Valikko

Tuotannon siirto ulkomaille esteenä työllisyyden paranemiselle

Hallituksen tavoitteena on työttömyyden supistaminen 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Aikaa tähän on 2,5 vuotta.

Edellytykset työllisyyden oleelliselle paranemiselle murenivat tosin jo viime vuonna, kun kotimaiset investoinnit romahtivat ja teollisen tuotannon siirto halpatyövoiman maihin alkoi kiihtyä.

Tuotannon siirto Suomesta on kohdistunut ensisijaisesti elektroniikka-teollisuuteen. Muilla teollisuuden aloilla siirtymä on tapahtunut lähinnä ulkomaista tuotantokapasiteetia lisäämällä.

Suomalaisten yritysten teollisista investoinneista viime vuonna enää noin neljännes suuntautui kotimaahan. Investointien määrä väheni 15 prosenttia edellisvuodesta, vaikka maailmantalous koheni lievästi.

Aiemmin kasvun moottorina toimineessa elektroniikkateollisuudessa kotimaiset investoinnit vähenivät viime vuonna jopa neljänneksellä.

Teollisuuden investointiaste onkin pudonnut sodanjälkeisen ajan pohjalukemiin. Kiinteiden investointien osuus jalostusarvosta jää tänä vuonna alle 12 prosentin, kun tuotantokapasiteetin säilyttäminen edellyttäisi vähintään 15 prosentin tasoa.

Jos nousukausi nyt pääsee alkuun, on teollisuuden väistämättä lisättävä oleellisesti investointejaan 2–3 vuoden kuluessa. Merkit viittaavat siihen, että ulkomaille suuntautuvien investointien suhteellinen osuus edelleen kasvaa. Kotimaisilla investoinneilla ei kohenneta työllisyystilannetta oleellisesti.

Yksityisen palvelusektorin työpaikat ovat viime vuosina lisääntyneet muutamalla tuhannella työpaikalla vuodessa, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan. Tästä ei ole työllisyystilanteen pelastajaksi, koska julkisen sek-torin eväät työpaikkojen lisää-miseksi on käytety loppuun.

Päinvastoin kustannuspaineet ajavat kunnat ja valtion te-hostamaan viime vuosina pö-höttymään päässyttä byrokratiaa.

Ennakoitavissa on julkisen sektorin saneerauskuuri. Kunnista jää tällä vuosikymmenellä eläkkeelle noin 50 000 henkeä, ja poistuman täysimääräiseen korvaamiseen tuskin on taloudellisia edellytyksiä.

Positiivinen asia on, että teollisuuden etujärjestön TT:n selvityksen mukaan alle 50 henkeä työllistävät yritykset arvioivat investoivansa tänä vuonna 67 prosenttia viime vuotta enemmän.

Määrä on kuitenkin vain noin 30 miljoonaa euroa, noin sadasosa teollisuuden kokonaisinvestoinneista.

Investointilaman seurauksena teollisuuden työpaikkoja on kadonnut parin vuoden aikana yli 20 000, noin 10 prosenttia koko työvoimasta. Työpaikat saavuttivat vuosisadan vaihteessa lamaa edeltäneen tason, mutta sen jälkeen on alkanut alamäki.

Ennustettavissa on, että tuotannon tehostamisen ja Kiina-ilmiön seurauksena työpaikkojen määrä edelleen vähenee lähes 10 000 työpaikan vuosivauhtia.

Ulkomailla investointien pääasiallisia kasvualueita olivat Kiina, Venäjä ja Baltian maat. Tuotantoa siirretään myös Keski- ja Etelä-Euroopan maihin.

TT:n selvityksen mukaan suomalaisyritysten henkilökunnan määrä kolminkertaistui Venäjällä ja Kiinassa vuosina 1997–2002. Investointien lisäys oli samaan aikaan molempiin maihin lähes kymmenkertainen.

Niin sanotulla Kiina-ilmiöllä – jos tällä tarkoitetaan työpaikkojen lakkauttamisia ja tuotannon siirtoa halpatyövoiman maihin – on toistaiseksi kuitenkin vain marginaalinen vaikutus kokonaistyöttömyyteen.

Investointilama heijastuu osittain muun muassa kauppataseen ylijäämäisyytenä. Kauppatase on ollut ylijäämäinen yhtäjaksoisesti vuodesta 1991. Enimmillään se oli vuonna 2001 noin 13 miljardia euroa ja vielä viime vuonnakin noin kymmenen miljardia.

Ulkomaankaupalla Oy Suomi Ab onkin tehnyt ihan hyvän tilin. Ulkomaankaupalla on tienattu jokaista suomalaista kohti lähes 2 000 euroa. J

os raha olisi ohjautunut kulutukseen, olisivat asiat varsin hyvällä mallilla. Osa ylijäämästä kuitenkin valuu takaisin esimerkiksi osinkoina ulkomaisille sijoittajille. Tänne jäävän rahan määrää mittaava vaihtotase on myös positiivinen. Rahoja ei ole pystytty kanavoimaan merkittävästi kotimaisen kulutuksen lisäämiseen, koska yritykset eivät in-vestoi riittävästi rahoja uu-sien työpaikkojen luomiseksi.

Yritykset maksavat yhä pois lamanaikaisia velkojaan ja maksavat tuhteja osinkoja. Runsaan osingonjaon vuoksi rahaa valuu optiomiljonääreille ja uusrikkaille, joiden kulutustaso on saavuttanut kyllästymispisteen ja ylijäämäinen raha sijoitetaan usein maan rajojen ulkopuolelle.

Suomalaiset kuluttavat keskimäärin kymmenen prosenttia vähemmän kuin muut saman kehitysasteen maat. Verojen jälkeen käteen jää rahaa useimpia Euroopan maita vähemmän. Lisäksi rahat hupenevat muita Euroopan maita korkeimpiin elinkustannuksiin. Myös tämä pitää talouden aktiviteetin matalana.

Yritysten kannattavuus on velkojen maksun ja säästämisen seurauksensa parantunut kohisten. Hyvin toivottavaa olisi, että lisääntyneitä likvidejä varoja käytettäisiin nykyistä enemmän ulkomaisen markkinoinnin tehostamiseen ja uusien vientimarkkinoiden avaamiseen.

Tätä kautta investoinnit saataisiin kasvuun, joka taas vähitellen edesauttaisi työllisyystilanteen kohentumista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    8. 8

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää