Valikko

Kiinastako Suomen mallimaa?

Suomi onnistui 1990-luvulla siinä missä moni muu ei. Suomen elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan rakenne uusiutui ja opimme hyödyntämään suomalaista yhteen hiileen puhaltamista. Saavutuksenamme oli yksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista. Pahoja jälkiäkin jäi: työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden taakka painaa Suomen ratkaisuissa taloudellisesti ja moraalisesti. Menestystarinassa käytettiin kahta Suomi-ilmiötä, joihin ei muualla maailmassa usein törmää: erittäin laajapohjaisia poliittisia hallituksia sekä kolmikantayhteistyötä ja kattavia tulopoliittisia kokonaisratkaisuja.

Maailman tuulet kuitenkin muuttivat suomalaisten yritysten ajattelumaailmaa yllättävän nopeasti: yritysten pitkäjänteinen toiminta alkoi merkitä henkilöstösuunnittelussa usean vuoden sijasta muutamaa kuukautta ja yritysten sijoituspaikkaa valittaessa Suomi oli vain yksi ehdokas. Tämä uusi maailma johti noin vuosi sitten voimakkaaseen vastakkainasetteluun työmarkkinajärjestöjen välisessä keskustelussa.

Suomessa keskustellaan Kiina-ilmiöstä sen pohjalta, kannattaako Suomessa enää teettää töitä. Yritysten kannalta kyse on ollut sijoittumisesta halvan työvoiman maahan, mukanaolosta suurilla ja kasvavilla markkinoilla ja kansainvälistymisen välttämättömyydestä. Palkansaajille huoli ulosliputetuista yrityksistä on tuonut turvattomuuden tunteen ja vienyt kertaheitolla myös yritysten sijaintipaikkakuntien tulevaisuudelta pohjan pois.

Nyt työn ja yritysten siirtymisessä pois Suomesta on meneillään uusi ilmiö. Esimerkiksi metalliteollisuuden yritykset siirtävät toimintojaan uusiin EU-maihin mitä moninaisimmin perustein.

EU-kilpailu työstä ja investoinneista hätkähdyttää: onko Suomen mielekästä rakentaa integraatiota, jossa jäsenmaat kilpailevat toistensa kanssa vaarantaen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi havaitut periaatteet? Tällaisia ovat esimerkiksi laadukkaat julkiset palvelut ja mahdollisuus rakentaa palkkatyön turvin tulevaisuutta. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkkien tulisi olla myös eurooppalaisia.

Yhteinen raha ja markkina-alue eivät riitä, vaan onnistunut integraatio edellyttää poliittisesti toimintakykyistä unionia. Tämä onnistuu kasvattamalla unionin roolia yhteiskunnallisena toimijana. EU:n tulisi kiireesti hakea hyvinvointipolitiikan periaatteisiin yhteiset linjat ja keskustella verotuksen integraatiosta. Suomalaistenkin kannalta on viisasta, että EU:lla on yhtenevä työlainsäädäntö, samoin perustein toimivat työmarkkinat ja jollakin tavalla yhteismitallinen sosiaaliturva.

Jos suomalainen tulopolitiikka ja kolmikanta tuottavat tulosta syksyn neuvotteluissa, voi olettaa, että laajalla yhteistyöllä kyetään hakemaan ratkaisuja myös globalisaatio-ongelmiin. Koheesioon ja yhteistyöhön perustuva yhteiskunta on ison valinnan edessä.

Kansainvälisyydellä Suomi on tähänkin asti pärjännyt. 1990-luvulla uudet markkina-alueet, kilpailun lisääntyminen, rajojen kaatuminen ja uuden teknologian vyöry muuttivat suomalaisten yritysten toimintakenttää ja palkansaajien asemaa työelämässä nopeasti.

Jos yritykset siirtyvät Baltian maihin ”paremman yritysilmaston” perässä, miten Suomi tähän voi vastata? Emme kai voi ruveta leikkaamaan suomalaisia palkkoja kymmenillä prosenteilla turvataksemme työpaikat? Eikö yhteiskuntaa pidäkään rakentaa korkean tuottavuuden ja osaamisen varaan?

Rakennemuutokseen vaikuttaminen ei tapahdu nopeasti. Olennaista on, miten Suomi kykenee jatkossa kilpailemaan työpaikoista ja yrityksistä. Yritysten sijaintipaikkakunnasta, työn hinnasta ja verotuksesta kilpaillaan uudella tavalla.

Suomen menestys perustuu jatkossakin työhön ja työllisyysasteen kehittymiseen. Suuri haaste on, miten ikääntyvät saadaan pysymään työelämässä terveinä ja motivoituneina eläkeikään asti. Työllisyysastetta ei nosteta vain kaavamaisilla eläkeikään liittyvillä ratkaisuilla.

Työllisyys on myös työmarkkinaratkaisujen keskeinen tavoite. Finanssipolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa on yhdistetty työllisyyden, talouskasvun, inflaation ja teollisuuden kilpailukyvyn vuoksi. Palkkapolitiikassa on siirrytty nimellispalkka-ajattelusta ostovoima-ajatteluun. Näin on kasvatettu työllisyyttä.

Sijaintipaikan valinta on yrityksille strateginen kysymys. Matalat työvoimakustannukset eivät voi olla ainoa päätökseen vaikuttava tekijä. Yritysinvestointien kohteena olevien maiden on tarjottava vähimmäismäärä infraa, koulutusta ja turvallisuutta. Yritystoiminnan riskejä arvioidessaan yritykset etsivät vakautta ja luotettavuutta ennen investointipäätöksen tekemistä.

Suomi on investointikohteena houkutteleva maa, kunhan jatkossakin tarjolla on tervettä ja koulutettua työvoimaa, laadukasta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä huollettu infrastruktuuri. Erittäin merkittäviksi kilpailutekijöiksi tulevaisuudessa nousevat vakaat ja turvalliset olosuhteet sekä maailman vähiten korruptoitunut hallinto. Verotuksessa on harkittava uusia kannusteita investointien lisäämiseksi, esimerkiksi ulkomaisten pääomasijoitusten verokohtelussa on parantamisen varaa.

Suomessa on edistettävä sellaisten yritysten perustamista ja kasvua, jotka investoivat voimakkaasti uusiin tuotteisiin ja palveluihin teknologiaa ja tutkimusta soveltamalla. Ainoastaan hyödyntämällä Suomen tarjoamia valtteja voimme parantaa maamme kilpailukykyä ja lisätä sijoittajien halua investoida Suomeen.

Suomalaisille yrityksille Kiina – tai mikä tahansa muu maa – voi olla mahdollisuus. Kiinaa ja muitakaan maita on kuitenkin mahdoton tarkastella ihannemaina niin kauan kuin kansalaisoikeudet ovat kyseenalaisia, korruptio rehottaa, ammattijärjestötoiminta on tosiasiassa kielletty ja toisinajattelijat sekä ay-vaikuttajat istuvat vankilassa.

Yritysten tulee voida tehdä hyvää bisnestä niin, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Kirjoittaja on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja sekä Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n hallituksen ja työvaliokunnan suomalaisjäsen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    10. 10

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    7. 7

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    8. 8

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää