Valikko

Metsäteollisuudella edessä hakkuutalkoot järjestelmäviidakossa

Tekniikka vielä kirjavaa

Suomessa 61 prosenttia metsästä on yksityisessä omistuksessa, ja meillä lasketaan olevan satatuhatta metsänomistajaa.

Puunhankinnan kannalta tämä on tehotonta. Metsänomistajat kuuluvat toki osuuskuntiin ja hoitoyhdistyksiin, mutta silti neuvotteluosapuolia on muuta teollisuutta enemmän. Metsäteollisuuden tietotekninen tehostaminen lähteekin jo hankinnan tehostamisesta.

Jotain on jo tehtykin. Länsi- ja Pohjois-Suomen Metsäomistajaliitot sekä Metsäliitto tarjoavat sopimusasiakkailleen NetForest-Internet-palvelua. Sen avulla metsänomistaja voi seurata omistamansa metsien tilaa ja suunnitella toimia, esimerkiksi ehdottaa hakkuita.

"Verkkopalvelu tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon metsänomistajille, jotka asuvat kaukana metsätilastaan. Metsätilansa ajantasaiset tiedot saa näkyviin tietokoneelleen silloin kun itse haluaa", johtaja Jukka Koivumäki Länsi-Suomen metsänomistajaliitosta sanoo.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on luonut NetForest-tuotteen päälle verkkopalvelujärjestelmän kuntien ja muiden metsiä omistavien ja käyttävien käyttöön. Siitä saatavan tiedon perusteella kuntalaiset voivat sanoa mielipiteensä metsäsuunnitelmista kunnan päättäjille.

"Ensimmäinen kaupunki ottaa järjestelmän käyttöön marraskuun alussa", järjestelmäasiantuntija Raisa Sell Tapiosta sanoo.

Erppi metsässäkin

KKolmekymmentä vuotta alalla ollut UPM Metsän kehityspäällikkö, koneinsinööri Hannu Airavaara on nähnyt korjuun huiman kehityksen.

"Korjuun teknistäminen ei ole ollut helppoa. Koneilta ja järjestelmiltä vaaditaan kestävyyttä ja niiden tekijöiltä niin hydrauliikan, sähkö- kuin tietotekniikankin osaamista sekä innovatiivisuutta"

Mitä nopeammin ja tarkemmin puu saadaan mitattua ja määriteltyä, millaisiin pätkiin se kannattaa katkoa, sitä tehokkaampaa korjuu on. Puu on luonnontuote, eikä mittaustulos ole täydellinen, mutta silti tämä tekniikka on nopeudeltaan ja tarkkuudeltaan toista kuin metsurin sihti. Puu katkeaa sekunnissa halutun kaltaiseksi.

"Katkontatarkkuus mahdollistaa asiakaslähtöisen toiminnan. Pöllien pituus määritellään sen mukaan, mikä antaa laitokselle parhaan tuoton."

"Tietotekniikan avulla metsästä saadaan reaaliaikaista tietoa siitä, miten korjuu etenee. Tämä on todella pitkälle vietyä toiminnanohjausta", Airavaara lisää.

Paikannuksellatarkkuutta karttatietoon

Metsäteollisuuden toiminnalla on valtavat volyymit ja se on hajallaan eri puolilla maata. Operatiivista ohjausta voidaankin vielä parantaa.

"Kymmentä konetta voisi seurata yhtä aikaa", Airavaara suunnittelee.

Tässä auttavat langattomat järjestelmät. Moni tieto saadaan välitettyä tosiaikaisesti metsäpäästä toimistoon tai tuotantolaitokseen.

Uusista gps-paikannuslaitteista taas toivotaan tarkkuutta maastotyöhön. Ennen vanhaan metsätyönjohtajat merkkasivat nauhoilla hakkuualueet sekä varottavat että suojelukohteet, esimerkiksi lähteet ja purot.

Tällä hetkellä gps-laitteiden ja olemassa olevan karttatiedon avulla päästään noin 2–10 metrin tarkkuuteen. Karttavirhe uudessa kartta-aineistossa on noin 0–7 metriä, vanhassa 20.

"Karttavirhe pitäisi ehdottomasti saada ohjelmallisesti paikannuksesta pois", Airavaara sanoo.

Metsäkoneen kuljettaja on muuttunut ajoneuvotietokoneet, mittaavat katkaisupäät, gps-laitteet ja langattoman tiedonsiirron hallitsevaksi it-ammattilaiseksi. Onko laitteet onnistuttu pitämään helppokäyttöisinä?

"Mitä pidemmälle vietyjä ne ovat, sitä vaativampaa käyttö on", Airavaara vastaa. "Käyttäjäystävällisyyden parantaminen vaatii vielä rajua järjestelmätyötä."

Tekniikan ei ole yksinkertaistanut työtä mutta on monipuolistanut toimenkuvaa.

"Koneen käyttäjän on aina tiedettävä, mitä hän koneella tekee. Hänen on osattava tulkita tuloksesta, onko tuotettu työ vaatimusten mukaista", Airavaara huomauttaa.

Baltia kutsuu

Lentävän lähdön toiminnalleen vuonna 2000 saaneen Gisnet Solutionsin (GIS= geographic information system) toimitusjohtaja Mikko Kiviniemi tuntee hyvin suomalaisen metsäteollisuuden tietojärjestelmät. Hän ja kolme muuta TietoEnatorin metsätoiminnoissa työskennellyttä perustivat yrityksen saatuaan tehtäväksi liittää karttajärjestelmästä saatavat paikkatiedot Metsäliiton SAP R/3:een.

Työ onnistui, ja nyt yrityksellä on takanaan omistajien rahoituksella neljä täyttä toimintavuotta. Paikka- ja metsätietoon erikoistunut yritys on ehtinyt saada asiakkaikseen merkittäviä toimijoita: Metsäliiton lisäksi listalla ovat muun muassa Stora Enso, Tapio, Metsäkeskukset, Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus.

Kiviniemi toivoo metsäklusterin vaihtavan tulevaisuudessa tietoja organisaatioiden välillä.

"Moni ratkaisu on vaiheessa, jossa standardeja ja käytäntöjä vasta muodostetaan ja valitaan. Nyt olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jotta tietojenvaihto sujuisi tulevaisuudessakin."

Gisnet on ratkaisuineen mukana metsäteollisuuden koko tuotantoketjussa. ForestPad tuo tietoa metsäpäästä, NetForest taas tarjoaa metsänomistajalle ajantasaista metsäsuunnitelmatietoa internetissä.

Stora Enso käyttää puunhankinnassaan Efristä, jonka tarjoaman paikkatiedon avulla suunnitellaan globaalia puunhankintaa ja tuotantolaitosten sijoittelua. eMetsän avulla Stora Enso saa ajantasaista tietoa sopimusyrittäjiltään, ja ratkaisuun sisältyy myös maksuliikenteen seurantajärjestelmä.

Eli paikkatietopohjaisia ratkaisuja metsäteollisuudelle tarjoavasta yrityksestä on kasvanut metsäteollisuuden järjestelmätoimittaja?

"Näin on. Tuotemyynnin ja palvelujen osuus liikevaihdostamme kasvaa koko ajan", Kiviniemi vastaa. "Asiakkainamme on valtaosa merkittävistä metsäorganisaatioista, ja niiden kehitystyön painopiste on sähköisessä asioinnissa. Meidän on tarjottava välineet siihen sähköisiä allekirjoituksia ja pankkiliikennettä myöten.”

Gisnetin kilpailijoita ovat TietoEnator sekä metsäalan konsultointia, järjestelmiä ja laitteita toimittava Savcor. Gisnet on pohjannut oman sovelluskehitystyönsä eri laitepohjille sopiviin ratkaisuihin sekä useissa ratkaisuissa toimivaan Gisnet Spatial Framework -alustaan. Kun pyörää ei tarvitse joka kerta keksiä uudelleen, toiminta tehostuu.

Gisnetin oma suuri haaste on nyt kansainvälistyminen. Tuotepaketti on kunnossa, yhteensopivuus ja yhteistoiminta esimerkiksi SAP:n, Oraclen ja IBM:n kanssa koeteltu ja toimivaksi todettu. Edessä on toiminnan laajentaminen Baltiaan.

Suomessa aina investoitu

TietoEnator Forestin palkkalistoilla on 780 metsäalan osaajaa. Tällä luvulla TietoEnator on maailman suurin metsäjärjestelmien osaaja. Henkilöstöstä noin puolet työskentelee Suomessa; muita isoja sijaintimaita ovat Pohjois-Amerikka, Saksa ja Ruotsi.

TietoEnator Forestin johtaja Sakari Ruotsalaisella on tuntuma maailman metsäteollisuuden it-tilaan ja -tarpeisiin. Hän tietää, että toisin kuin Pohjois-Amerikassa, Suomessa on aina investoitu uuteen tekniikkaan, olipa kyse sitten paperikoneista ja tietojärjestelmistä.

Kaikkialla maailmassa metsäteollisuus on viime vuosina satsannut suuriin erp-hankkeisiin.

”Samaan aikaan teollisuus on konsolidoitunut ja globalisoitunut, minkä vuoksi järjestelmiä on harmonoitava. Nämä kalliit ja raskaat hankkeet eivät ole vielä ohi”, Ruotsalainen huomauttaa.

Jos resursseja olisi, mihin järjestelmätarpeet suuntautuisivat?

”Puunhankintajärjestelmiin, sähköisiin palveluihin sekä paikkatietoon ja kuljetuksiin liittyviin ratkaisuihin”, Ruotsalainen luettelee.

Kuljetusten optimoimisella teollisuus alihankkijoineen saavuttaisi merkittävää tehoa. Stora Enso, VTT ja TietoEnator kehittivät Kuorma-hankkeessa yhdessä mallin ja ohjelmistot puunhankinnan ja kuljetusten järjestelyyn. Viime vuonna tuotantokäyttöön tulleen järjestelmän avulla Stora Enso laskee saavuttavansa viiden prosentin säästöt kuljetuskustannuksissa.

”Asiakkaat ovat tulleet kriittiseksi ja odottavat järjestelmiltä näyttöä säästöistä. Uusia järjestelmiä ei oteta käyttöön tuosta vaan. Tänä vuonna metsäteollisuuden it-budjetteja leikattiin 10–50 prosenttia, ja se näkyy meilläkin”, Ruotsalainen huomauttaa.

IBM havahtui metsä-osaamisen tarpeeseen

Vielä reilu vuosi sitten IBM:n metsäosaamiskeskus Kanadan Vancouverissa oli yrityksessä ainoa laatuaan. Kun IBM osti PwC Consultingin, saatiin mukana myös annos metsätietoutta konsulttien muodossa. Nyt – ja kuin sattumalta heti M-realin tehtyä ison ulkoistuksen IBM:lle – Suomessa on IBM:n toinen metsäalan osaamiskeskus, Forest & Paper Innovation Center.

Yksi sen konsulteista, Jukka Purola on toiminut paperiteollisuudessa ja tuntee metsäteollisuuden järjestelmäkirjavuuden.

”Suurin it-haaste on järjestelmäintegraatio. Konsolidoituminen teettää vielä työtä, samoin liiketoimintaprosessien muuttuminen globaaleiksi”, hän sanoo.

It-urakkaa helpottaisi sekin, että metsäteollisuus miettisi, onko sen pidettävä hallussaan koko tuotanto-toimitusketju. ”Yritykset voisivat miettiä, onko esimerkiksi hankintatoimi niiden ydinosaamista vai voisiko siitä luopua.”

Myös TietoEnatorin Sakari Ruotsalaisen mukaan oireita halusta ulkoistaa hankintatoimi on ilmassa.

Toiminnan tehostamisessa tietotekniikan avulla ei olla vielä siellä missä voitaisiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Lehti: Hatchimals-hulluus iski - kirjailija osti hittileluja 20 000 dollarilla

    2. 2

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    3. 3

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    4. 4

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    5. 5

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    6. 6

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    7. 7

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    8. 8

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    9. 9

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    4. 4

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    5. 5

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    6. 6

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    7. 7

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    8. 8

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    11. Näytä lisää