Yritykset ja hyvinvointipalvelut– miksi kannattaa toimia nyt?

Yritysten näkökulma hyvinvointipalveluihin on varsin moninainen: henkilöstön, palvelujen ja tavaroiden tuottamisen sekä kokonaistalouden näkökulmat ovat keskeisiä.

Yritysten henkilöstö on palveluiden käyttäjiä. Terveydenhuolto, lasten päivähoito tai vanhushuolto ovat työntekijöiden arkipäivää. Jos palvelut tökkivät, niin henkilöstön mielenkiinto ei kohdistu varsinaiseen työntekoon.

Toisaalta yritykset toimittavat julkiselle sektorille tavaroita ja palveluita. Julkiset hankinnat ovat vähitellen avautuneet, sillä vasta EU-jäsenyys pakotti avaamaan julkiset hankinnat. Suomen yrittäjien selvityksessä todetaan, että kunnat eivät ole ehkä täysin sisäistäneet julkisten hankintojen kilpailuttamista.

Kolmas näkökulma liittyy koko kansantalouteen. Yritykset ja niiden työntekijät ovat monin eri tavoin rahoittamassa julkista sektoria ja siten myös hyvinvointipalveluja. Jos toiminta ei ole tehokasta, niin silloin tuhlataan yhteisiä varoja.

Julkisen sektorin tuottavuudesta on aina silloin tällöin esitetty epäilyjä – varsinkin VM on tuonut niitä esille. Huoli varojen riittävyydestä koskettaa kaikkia. Jos nykymeno jatkuu, niin rahat loppuvat.

Jos ennusteet pitävät tällä kertaa paikkansa, niin tulevaisuudessa joudumme kilpailemaan työvoimasta. Tästä syystä tuottavuutta on kehitettävä kaikkialla. Työvoiman saatavuus on niukkuustekijä kaikkialla: myös julkinen sektori tulee kärsimään työvoimapulasta.

Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö voi tuottaa käyttökelpoisia uusia tuotteita ja palveluja hyvinvointisektorille. Tässä tarvitaan vahvaa kotipesää, jotta toiminta voisi onnistua. Vähitellen on mahdollista saada myös uusia vientituotteita.

Hyvinvointipalvelujen tuotekehitys sekä kokonaisjärjestelmien kehittäminen voivat onnistua vain laajalla yhteistyöllä eri tahojen kesken.

Yhteiskunta valtio ja kunnat säätelevät ja ohjaavat tiukasti hyvinvointipalveluja ja niiden tuottamista monin ei tavoin. Asetetaan vaatimuksia ammattipätevyyksille ja toimitiloille sekä koko toiminnalle. Tämä on perusteiltaan aivan oikein, mutta normeja ei saa käyttää kilpailua rajoittavina tekijöinä. Säätelyä ja ohjailua on voitava purkaa. Emme tarvitse kaikkia niitä määräyksiä, joita olemme vuosien mittaan luoneet.

Olisi vähitellen voitava kuntatasolla erottaa tilaaja ja tuottaja. Erityisen tärkeää tämä on hyvinvointipalveluiden alueella. Asia ei varmasti ole millään tavoin uusi. Kuitenkin juuri tämän yhteyden katkaisu on olennaista, jos aiomme todella edistää palvelutuotantoa Suomessa.

Tilaaja on tilaaja ja valitsee palvelun. Kilpailuttaminen ja tilaaminen edellyttävät vahvaa osaamista, ja sitä ei aina kunnissa ole. Eri tuottajavaihtoehtoja on voitava vertailla avoimesti ja lähtökohtien on oltava samoja. Palvelujen tuottajat voivat olla joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.

Palvelujärjestelmän kehittäminen on kunnissa tapahtunut paljolti viranomaisvetoisesti. Yhteistyö yritysten kanssa ei ole edennyt kovinkaan pitkälle. Myöskään strategiatyöskentelyssä ei ole yrittäjien selvityksen mukaan kovinkaan paljon mainintoja tavoitteista kehittää palvelutuotantoa monipuolisesti.

Suomen terveydenhoitomenot ovat kansainvälisesti kohtuullista tasoa kokonaistuotannosta.

Kuitenkin alan ongelmista luetaan lähes joka päivä lehdistä ja kuntien menoista yhä suurempi osa aiheutuu hyvinvointipalveluista: jokin mättää alalla pahasti.

Nykyiseen suomalaiseen malliin kuuluvat erilaiset strategiat ja suunnitelmat: ne ovat saaneet lähes valtionuskonnon aseman. Kuitenkaan ei ole uskallusta miettiä yhteiskunnan rakenteiden todellista muuttamista vastaamaan nykyaikaa.

Ongelmia ja haasteita meillä on vaikka muille jakaa, mutta todellisia ratkaisuja ei ehkä sittenkään olla valmiita hakemaan. Muutetaan näennäisesti jotakin ja toivotaan, että aika hoitaa ongelmat.

Nyt olisi aika asettaa viisaiden henkilöiden ryhmä toden teolla miettimään ja tekemään esitys siitä, millä tavoin suomalainen terveydenhoitojärjestelmä olisi toteutettava, jos voisimme aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä.

Millainen olisi sen rakenne, miten palvelut tuotettaisiin, miten hoidettaisiin sen rahoitus? Millainen olisi sen johtamis- ja ohjausjärjestelmä sekä oikeastaan kaikki mahdollinen toiminta?

Vastakkaisia mielipiteitä sataa roppakaupalla tai ehdotus vaietaan kuoliaaksi. Kuitenkin Suomen kuvalehden päätoimittajaa Tapani Ruokasta lainaten sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kriisissä. Jotakin on tehtävä nopeasti, ja tosiasioiden tunnustaminen on kaiken parannuksen alku.

Yksityiset palvelut ovat julkisille hyvinvointipalveluille sekä kumppaneita että kilpailijoita. Huoli hyvinvoinnista on kuitenkin yhteinen.

Keskuskauppakamari esitti jokin aika sitten, että olisi määriteltävä mitä ovat oikeastaan hyvinvointipalvelut. Tämä työ on vielä kesken. Vähitellen on aloitettava arvokeskustelu yksilön ja yhteiskunnan suhteista.

Toimivat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut ovat merkittävä kilpailukykytekijä. Kun hyvinvointipalveluja alettiin kehittää, niin Suomi oli suljettu ja suojattu yhteiskunta. Tänään olemme avoin kansantalous, ja vaatimus tehokkuudesta ulottuu koko yhteiskuntaan.

Kirjoittaja on dosentti ja Espoon kauppakamarin toimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Valinnanvapautta alettiin kokeilla tänään Jyväskylässä – 174 vaihtoa ensimmäisen 8 tunnin aikana

    4. 4

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    5. 5

      Kulta on kallistunut selvästi – sijoittajat pelkäävät osakkeiden olevan vaarallisen kalliita

    6. 6

      Bild: Kreikka tarvinnee ”kaksinumeroisen miljardisumman”

    7. 7

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    8. 8

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    9. 9

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    10. 10

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    6. 6

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    9. 9

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    10. 10

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää