Valikko

Leviääkö Saksa-ilmiö meille?

Saksan talous on ollut eriasteisissa vaikeuksissa aina Saksojen yhdistymisestä eli vuodesta 1990 lähtien. Yhdistyminen paljasti nopeutetussa aikataulussa, että Saksan talous oli menettänyt kasvu- ja kilpailukykynsä.

Yritykset eivät pystyneet kannattavasti laajenemaan entiseen Itä-Saksaan, ja erityisesti vientiteollisuuteen työtilaisuuksia syntyi valtavasti toivottua vähemmän. Seurauksena on ollut itäisen Saksan työttömyyden jämähtäminen 20 prosentin tuntumaan. Lisäksi uusien ja vanhojen osavaltioiden yhdentyminen on hidastunut ja julkisen sektorin taloudellinen tasapaino on jäänyt kehnoon tilaan.

Viime vuosina myös entisen Länsi-Saksan teollisuuden kilpailukyvyttömyys on käynyt yhä selvemmäksi. Saksankin uudet teolliset työpaikat syntyvät ulkomaille ja investoinnit Saksaan ovat alamaissa.

Saksan työmarkkinoita on syytetty jäykiksi jo 1980-luvun lopulta lähtien. Tämä onkin totta. Palkkataso on korkea ja lomat pitkiä. Lisäksi erilaiset välilliset työvoimakustannukset ovat korkeita. Näihin kustannuksiin nähden tuottavuuden kasvu on ollut liian hidasta. Kilpailukyky on heikentynyt jatkuvasti. Nyt ongelmaa on edelleen kärjistämässä väestön vanheneminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen. Saksan eläkejärjestelmä uhkaa kriisiytyä.

Työmarkkinaosapuolten kesken ei kovinkaan suuria uudistuksia ole saatu aikaan. Ammattiliittojen asema on Saksassa vahva ja ne eivät ole olleet kovinkaan valmiita neuvottelemaan työehtojen heikentämisestä. Ammattiliitoilla on ollut takanaan vahva kentän tuki, sillä Saksassa ei ole olemassa laajalle levinnyttä kriisitietoisuutta maan talouden tilasta.

Neuvottelujen jumiutuminen ammattiliittotasolla on johtanut siihen, että tärkeimmissä vientiyrityksissä on lähdetty liikkeelle yritystasolla. Kärjessä on autoteollisuus, joka kamppailee armottomassa kansainvälisessä kilpailussa. Tuottavuuden nosto investoinneilla tai automaation lisäämisellä alkaa jo olla Saksassa vaikeaa, joten keskustelut ovat siirtyneet työvoimakustannuksiin. Useissa yrityksissä niiden alentamisesta on neuvoteltu, joko suorien palkanalennusten tai työajan pidennysten kautta. Liikkeellä ovat olleet Daimler-Chrysler, Ford ja Volkswagen ja palkanalennusten vaihtoehtona ovat olleet tuotannon siirrot Saksasta pois.

Ammattiyhdistysliike on ajanut itsensä paitsioon. Se joutuu nyt sivusta seuraamaan, kun todelliset neuvottelut työehdoista liukuvat yritystasolle. Kehitystä on kuitenkin vaikea pysäyttää, sillä saksalaisyrityksillä on tosi kyseessä. Ammattiyhdistysliike saa nyt syyttää itseään siitä, ettei kehitystrendejä ole aikaisemmin otettu todesta, vaan ongelmien on odotettu ratkeavan itsekseen.

Suomen ammattiyhdistysliike on viime aikoina huolestunut Saksan tilanteesta. Autoteollisuuden esimerkkien on pelätty leviävän myös tänne. Huoli on täysin aiheellinen. Teollisuuden kilpailukyky on mitä suurimmassa määrin ammattiyhdistysliikkeen ongelma.

Jos työn hinta suhteessa tuottavuuteen on väärä, tuotanto ja työpaikat häviävät. Se, että saksalaiset autotehtaat ylipäätään aloittavat vaikeat yrityskohtaiset neuvottelut kustannusten alentamisesta, on osoitus yritysten omistajien isänmaallisesta ajattelusta. Huomattavasti helpompaa on yksinkertaisesti vain siirtää tuotanto halvempiin maihin.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ratkaisevaa on se, millainen asenne työnantajien muutosvaatimuksiin omaksutaan liittotason neuvotteluissa. Jos asenne on joustamaton ja vanhaa säilyttävä, niin parhaassa tapauksessa edessä on Saksan tie.

Huonommassa tapauksessa keskustelu Kiina-ilmiöstä saa uutta vettä myllyynsä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    7. 7

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    8. 8

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    9. 9

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää