Verotus ja työllisyys

Veronkevennyksiä ja verojärjestelmän rakenteellisia muutoksia on jo pitkään tarjottu yhdeksi ratkaisukeinoksi Suomen työttömyysongelmaan. Seuraavassa hyvin lyhyt tiivistelmä siitä, mitä asiasta tiedetään tutkimusten perusteella.

Economic Policyn numerossa 30 F. Daveri ja G. Tabellini tarkastelivat 14 OECD-maan aineistolla verokiilan, reaalipalkkojen ja työttömyyden välisiä yhteyksiä. He raportoivat, että vuosien 1965 ja 1995 välillä keskimääräinen efektiivinen veroaste (palkkaverot + työnantajamaksut) nousi Manner-Euroopan maissa 28 prosentista 42 prosenttiin. Samaan aikaan työttömyys kasvoi 2,1 prosentista 10,5 prosenttiin.

Estimointitulosten mukaan verotuksen kiristyminen selitti noin puolet työttömyyden kasvusta Manner-Euroopan maissa. Tulos näytti kuitenkin pätevän vain niissä Euroopan maissa, joissa ammattiliitot ovat vahvoja, mutta palkkaneuvottelut käydään liittotasolla. Pohjoismaissa, joissa palkkaneuvottelut liittojen ja työnantajajärjestöjen välillä ovat koordinoituja, ei estimointitulosten mukaan verotuksen kiristymisellä ollut vaikutusta työttömyyden kasvuun.

Suomea koskevilla aikasarja-aineistoilla tehtyjen tutkimusten mukaan työnantajamaksujen kasvu pienentää bruttopalkkoja siten, että palkansaajat kantavat osan kasvaneesta verorasituksesta, mutta kokonaistyövoimakustannukset nousevat.

Myös tuloverotuksen suhteen tulokset ovat samansuuntaisia. Kokonaistyövoimakustannusarviot kuitenkin kvantitatiivisesti vaihtelevat.

Verotuksen työllisyysvaikutukset riippuvat lisäksi siitä, miten herkästi työvoiman kysyntä reagoi työvoimakustannusten muutokseen. Tutkimusten mukaan korkeammat palkkakustannukset pienentävät työllisyyttä, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee 0,2 ja 0,8 välillä. On ilmeistä, että työvoiman kysynnän palkkajoustot ovat kasvamassa markkinoiden muututtua entistä kilpailullisemmiksi.

Onko tarkennettu veroale tehokkaampi kuin yleinen? Tunnetuin työnantajamaksujen alennuskokeilu on toteutettu Ranskassa vuodesta 1993 alkaen.

Arviot Ranskan työvoimakustannusten alennuksen vaikutuksesta työllisyyteen ovat varsin positiivisia. B. Crepon ja R. Desplatz arvioivat noin 90 000 yrityksen aineistoa hyödyntäen, että vuosien 1994 ja 1997 välillä toteutetut työvoimakustannusten alennukset lisäsivät työllisyyttä noin kolme prosenttia. Heidän arviotaan tukee myös huomio, että matalapalkkaisten työpaikkojen (alle 1,4 kertaa minimipalkka) määrä on kasvanut 17 prosenttia vuosien 1990 ja 1999 välillä.

Lisätukea Ranskan työnantajamaksujen työllisyysvaikutuksista antaa F. Kramarzin ja T. Philipponin Journal of Public Economicsissa 2001 julkaistu tutkimus, jonka mukaan matalapalkkaisen työvoiman kysyntä on erittäin herkkää työvoimakustannusten muutoksille: prosentin kasvu työvoimakustannuksissa lisää työttömyysriskiä jopa puolellatoista prosentilla.

Suomen työttömyys on jäänyt huolestuttavan korkealle tasolle ja kohdistunut voimakkaasti matalapalkkaisiin työntekijöihin. Työhön kohdistuvan verotuksen kokonaistasolla on jonkin verran vaikutusta työvoimakustannuksiin ja sitä kautta työllisyyteen.

Verotuksen vaikutus työvoimakustannuksiin on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin silti lievästi positiivinen, Suomen kaltaisissa maissa, joissa palkkaneuvottelut käydään yleensä keskitetysti. Työn keskimääräisen verotaakan keventäminen kautta linjan ei ole tehokkain tapa kohdentaa verokevennyksiä.

Työttömyyden kohdentumisen vuoksi suurin mahdollinen työllistämispotentiaali on pienipalkkaisessa, vähän koulutetussa työvoimassa. Tutkimukset viittaavat siihen, että pienituloisiin kohdistuvilla veronalennuksilla saataisiin paras mahdollinen työllisyyshyöty menetettyjä verotuloja kohti.

Suomessa bruttopalkkojen jakauma on poikkeuksellisen kapea osaksi solidaarisen palkkapolitiikan vuoksi. Matalapalkkaisten työnantajamaksujen alennukset laskisivat kokonaistyövoimakustannuksia alimmilla palkkatasoilla varmimmin ja näyttäisivät siksi työllisyyden kannalta tehokkaimmalta tavalta toteuttaa veronalennukset alaspäin jäykkien palkkojen tilanteessa.

Eli jos veromuutoksilla halutaan parantaa työllisyyttä mahdollisimman tehokkaasti, taloustieteellisen tutkimuksen, ja Suomen nykytilanteen valossa veronkevennykset pitäisi kohdistaa pienituloisiin yleisten verokevennysten sijasta. Verotuksella on tietysti muitakin rooleja, joita en tässä ole käsitellyt.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    2. 2

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    3. 3

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    4. 4

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    5. 5

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    6. 6

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    7. 7

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    8. 8

      Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

    9. 9

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    10. 10

      Turvapaikanhakija töihin – näin se onnistuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    4. 4

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    10. 10

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    8. 8

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    9. 9

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    10. 10

      Sähköyhtiö kuivasi järven – jopa kaksi miljoonaa kalaa kuoli

    11. Näytä lisää