Valikko

Pääkonttorit katoavat– tuleeko Suomesta banaanivaltio?Joustoa tarvitaan työmarkkinoilla

Prohan Pekka Pere:

Toimitusjohtajan mukaan entinen ’Very Interesting’ -Suomi on pudonnut ’un-interesting’ –luokkaan. Nokia- ja Sonera-vetoinen hyvä kansainvälistymisvauhtimme yksinkertaisesti hiipui, ja maailman mielikuvissa olemme pudonneet takaisin piirisarjaan, Pere selvittää.

Vaikka luvuilla voitaisiin osoittaa, ettei mikään ole kovin paljon muuttunut, Pere toteaa, että ulkomaisissa silmissä Suomen teknologian kulissit ovat romahtaneet. Tuskin mikään aidosti kansainvälinen yritys suunnittelisi pääkonttoriaan tänne.

Juna meni jo

”Viime vuosikymmenen lopulla oli helppoa esiintyä ulkomailla suomalaisena. Silloin oli uusi ja hieno tilanne. Kun vielä 1980-luvulla maamme koettiin jopa osaksi Neuvostoliittoa ja itäblokkia, 1990-luvun lopulla Suomen arvo oli noussut korkealle ja suomalaisia kuunneltiin.”

Viime vuosikymmenen lopussa oli Peren mukaan hyvä nousukausi, johon Suomi pääsi loistavasti mukaan. Samaan ei pystynyt Ruotsi, ja suomalaiset pääsivätkin sen aikana monissa asioissa ruotsalaisten rinnalle ja ohi.

Pere huomauttaa, että tuolloin kansainväliset yritykset innostuivat Suomesta ja tulivat näille markkinoille. Tänne tuli ulkomaista pääomaa ja talouden tunnusluvut nousivat hyvää vauhtia. Nyt virta on vaihtunut päinvastaiseksi. Hänen mukaansa jopa naapurimme Ruotsi koetaan nyt joustavampana ja parempana kuin Suomi puhumattakaan vihreämmästä ruohosta kauempana.

”Orastavan nousukauden siivelle Suomi ei enää pääse mukaan, tehtiin täällä mitä tahansa. Kehityslukumme tulevat vääjäämättä jäämään piirisarjatasolle. Positiiviset asiat ovat heikentyneet, positiivinen mielikuva on haihtunut pois, eivätkä tilastot enää varsinaisesti tue Suomen erityisluonnetta. Vaikka olisimme hyvä ’un-interesting’ –luokassa, ei tänne kukaan sen takia tule.”

Ulkomaisen tarkkailijan silmissä Pere antaa viime vuosikymmen lopun Suomelle kouluarvosanan yhdeksän. Tällä hetkellä maamme saa häneltä korkeintaan kuutosen.

Menetetty mahdollisuus

Peren mielestä suomalaiset hukkasivat 1990-luvun lopun tilanteen, jolloin Suomen teknologiaihmeestä kirjoitettiin pitkin maailmaa ja ulkomaista pääomaa virtasi maahamme pörssin, pääomasijoitusten ja investointien kautta.

”Nyt on vakava tilanne. Suomi on kovaa vauhtia tulossa tytäryhtiömaaksi, josta viimeisetkin pääkonttorit siirtyvät pois, ja tilalle jää ulkomaisten ostamia tytäryrityksiä ja suomalaisia yrityksiä, joiden fokus on Suomen sisällä, ei kansainvälisillä markkinoilla. Strategiset linjaukset lähtevät tunteesta. Kun ne tehdään paikoissa, joissa ei ole tunnesiteitä Suomeen, ne tuskin myöskään palvelevat Suomen ja suomalaisten etua.”

Myös tosiasiat ovat Suomea vastassa, kun puhutaan liiketoiminnan sijoittumisesta.

Pienet markkinat

”Suomen markkinoiden koko liiketoiminnan kannalta ei vedä vertoja Kiinalle, Britannialle, Saksalle tai Yhdysvalloille. Me tiedämme, että täällä on osaavaa työvoimaa ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta muualla sitä ei enää käsitetä.”

Toimitusjohtaja ennustaa, että lähiaikoina nähdään runsaasti yritysostoja, joissa ulkomaiset yhtiöt hankkivat jalansijaa Suomesta.

”Kun Suomen markkinat vetävät, ulkomaalaisomistuksessa ei yleensä ole mitään ongelmia. Huonoina aikoina, kun tehdään säästö- ja supistamispäätöksiä ilman tunnesiteitä Suomeen, ratkaisut ovat arvaamattomia.”

Supistuvat rahoitus-markkinat

Pere toteaa, että maamme rahoitus- ja sijoitusmarkkinoiden suuruus ei hetkauta ketään, varsinkaan nyt, kun suomalainenkin pääoma näyttää virtaavan ulkomaisen pääoman mukana täältä pois.

”Suomi on näissä oloissa käpykylä. Maamme sijoitusvarallisuus on vain murto-osa Ruotsista, ja Helsingin pörssi on pudonnut poikkeuksellisen nousukauden jälkeen yhdeksi pienen maan pörssiksi jossakin kaukana outoine sääntöineen.”

Peren mukaan Prohalla ei ole konkreettisia suunnitelmia siirtää pääkonttoria pois Suomesta.

”Jos yhtiöllämme olisi ollut amerikkalainen toimitusjohtaja, päätös olisi tehty jo. Minulle suomalainen ympäristö on tutumpi kuin yhdysvaltalainen. Suomalaisena kismittää, kun näkee miten paljon vaikeammaksi koko ajan tulee Suomen perusteleminen hyvänä kotipaikkana kansainväliselle yritykselle.”

Lainsäädäntö jäljessä

Hänen mielestään iso suomalainen ongelma on lainsäädännön jälkeenjääneisyys. Siinä ärtymystä aiheuttavat erityisesti poikkeamat kansainvälisistä käytännöistä ja jotkin historialliset jäänteet.

Uudistustahti on Peren mukaan liian hidasta ja joskus vielä pyritään kotiseutuhengessä säilyttämään suomalaisia kummallisuuksia sen sijaan, että nopeasti mukauduttaisiin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin toimintamalleihin ilman omia virityksiä. Hänen mukaansa näissä asioissa on pudottu kelkasta.

Toimitusjohtaja toteaa, että pääministeri Matti Vanhasen hallitus on myös ajautunut verouudistuksellaan tasaisen kehityksen ulkopuolelle. Pere uskoo, että veroratkaisu pitää kuitenkin taas uusia viiden vuoden päästä, mikä estää pitkäjänteisen toiminnan ja rakenteiden suunnittelun suomalaisen yhtiönä.

Peren mukaan 1990-luvun alussa Esko Ahon hallituksella oli pitkän aikavälin suunnitelma, ja Lipposen molemmat hallitukset veivät asioita eteenpäin tasaisesti ja ennustettavasti.

”Pahin ongelma on, että usko hallituksen haluun yhtenäistää lainsäädäntöä ja kehittää sitä vakaalla ennakoitavalla tavalla on mennyt. Ymmärrän, että hallituspohjan muutos johtaa myös uusiin linjauksiin, mutta nyt valitettavasti näyttää, että se on johtanut myös hätäiseen nikkarointiin ja monimutkaistuviin vaikeasti ymmärrettäviin uusiin säädöksiin.”Proha pähkinänkuoressa

Peren vetämä Proha-konserni on kansainvälinen ohjelmistoyhtiö, joka keskittyy portfolio- ja projektijohtamisen ohjelmistoihin ja asiantuntijapalveluihin.

Siihen kuuluvat Artemis-alakonserni, joka nappaa noin 70 prosenttia konsernin liikevaihdosta sekä öljy- ja kaasusektorille keskittyvä Norjaan painottuva projektijohtamisen liiketoiminta, jonka liikevaihto-osuus on noin 30 prosenttia.

Prohan liikevaihto vuonna 2003 oli 76,8 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 90 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Vuonna 1984 toimintansa aloittaneen Prohan palveluksessa työskentelee noin 600 henkilöä, joista noin 100 Suomessa.It-työpaikoilla kannattaa odottaa enemmän kansainvälisiltä suhdanteilta kuin tulopoliittiselta sopimukselta. Palkkakehitys on alalla ollut aina kohtuullisen hyvä ja nousukaudella yritysten menestyessä erinomainen. Yleensä alalla palkat ovat nousseet selvästi enemmän kuin tupossa määritellään, korostaa työnantajia edustavan liiton puheenjohtaja Pekka Pere.

Peren mukaan tietoteknisillä aloilla tarvitaan nyt ennen kaikkea joustoa.

”Nyt täytyy pitää työt ja työpaikat Suomessa. Tässä osaaminen, uuden oppiminen ja joustavuus ovat tärkeimmät menestystekijät. Tulopolitiikassa on tärkeää, että löydetään joustavia järjestelmiä, joilla tasataan erilaisia suhdannevaihteluita. Mahdollisuus kerryttää tuloja rahastoon myöhemmin tulona nostettavaksi huippu-urheilijoiden tapaan olisi ihanteellinen malli sekä yrityksille että työntekijöille, mutta se taitaa olla liian radikaalia poliitikoille.”

Pere haluaa myös, että valtiovalta keventää yritystoimintaan liittyviä säädöksiä.

Palkkapussissa näkyy

Puheenjohtaja selvittää, että talouden nousun merkit ovat edelleen epäselviä. Vaikka nousukausi on lähtenyt hitaasti liikkeelle, se on vuorenvarmasti edessä. Kasvu ja kannattavuus näkyvät hänen mukaansa aina myös työntekijöiden tulevissa palkkapusseissa ainakin tällä alalla, jossa inhimillinen osaaminen on yritysten tärkein menestystekijä.

”Olen huomannut, että joustavuuden hakeminen työpaikoilla on yleensä yrityksen ja sen henkilökunnan yhteinen intressi. Yhdessä etsitään jäykistä säännöistä malleja, joilla joustoja voitaisiin luoda. Tässä olisi reilusti varaa löysätä sääntöjä ja jättää tilaa paikalliselle sopimiselle, mikä on kaikkien yhteinen etu.”

Hän vetoaa samalla työrauhan puolesta.

”Jos tulee lakkoaaltoja ja epävarmuutta töiden jatkuvuudesta, se viimeistään pudottaisi Suomen maailmantalouden nousun kelkasta. Koska olemme fiksua kansaa, en silti usko, että niin käy.”

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    7. 7

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    8. 8

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    9. 9

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    10. 10

      Nobel-voittaja Hart: Trumpin talouspolitiikka uhka USA:n ja maailman taloudelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää