Valikko

Suomi tarvitsee vahvistusta ulkomailta

Kiina-ilmiön saamasta julkisuudesta huolimatta Suomen tärkeimmät kilpailijamaat ovat nyt ja tulevaisuudessa muut kehittyneet maat. Kehittyneillä mailla on samanlainen kasvustrategia, joka perustuu innovaatioihin ja siihen, että tuotantorakenne keskittyy osaamisintensiivisiin toimintoihin. Kilpailuedun perustana ovat samanlaiset elementit, kuten korkeatasoinen koulutus ja sijoitukset tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Uudet tuotteet ja teknologiat muuttuvat tavanomaisiksi ja siten vanhentuneiksi yhä nopeammin. Tämän tuotesyklin nopeutumisen tuloksena on jatkuva työn kansainvälinen uudelleenjako.

Globalisaation nykyvaihe vahvistaa prosesseja, jotka kiristävät kilpailua yritystoiminnan sijainnista ja työpaikoista. Siinä menestyvät parhaiten maat, jotka kykenevät erikoistumaan inhimillistä pääomaa painottavissa innovaatiotoiminnoissa. Uuden luomisessa muun muassa palkkataso ei ole yrityksen kannalta niin ratkaiseva kuin rutiinituotannossa.

Ennestään vauraille maille epäonnistuminen innovoinnissa ja sen hyödyntämisessä merkitsee pidemmän päälle väistämättä elintason laskua. Länsi-Euroopassa siitä seuraisi myös hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Suomen menestys kilpailussa edellyttää, että maahamme syntyy osaamiskeskittymiä, jotka ovat globaalisti merkittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyillä aloilla maailmanlaajuisesti paras asiantuntemus on Suomessa, innovaatioiden kehittämiselle on riittävä rahoitus ja uutuuksia pystytään soveltamaan ja kaupallistamaan Suomesta käsin.

Väestöpohjamme ja taloutemme ovat pieniä, kun taas globaalit osaamiskeskittymät edellyttävät suuria inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja. Suomi ei pysykään pelkästään kansallisen rahoituksen ja kotimaisten osaajien turvin jatkuvasti kehityksen kärjessä tarpeeksi laajalla rintamalla, jotta kansakunnan vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat.

Pienessä maassa osaamiseen perustuva kasvu edellyttää kykyä houkutella ulkomaisia investointeja ja osaajia. Suomen osaamis- ja innovaatioympäristö on valitettavasti paljon suljetumpi kuin sekä kotimaiset että ulkomaiset käsitykset siitä ovat. Sulkeutuneisuus näkyy siinä, ettei Suomi ole onnistunut saamaan yhtä paljon ulkomaisia investointeja kuin muut samankaltaiset pienet, kehittyneet maat, kuten Ruotsi, Tanska ja Alankomaat.

Tilanne on sama, kun tarkastellaan ulkomaalaisten halukkuutta rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Suomi sijoittaa vuosittain lähes viisi miljardia euroa, noin 3,5 prosenttia kansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen. Se on OECD-maiden toiseksi suurin osuus Ruotsin jälkeen. Kuitenkin vuonna 2003 ulkomaista rahaa koko summasta oli vain 3,1 prosenttia, kun taas vanhoissa EU-maissa ulkomaisen t&k-rahoituksen osuus oli keskimäärin 7,5 prosenttia.

Osaajien houkuttelussa emme ole onnistuneet yhtään paremmin. Suomessa 1,3 prosenttia tutkijoista on ulkomaalaisia EU:n keskiarvon ollessa 4,1 prosenttia. Kun vuonna 2000 noin 5 700 suomalaista tiede- ja teknologia-alan ammattilaista työskenteli muissa EU-maissa, näiltä aloilta oli tullut Suomeen töihin vain 900 ihmistä. Suomen aivotuonnin tappio oli 4 800 henkeä, mikä väestöömme suhteutettuna on paljon. Ero Ruotsiin on huikea, sillä Ruotsin saldo on lähes 9 000 henkeä plussan puolella. Ruotsin tiede- ja teknologia-ala työllisti muun muassa 3 000 suomalaista.

Suomalainen korkeakoululaitoskaan ei ole saavuttanut suurta kansainvälistä suosiota, joskin ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut melko nopeasti. Ero muihin EU-maihin on silti merkittävä. Esimerkiksi Tanskassa 6,5 prosenttia ja Ruotsissa yli 7 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on ulkomaalaisia, Suomessa vain 2,2 prosenttia.

Yksittäisenä seikkana jokainen yllä luetelluista tiedoista voidaan tulkita niin, että löydetään niille hyvä selitys, joka ei anna aihetta huoleen.

Kokonaisuutena tiedot kuitenkin paljastavat, ettei Suomi ole kansainvälisesti kiinnostava innovatiivisen toiminnan sijaintipaikkana. Päinvastoin, osaajat virtaavat pikemminkin Suomesta pois. Tämä puolestaan heikentää taloutemme pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvunäkymiä.

Lähtökohtaisesti asemamme on heikko. Siksi meillä on muita maita kovemmat paineet ryhtyä toimiin, joilla voisimme vahvistaa osaamiseen perustuvan kasvustrategiamme inhimillistä ja taloudellista pohjaa. Maahanmuuttopolitiikkamme tuskin on pääsyy ulkomaisten osaajien vähyyteen. Huippuammattilaisille työn sisältö, sen tarjoamat kehitysmahdollisuudet ja palkitsevuus ovat keskeisiä. Sitä ei voi sivuuttaa, että Suomessa osaajilla on eurooppalaisittain alhainen tulo- ja elintaso.

Kirjoittaja on ekonomisti Akavassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    7. 7

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    8. 8

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    9. 9

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    10. 10

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää