Suomi tarvitsee vahvistusta ulkomailta

Kiina-ilmiön saamasta julkisuudesta huolimatta Suomen tärkeimmät kilpailijamaat ovat nyt ja tulevaisuudessa muut kehittyneet maat. Kehittyneillä mailla on samanlainen kasvustrategia, joka perustuu innovaatioihin ja siihen, että tuotantorakenne keskittyy osaamisintensiivisiin toimintoihin. Kilpailuedun perustana ovat samanlaiset elementit, kuten korkeatasoinen koulutus ja sijoitukset tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Uudet tuotteet ja teknologiat muuttuvat tavanomaisiksi ja siten vanhentuneiksi yhä nopeammin. Tämän tuotesyklin nopeutumisen tuloksena on jatkuva työn kansainvälinen uudelleenjako.

Globalisaation nykyvaihe vahvistaa prosesseja, jotka kiristävät kilpailua yritystoiminnan sijainnista ja työpaikoista. Siinä menestyvät parhaiten maat, jotka kykenevät erikoistumaan inhimillistä pääomaa painottavissa innovaatiotoiminnoissa. Uuden luomisessa muun muassa palkkataso ei ole yrityksen kannalta niin ratkaiseva kuin rutiinituotannossa.

Ennestään vauraille maille epäonnistuminen innovoinnissa ja sen hyödyntämisessä merkitsee pidemmän päälle väistämättä elintason laskua. Länsi-Euroopassa siitä seuraisi myös hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Suomen menestys kilpailussa edellyttää, että maahamme syntyy osaamiskeskittymiä, jotka ovat globaalisti merkittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyillä aloilla maailmanlaajuisesti paras asiantuntemus on Suomessa, innovaatioiden kehittämiselle on riittävä rahoitus ja uutuuksia pystytään soveltamaan ja kaupallistamaan Suomesta käsin.

Väestöpohjamme ja taloutemme ovat pieniä, kun taas globaalit osaamiskeskittymät edellyttävät suuria inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja. Suomi ei pysykään pelkästään kansallisen rahoituksen ja kotimaisten osaajien turvin jatkuvasti kehityksen kärjessä tarpeeksi laajalla rintamalla, jotta kansakunnan vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat.

Pienessä maassa osaamiseen perustuva kasvu edellyttää kykyä houkutella ulkomaisia investointeja ja osaajia. Suomen osaamis- ja innovaatioympäristö on valitettavasti paljon suljetumpi kuin sekä kotimaiset että ulkomaiset käsitykset siitä ovat. Sulkeutuneisuus näkyy siinä, ettei Suomi ole onnistunut saamaan yhtä paljon ulkomaisia investointeja kuin muut samankaltaiset pienet, kehittyneet maat, kuten Ruotsi, Tanska ja Alankomaat.

Tilanne on sama, kun tarkastellaan ulkomaalaisten halukkuutta rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Suomi sijoittaa vuosittain lähes viisi miljardia euroa, noin 3,5 prosenttia kansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen. Se on OECD-maiden toiseksi suurin osuus Ruotsin jälkeen. Kuitenkin vuonna 2003 ulkomaista rahaa koko summasta oli vain 3,1 prosenttia, kun taas vanhoissa EU-maissa ulkomaisen t&k-rahoituksen osuus oli keskimäärin 7,5 prosenttia.

Osaajien houkuttelussa emme ole onnistuneet yhtään paremmin. Suomessa 1,3 prosenttia tutkijoista on ulkomaalaisia EU:n keskiarvon ollessa 4,1 prosenttia. Kun vuonna 2000 noin 5 700 suomalaista tiede- ja teknologia-alan ammattilaista työskenteli muissa EU-maissa, näiltä aloilta oli tullut Suomeen töihin vain 900 ihmistä. Suomen aivotuonnin tappio oli 4 800 henkeä, mikä väestöömme suhteutettuna on paljon. Ero Ruotsiin on huikea, sillä Ruotsin saldo on lähes 9 000 henkeä plussan puolella. Ruotsin tiede- ja teknologia-ala työllisti muun muassa 3 000 suomalaista.

Suomalainen korkeakoululaitoskaan ei ole saavuttanut suurta kansainvälistä suosiota, joskin ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut melko nopeasti. Ero muihin EU-maihin on silti merkittävä. Esimerkiksi Tanskassa 6,5 prosenttia ja Ruotsissa yli 7 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on ulkomaalaisia, Suomessa vain 2,2 prosenttia.

Yksittäisenä seikkana jokainen yllä luetelluista tiedoista voidaan tulkita niin, että löydetään niille hyvä selitys, joka ei anna aihetta huoleen.

Kokonaisuutena tiedot kuitenkin paljastavat, ettei Suomi ole kansainvälisesti kiinnostava innovatiivisen toiminnan sijaintipaikkana. Päinvastoin, osaajat virtaavat pikemminkin Suomesta pois. Tämä puolestaan heikentää taloutemme pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvunäkymiä.

Lähtökohtaisesti asemamme on heikko. Siksi meillä on muita maita kovemmat paineet ryhtyä toimiin, joilla voisimme vahvistaa osaamiseen perustuvan kasvustrategiamme inhimillistä ja taloudellista pohjaa. Maahanmuuttopolitiikkamme tuskin on pääsyy ulkomaisten osaajien vähyyteen. Huippuammattilaisille työn sisältö, sen tarjoamat kehitysmahdollisuudet ja palkitsevuus ovat keskeisiä. Sitä ei voi sivuuttaa, että Suomessa osaajilla on eurooppalaisittain alhainen tulo- ja elintaso.

Kirjoittaja on ekonomisti Akavassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    2. 2

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    3. 3

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    4. 4

      Lapsi hoitoon viimeistään 1,5-vuotiaana, isälle 6 kk vapaa – näin EK uudistaisi perhevapaita

    5. 5

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    6. 6

      Liv-, Jim- ja Hero-kanavien lähetykset eivät pimene Soneran verkossa

    7. 7

      Berner: Seuraavan sukupolven 5G-verkot voivat tuoda Suomeen uusia operaattoreita

    8. 8

      Postin liiketulos heikkeni – ”Haemme uutta kasvua elintarvikkeiden kuljetuksesta”

    9. 9

      Ohjelmistotalo palkkaa sata Turkuun: ”Turus on tarjol selvästen kaikkest enempi ossamist”

    10. 10

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    2. 2

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    3. 3

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    4. 4

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    5. 5

      HS: Useat kaapelikanavat saattavat sittenkin pimetä tiistaiyönä

    6. 6

      Toisissa paikoissa kikytetään, toisissa ei – näin kävi Metalliliiton työpaikoilla

    7. 7

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    8. 8

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    9. 9

      Neljäskin uhatuista kanavista näkyy vielä tiistaiyön jälkeen

    10. 10

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    7. 7

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää