Valikko

Solidaarisen palkkapolitiikanon aika mennä

Työantajaleiri on puhunut vuosikymmeniä yrityskohtaisten sopimusten tarpeellisuudesta. Taustalla on yritysten erilainen tuottavuuskehitys. Joka alalla on menestyviä ja vähemmän menestyviä yrityksiä, joiden palkanmaksuvara on erilainen.

Kaikille yrityksille ja kaikille toimialoille yhteinen palkankorotus on aina huono kompromissi. Hyvät yritykset pääsevät halvalla ja huonot nääntyvät. Samalla erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla koko toiminnan alasajo nopeutuu.

Tiukan paikan tullen työnantajat aina luopuivat yrityskohtaisten sopimusten vaatimuksesta ja menivät keskitettyjen sopimusten taakse. Tämä sopi hyvin suurille ja menestyville firmoille varsinkin kun kilpailukykyongelmat voitiin aina tiukan paikan tullen ratkaista devalvaatiolla.

Useiden kokonaisten toimialojen alasajo nopeutui, koska suomalaisten jatkuvasti nousevien taulukkopalkojen kustannuksia ei voitua saada siirretyksi hintoihin. Ongelma ei ollut paha, sillä kyseisten toimialojen alasajo oli vain ajankysymys muutenkin.

Jatkuvat hatusta vedetyt palkankorotukset matalan tuottavuuden toimialoilla on näkynyt kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa.

Palvelualat ovat edelleen alikehittyneitä verrattuna vaikkapa Suomen eurooppalaisiin verrokkitalouksiin. Suomi on yhä teollisuusyhteiskunta.

Juuri tämä seikka on tehnyt teollisuuden kansainvälistymiseen liittyvän väistämättömän rakennemuutoksen juuri Suomelle raskaaksi. Työttömyys ei laskenut 1990-luvun hyvinä vuosina tarpeeksi ja seuraavassa taantumassa se uhkaa jälleen kasvaa.

Palvelualojen viime vuosien hyvästä kehityksestä huolimatta Suomeen on 1990-luvulla jäänyt syntymättä eräiden arvioiden mukaan yli 200 000 uutta työpaikkaa. Jos paikat olisi laman jälkeen saatu aikaan, olisi Suomen kansantalouden tila toinen kuin nyt ja yhteiskunnan kestokyky teollisuuden poismuuttoa kohtaan toista luokkaa.

Suomen hallituksen ei tässä tilanteessa enää tulisi ryhtyä laajan tulopoliittisen ratkaisun kätilöksi. Paineet keskitetyn ratkaisun puolelta ovat varmasti sosiaalidemokraattien piirissä kovat, mutta koko kansantalouden tulevaisuuden kannalta teollisuuden vanha toive yrityskohtaisista palkkasopimuksista olisi syytä toteuttaa mitä pikimmin ja hallitusti.

On vain ajan kysymys, milloin myös Suomessa koetaan Saksan autoteollisuuden mallin mukainen tilanne, jossa keskustelu siirtyy joka tapauksessa yritystasolle.

Palkankorotukset eivät ole Suomessa pahin ongelma teollisuudessa, jossa asian kanssa on opittu elämään. Suurimmat mahdollisuudet kätkeytyvät palvelualoille, jossa työn hinta on kriittisin kilpailutekijä.

Linjan muutoksella on Suomessa kiire, sillä työsopimusjärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, jossa palkat sovitaan yritystasolla, ei välittömästi muuta työllisyyttä mihinkään. Muutos alkaa hitaasti ja tuottaa uusia työpaikkoja vasta joidenkin vuosien kuluttua.

Suomi on joutunut tilanteeseen, jossa niin sanottu solidaarinen palkkapolitiikka on aikansa elänyt. Solidaariset palkkaratkaisut johtavat työpaikkojen häviämiseen ja uusien synnyn estymiseen. Samalla se kuitenkin estää menestyvissä yrityksissä työntekijöiden myönteisen palkkakehityksen.

Yhä puhtaammaksi käyvässä markkinataloudessa sosiaalipoliittisten tavoitteiden liittäminen keskusteluun työn hinnasta johtaa kaikille osapuolille huonoon lopputulokseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    4. 4

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    5. 5

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    6. 6

      Venäjän-viennin pudotus tasaantumassa

    7. 7

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    8. 8

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    9. 9

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    10. 10

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    7. 7

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    8. 8

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    9. 9

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    10. 10

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää