveydenhuoltopalvelujen eräästä osasta kahteen kertaan. Rahoitusapua se varmasti tuo, mutta olemmeko valmiit hyväksymään sen?

Kehityksen suunta on siis näköpiirissä. Terveydenhuolto tarvitsee kokonaisstrategian.

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    4. 4

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    5. 5

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    6. 6

      5 kuukautta kestäneestä euribor-korkojen manipuloinnista valtavat sakot

    7. 7

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Ikean tulos paisui +20 %

    10. 10

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    6. 6

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    7. 7

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    8. 8

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää