Valikko

Saa surettaa

Työelämä: Työpaikoilla ovat alkamassa valitusviikot: ”Olisipa loma vielä jatkunut.” Valitus on rituaali, joka auttaa sopeutumaan lomaltapaluun aiheuttamaan stressiin. Mutta se ei vie eteenpäin. Moni miettii lomalla työtapojaan ja on töihin palattuaan valmis muutoksiin. Tähän hetkeen työyhteisön kannattaisi tarttua.
Ne päivät lähestyvät. Hetket, jolloin notkutaan kahvilla työkavereiden kanssa ja rutistaan, miksei loma voisi jatkua. Ihan varmasti mökillä paistaa aurinko juuri nyt.

Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö sanoo, että valittaminen kuuluu asiaan ja on vielä hyväksikin.

– Se on hyödyllinen rituaali, jolla sekä yksilö että työyhteisö sopeutuvat loman loppumisen aiheuttamaan stressiin.

Työterveyslaitoksella työskentelevä Kivistö katsoisi kuitenkin lomanjälkeisessä tilanteessa paljon pidemmälle.

– Ajatellaan näin, että ihminen ei palaa lomalta samana ihmisenä kuin hän sinne lähti. Hän on himpun verran viisaampi ja tarkastellut asioita etäämpää. Ei ehkä tietoisesti, mutta työkuvio on ollut loman aikana mielenpohjalla.

– Kun ihminen palaa lomalta, monella on ideoita oman työn kehittämisestä. Jos tämä resurssi osattaisiin ottaa työyhteisössä käyttöön, se veisi yksilöitä ja koko työyhteisöä eteenpäin, Kivistö sanoo.

Nyt hänestä näyttää, että tämä mahdollisuus hukataan liian usein. Työyhteisö herää muutoksiin vasta myöhemmin syksyllä, ja silloin lomalta palannut ihminen on ehtinyt jo turtua takaisin vanhoihin rutiineihinsa.

Tarvetta muutokselle on. Moni päättää vakaasti, että työtavat muuttuvat, kunhan arki taas alkaa. Tutkimukset todistavat samaa. Kivistö on tutkinut sairauslomalta töihin palaavia: 78 prosenttia vastaajista sanoi, että heillä on tarve tehdä töitä eri tavalla kuin ennen sairauslomaa.

– Seurantakysely antoi kuitenkin aika lohduttoman kuvan. Kun kysymys koski toteutuneita muutoksia tai edes uskoa siihen, että muutos voisi olla mahdollinen, tähän uskovien prosentti pieneni kuin pyy maailmanlopun edellä.

Kivistön mielestä ihmisten halua muutokseen ei pitäisi tuhlata. Hän sanoo, että ”on hirveän arvokas ajatus”, kun ihminen ymmärtää haluavansa tehdä asioita toisella tavalla. Mutta hätäillä ei kannata: muutokset tapahtuvat vaiheittain.

Kivistö kertoo terveyskäyttäytymisen vaihemallista, jonka mukaan muutoksessa on tunnistettavissa erilaisia vaiheita. Pelkkä halu muutokseen ei riitä, asian eteen täytyy myös tehdä jotain. Se taas vaatii, että muutostarve täsmentyy ensin omassa mielessä. Jos asiassa tuntuu olevan esteitä, kannattaa miettiä, mikä este on todellinen.

– Sitten tarvitaan taitoharjoittelua. Asia pitää tehdä riittävän monta kertaa toisin, jotta tulee kokemusta siitä, että se onnistuu tällä uudellakin tavalla.

Aina muutos ei onnistu, ei vaikka tahtoa olisi kuinka paljon. Työyhteisö saattaa torpata yksilön vakaat muutosaikomukset, ja se taas aiheuttaa moninkertaista vahinkoa.

– Tällaisesta tilanteesta kärsivät sekä yksilö että työnantaja. Työnantaja tekee itselleen vahinkoa, jos ei osaa ottaa viisaalla tavalla tämän vaiheen energiaa hyödyksi. Yksilö puolestaan turhautuu, ja hänen on myöhemmin entistä vaikeampi innostua muutoksesta. Hän olisi valmis muutokseen nyt, Kivistö perustelee.

Hän nostaisi kunniaan ”pienten askelten politiikan”.

– Minä arvostan pieniä muutoksia työn kehittämisessä ihmisen mittaiseksi. Lomakauden jälkeen voisi olla otollinen aika tehdä niitä, kun ihmisillä on siihen halua.

Esimerkin Kivistö ottaa omasta elämästään. Kun työhuone on täynnä papereita ja mappeja ja tietokoneella tietoa on vielä enemmän, ”elämä on taiteilua sen kanssa, miten asiat pysyvät järjestyksessä”.

– Koetan kohentaa jotain asiaa, jos en ihan päivittäin, niin melkein. Siitä tulee tunne, että kaikki ympäristössäni ei ole kontrolloimatonta. Voin viedä pienillä teoilla asioita haluamaani suuntaan.

Mennään vielä lomalle. Onko se edes hyvä, jos työasiat pyörivät mielessä? Eikö lomalla pitäisi ajatella jotain ihan muuta?

– Se ei ole ihan tahdonvallanalainen asia, miten paljon työt pyörivät lomalla mielessä. Mutta minä lähestyisin asiaa toisin, Kivistö sanoo.

Ensinnäkin, loma on työsuojelukysymys. Työlainsäädännössä palkallisen loman perusteluina on käytetty ensisijaisesti työntekijöiden terveydensuojelua. Myös elämänlaadun kohentaminen löytyy perusteluista.

– Olen koettanut itsellenikin sanoa, ettei pidä ihan kevyesti luovuttaa sellaisessa asiassa, joka on todettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja jonka eteen on tehty paljon töitä, Kivistö napauttaa.

– Ainakin pitää miettiä, mikä poikkeusyksilö on, jos ei tarvitse sellaista, joka on lainsäädännöllä itselle turvattu.

Toiseksi, kysymys hyvästä lomasta on paljolti kysymys hyvästä työstä. Ruotsissa tehty tutkimus osoitti, että huonosta työstä on paljon vaikeampi päästä irti kuin hyvästä.

Loman lähestyessä loppua huono työ alkaa myös rassata aikaisemmin ajatuksissa. Tutkimuksessa työ määriteltiin huonoksi sekä liiallisen työmäärän että yksilön heikon omaan työhönsä vaikutusmahdollisuuden takia.

– Jos lomalla alkaa kovin aikaisin huolestua paluusta töihin, se liittyy osaksi työn laatuun. Silloin olisi erityisen tärkeää, ettei ihmisen tarvitsisi jatkaa töissä samalla tavalla kuin ennen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    2. 2

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    3. 3

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    8. 8

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    9. 9

      Ekonomisti Trumpin ministerivalinnoista: Kokemusta pääasiassa katsomosta huutelusta

    10. 10

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    10. 10

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää