Valikko

Yritykset ja hyvinvointipalvelut– miksi kannattaa toimia nyt?

Yritysten näkökulma hyvinvointipalveluihin on varsin moninainen: henkilöstön, palvelujen ja tavaroiden tuottamisen sekä kokonaistalouden näkökulmat ovat keskeisiä.

Yritysten henkilöstö on palveluiden käyttäjiä. Terveydenhuolto, lasten päivähoito tai vanhushuolto ovat työntekijöiden arkipäivää. Jos palvelut tökkivät, niin henkilöstön mielenkiinto ei kohdistu varsinaiseen työntekoon.

Toisaalta yritykset toimittavat julkiselle sektorille tavaroita ja palveluita. Julkiset hankinnat ovat vähitellen avautuneet, sillä vasta EU-jäsenyys pakotti avaamaan julkiset hankinnat. Suomen yrittäjien selvityksessä todetaan, että kunnat eivät ole ehkä täysin sisäistäneet julkisten hankintojen kilpailuttamista.

Kolmas näkökulma liittyy koko kansantalouteen. Yritykset ja niiden työntekijät ovat monin eri tavoin rahoittamassa julkista sektoria ja siten myös hyvinvointipalveluja. Jos toiminta ei ole tehokasta, niin silloin tuhlataan yhteisiä varoja.

Julkisen sektorin tuottavuudesta on aina silloin tällöin esitetty epäilyjä – varsinkin VM on tuonut niitä esille. Huoli varojen riittävyydestä koskettaa kaikkia. Jos nykymeno jatkuu, niin rahat loppuvat.

Jos ennusteet pitävät tällä kertaa paikkansa, niin tulevaisuudessa joudumme kilpailemaan työvoimasta. Tästä syystä tuottavuutta on kehitettävä kaikkialla. Työvoiman saatavuus on niukkuustekijä kaikkialla: myös julkinen sektori tulee kärsimään työvoimapulasta.

Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö voi tuottaa käyttökelpoisia uusia tuotteita ja palveluja hyvinvointisektorille. Tässä tarvitaan vahvaa kotipesää, jotta toiminta voisi onnistua. Vähitellen on mahdollista saada myös uusia vientituotteita.

Hyvinvointipalvelujen tuotekehitys sekä kokonaisjärjestelmien kehittäminen voivat onnistua vain laajalla yhteistyöllä eri tahojen kesken.

Yhteiskunta valtio ja kunnat säätelevät ja ohjaavat tiukasti hyvinvointipalveluja ja niiden tuottamista monin ei tavoin. Asetetaan vaatimuksia ammattipätevyyksille ja toimitiloille sekä koko toiminnalle. Tämä on perusteiltaan aivan oikein, mutta normeja ei saa käyttää kilpailua rajoittavina tekijöinä. Säätelyä ja ohjailua on voitava purkaa. Emme tarvitse kaikkia niitä määräyksiä, joita olemme vuosien mittaan luoneet.

Olisi vähitellen voitava kuntatasolla erottaa tilaaja ja tuottaja. Erityisen tärkeää tämä on hyvinvointipalveluiden alueella. Asia ei varmasti ole millään tavoin uusi. Kuitenkin juuri tämän yhteyden katkaisu on olennaista, jos aiomme todella edistää palvelutuotantoa Suomessa.

Tilaaja on tilaaja ja valitsee palvelun. Kilpailuttaminen ja tilaaminen edellyttävät vahvaa osaamista, ja sitä ei aina kunnissa ole. Eri tuottajavaihtoehtoja on voitava vertailla avoimesti ja lähtökohtien on oltava samoja. Palvelujen tuottajat voivat olla joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.

Palvelujärjestelmän kehittäminen on kunnissa tapahtunut paljolti viranomaisvetoisesti. Yhteistyö yritysten kanssa ei ole edennyt kovinkaan pitkälle. Myöskään strategiatyöskentelyssä ei ole yrittäjien selvityksen mukaan kovinkaan paljon mainintoja tavoitteista kehittää palvelutuotantoa monipuolisesti.

Suomen terveydenhoitomenot ovat kansainvälisesti kohtuullista tasoa kokonaistuotannosta.

Kuitenkin alan ongelmista luetaan lähes joka päivä lehdistä ja kuntien menoista yhä suurempi osa aiheutuu hyvinvointipalveluista: jokin mättää alalla pahasti.

Nykyiseen suomalaiseen malliin kuuluvat erilaiset strategiat ja suunnitelmat: ne ovat saaneet lähes valtionuskonnon aseman. Kuitenkaan ei ole uskallusta miettiä yhteiskunnan rakenteiden todellista muuttamista vastaamaan nykyaikaa.

Ongelmia ja haasteita meillä on vaikka muille jakaa, mutta todellisia ratkaisuja ei ehkä sittenkään olla valmiita hakemaan. Muutetaan näennäisesti jotakin ja toivotaan, että aika hoitaa ongelmat.

Nyt olisi aika asettaa viisaiden henkilöiden ryhmä toden teolla miettimään ja tekemään esitys siitä, millä tavoin suomalainen terveydenhoitojärjestelmä olisi toteutettava, jos voisimme aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä.

Millainen olisi sen rakenne, miten palvelut tuotettaisiin, miten hoidettaisiin sen rahoitus? Millainen olisi sen johtamis- ja ohjausjärjestelmä sekä oikeastaan kaikki mahdollinen toiminta?

Vastakkaisia mielipiteitä sataa roppakaupalla tai ehdotus vaietaan kuoliaaksi. Kuitenkin Suomen kuvalehden päätoimittajaa Tapani Ruokasta lainaten sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kriisissä. Jotakin on tehtävä nopeasti, ja tosiasioiden tunnustaminen on kaiken parannuksen alku.

Yksityiset palvelut ovat julkisille hyvinvointipalveluille sekä kumppaneita että kilpailijoita. Huoli hyvinvoinnista on kuitenkin yhteinen.

Keskuskauppakamari esitti jokin aika sitten, että olisi määriteltävä mitä ovat oikeastaan hyvinvointipalvelut. Tämä työ on vielä kesken. Vähitellen on aloitettava arvokeskustelu yksilön ja yhteiskunnan suhteista.

Toimivat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut ovat merkittävä kilpailukykytekijä. Kun hyvinvointipalveluja alettiin kehittää, niin Suomi oli suljettu ja suojattu yhteiskunta. Tänään olemme avoin kansantalous, ja vaatimus tehokkuudesta ulottuu koko yhteiskuntaan.

Kirjoittaja on dosentti ja Espoon kauppakamarin toimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      KL: Starbucks laajenee maailmalla - uuden luksuskahvin hinta voi nousta lähes 10 euroon

    2. 2

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    3. 3

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    4. 4

      Lehti: Hatchimals-hulluus iski - kirjailija osti hittileluja 20 000 dollarilla

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    7. 7

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    8. 8

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    9. 9

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    4. 4

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    5. 5

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    6. 6

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    7. 7

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    8. 8

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      Lehti: Hatchimals-hulluus iski - kirjailija osti hittileluja 20 000 dollarilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    11. Näytä lisää