Valikko

Verotus ja työllisyys

Veronkevennyksiä ja verojärjestelmän rakenteellisia muutoksia on jo pitkään tarjottu yhdeksi ratkaisukeinoksi Suomen työttömyysongelmaan. Seuraavassa hyvin lyhyt tiivistelmä siitä, mitä asiasta tiedetään tutkimusten perusteella.

Economic Policyn numerossa 30 F. Daveri ja G. Tabellini tarkastelivat 14 OECD-maan aineistolla verokiilan, reaalipalkkojen ja työttömyyden välisiä yhteyksiä. He raportoivat, että vuosien 1965 ja 1995 välillä keskimääräinen efektiivinen veroaste (palkkaverot + työnantajamaksut) nousi Manner-Euroopan maissa 28 prosentista 42 prosenttiin. Samaan aikaan työttömyys kasvoi 2,1 prosentista 10,5 prosenttiin.

Estimointitulosten mukaan verotuksen kiristyminen selitti noin puolet työttömyyden kasvusta Manner-Euroopan maissa. Tulos näytti kuitenkin pätevän vain niissä Euroopan maissa, joissa ammattiliitot ovat vahvoja, mutta palkkaneuvottelut käydään liittotasolla. Pohjoismaissa, joissa palkkaneuvottelut liittojen ja työnantajajärjestöjen välillä ovat koordinoituja, ei estimointitulosten mukaan verotuksen kiristymisellä ollut vaikutusta työttömyyden kasvuun.

Suomea koskevilla aikasarja-aineistoilla tehtyjen tutkimusten mukaan työnantajamaksujen kasvu pienentää bruttopalkkoja siten, että palkansaajat kantavat osan kasvaneesta verorasituksesta, mutta kokonaistyövoimakustannukset nousevat.

Myös tuloverotuksen suhteen tulokset ovat samansuuntaisia. Kokonaistyövoimakustannusarviot kuitenkin kvantitatiivisesti vaihtelevat.

Verotuksen työllisyysvaikutukset riippuvat lisäksi siitä, miten herkästi työvoiman kysyntä reagoi työvoimakustannusten muutokseen. Tutkimusten mukaan korkeammat palkkakustannukset pienentävät työllisyyttä, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee 0,2 ja 0,8 välillä. On ilmeistä, että työvoiman kysynnän palkkajoustot ovat kasvamassa markkinoiden muututtua entistä kilpailullisemmiksi.

Onko tarkennettu veroale tehokkaampi kuin yleinen? Tunnetuin työnantajamaksujen alennuskokeilu on toteutettu Ranskassa vuodesta 1993 alkaen.

Arviot Ranskan työvoimakustannusten alennuksen vaikutuksesta työllisyyteen ovat varsin positiivisia. B. Crepon ja R. Desplatz arvioivat noin 90 000 yrityksen aineistoa hyödyntäen, että vuosien 1994 ja 1997 välillä toteutetut työvoimakustannusten alennukset lisäsivät työllisyyttä noin kolme prosenttia. Heidän arviotaan tukee myös huomio, että matalapalkkaisten työpaikkojen (alle 1,4 kertaa minimipalkka) määrä on kasvanut 17 prosenttia vuosien 1990 ja 1999 välillä.

Lisätukea Ranskan työnantajamaksujen työllisyysvaikutuksista antaa F. Kramarzin ja T. Philipponin Journal of Public Economicsissa 2001 julkaistu tutkimus, jonka mukaan matalapalkkaisen työvoiman kysyntä on erittäin herkkää työvoimakustannusten muutoksille: prosentin kasvu työvoimakustannuksissa lisää työttömyysriskiä jopa puolellatoista prosentilla.

Suomen työttömyys on jäänyt huolestuttavan korkealle tasolle ja kohdistunut voimakkaasti matalapalkkaisiin työntekijöihin. Työhön kohdistuvan verotuksen kokonaistasolla on jonkin verran vaikutusta työvoimakustannuksiin ja sitä kautta työllisyyteen.

Verotuksen vaikutus työvoimakustannuksiin on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin silti lievästi positiivinen, Suomen kaltaisissa maissa, joissa palkkaneuvottelut käydään yleensä keskitetysti. Työn keskimääräisen verotaakan keventäminen kautta linjan ei ole tehokkain tapa kohdentaa verokevennyksiä.

Työttömyyden kohdentumisen vuoksi suurin mahdollinen työllistämispotentiaali on pienipalkkaisessa, vähän koulutetussa työvoimassa. Tutkimukset viittaavat siihen, että pienituloisiin kohdistuvilla veronalennuksilla saataisiin paras mahdollinen työllisyyshyöty menetettyjä verotuloja kohti.

Suomessa bruttopalkkojen jakauma on poikkeuksellisen kapea osaksi solidaarisen palkkapolitiikan vuoksi. Matalapalkkaisten työnantajamaksujen alennukset laskisivat kokonaistyövoimakustannuksia alimmilla palkkatasoilla varmimmin ja näyttäisivät siksi työllisyyden kannalta tehokkaimmalta tavalta toteuttaa veronalennukset alaspäin jäykkien palkkojen tilanteessa.

Eli jos veromuutoksilla halutaan parantaa työllisyyttä mahdollisimman tehokkaasti, taloustieteellisen tutkimuksen, ja Suomen nykytilanteen valossa veronkevennykset pitäisi kohdistaa pienituloisiin yleisten verokevennysten sijasta. Verotuksella on tietysti muitakin rooleja, joita en tässä ole käsitellyt.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    4. 4

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    7. 7

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    8. 8

      IMF huolissaan: Velkaantuminen lisännyt kotitalouksien haavoittuvuutta

    9. 9

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    10. 10

      Helsingissä reipas pörssipäivä, Nokia ja Kotipizza ponkaisivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää