Valikko

Puukaupan villit vuodet ovat ohi Karjalassa

Taloussanomat selvitti, mistä ja miten metsäteollisuus hankkii nyt raaka-aineensa itärajan takaa

Valtavat kasat koivupropseja odottavat junakyytiä Suomeen Niiralan raja-asemalla Venäjän puolella rajaa. Tiellä kohti Sortavalaa vastaan jyrää tukkirekkoja säännöllisin väliajoin.

Puuralli Venäjältä Suomeen käy kuumana. Kasvava tuonti itärajan takaa on taannut myös sen, että keskieurooppalaiset asiakkaat ja ympäristöjärjestöt seuraavat entistä tarkemmin suomalaisten paperi- ja sellutehtaiden raaka-aineen alkuperää.

Jopa ympäristöjärjestöt myöntävät nyt, että Karjalassa laittomat hakkuut eivät ole mittava ongelma.

Puubisneksen villit vuodet ovat ohi, vakuuttaa myös Stora Enson alue-esimies Arvo Nousiainen Sortavalassa.

– Lyhyitä voittoja hakevia jobbareita ei enää näy teiden varsilla kaupittelemassa epämääräisiä puupinoja. Ostamme puut vakiintuneilta toimittajilta, jotka noudattavat Stora Enson ympäristöperiaatteita, Nousiainen sanoo.

Alkuperä selvillätukkinipun tarkkuudella

Sanojensa vakuudeksi Nousiainen levittää pöydälle kartan, johon on merkitty suojelu- ja muut luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet. Niiltä hakattua puuta Stora Enso ei osta.

Nousiaisen mukaan yhtiön seurantajärjestelmä on kattava, eikä laillisesti hakatun puun sekaan ole helppo ujuttaa luvattomia puueriä.

– Voimme seurata puun alkuperää tukkinipun tarkkuudella leimikosta tehtaan portille asti.

Nousiainen on ollut mukana Karjalan puubisneksessä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Hänen mukaansa ala on viime vuosina huomattavasti siistiytynyt.

– Näissä ympyröissä kaikki tuntevat toisensa. Jos joku huseeraa kuin sika vatukossa, hän jää varmasti kiinni, Nousiainen vakuuttaa.

Valtio myöntää hakkuuoikeudet

Venäjän metsät kuuluvat edelleen valtiolle, joka myöntää hakkuuoikeuksia yksityisille yrityksille.

Lisäksi esimerkiksi kaupungeille annetaan lupia kaataa ja myydä puuta toimintansa rahoittamiseksi. Hakkuuluvan saanut yritys maksaa valtiolle kantohinnan ja sitoutuu hakkuualueiden uudistamiseen.

Alueelliset metsäpiirit, lezhosit, seuraavat tarkasti hakkuiden etenemistä. Vuokraaja on velvollinen myös istuttamaan tai kylvämään uuden metsän hakatun tilalle.

– Hakkuualue tarkastetaan työn edetessä vähintään kaksi kertaa. Tämän lisäksi teemme lopputarkastuksen, Sortavalan metsäpiirin johtaja Juri Karaguzin selvittää.

Puuyhtiöt päivittelevät välillä pilkuntarkkaa syyniä.

Hakkuiden päätyttyä tarkastajat mittaavat alueella esimerkiksi metsäajoneuvojen tekemien painaumien syvyyden, kantojen pituuden ja jäljelle jääneen puutavaran määrän. Kaikki käyttökelpoinen puutavara tulee toimittaa pois metsästä. Risut on taas siirrettävä ajourien peitteeksi.

Jos huomautettavaa löytyy, puun hakkaaja joutuu maksamaan rikkeistä. Hakkuita Sortavalan alueella tekevä Aulis Tuohimaa laskee, että hän on viime vuosina joutunut maksamaan kymmenien tuhansien eurojen sakot.

– Tarkastajat rankaisevat pienemmistäkin rikkeistä. Muutaman puunrungon kaataminen hakkuulipussa määritellyn alueen ulkopuolelta tuo heti sakot, Tuohimaa tuskailee.

Mikäli sakkoja ei makseta, viranomaiset eivät myönnä yrityksille uusia hakkuulupia. Rangaistuksia ei voi välttää edes paikallisia tarkastajia lahjomalla, sillä heidän toimiaan valvoo metsähallinnon moniportainen byrokratia Moskovaa myöten.

Byrokratia työllistää runsaasti

Laatokan Karjalassa metsäyhtiöt hankkivat puun Tuohimaan kaltaisilta toimittajilta, jotka hakkaavat ja kuljettavat puutavaran suoraan suomalaiselle tehtaalle.

Toinen vaihtoehto on ostaa puueriä, jotka alihankkija on toimittanut tienvarsivarastoihin tai rautatievaunussa rajalle.

Suurin osa Stora Enson puuntoimittajista on venäläisiä yrityksiä, joiden toimintaa yhtiö valvoo pistokokein. Suomalaiset ovat myös kouluttaneet alihankkijoita ympäristöasioissa.

Nousiaisen mielestä nykyinen puun alkuperäjärjestelmä toimii niin hyvin, ettei Euroopan komission kaavailemaa tuontilupajärjestelmää tarvita.

Komission mielestä laittomien hakkuiden estämiseksi puuta ei saisi tuoda EU:hun ilman paikallisen tulliviranomaisen myöntämää vientilupaa.

Puunostajan mielestä uusi järjestelmä veisi aikaa ja rahaa.

Byrokratiaa on Nousiaisen mielestä jo nyt riittävästi.

– Puunhankinta Venäjällä on ainaista ongelmien ratkaisua. Byrokratia vie varmasti yli puolet työajasta. Viranomaismääräykset ja niiden jatkuva muuttuminen työllistävät varsin kiitettävästi, Nousiainen huokaisee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    10. 10

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää