Yksityisrahoitus ei sovikaikkiin julkisiin investointeihin

Yksityisrahoitus laskee julkisen investoinnin kynnystä – mutta se voi myös nostaa hankkeen kustannuksia

Julkisten investointien toteuttaminen julkisen tilaajan ja yksityisen toteuttajan yhteisellä niin sanotulla elinkaari- tai kumppanuusmallilla voi merkittävästi nopeuttaa hanketta ja parhaimmillaan myös säästää pitkän päälle kokonaiskustannuksia. Pelkästään rahoituskustannuksia mittaamalla yksityisrahoitus on kuitenkin väistämättä kalliimpaa kuin kunnan tai valtion oma rahoitus.

– Lainarahan hintaero voi olla prosenttiyksikön luokkaa tai enemmän, jos lainarahaa hinnoitellaan yksityisten rakennusyhtiöiden ryhmittymälle tai suomalaiselle kunnalle, arvioi kuntien rahoitukseen erikoistuneen Kuntarahoituksen johtaja Kimmo Lehto.

Pelkkien rahoituskustannusten perusteella ei Lehdon mielestä kuitenkaan voi päätellä yksityisrahoituksen sopivuutta kunnan investoinnin toteutustavaksi.

Mallia kunnille ja valtionlaitoksille markkinoivat investointipankit ja rakennusalan yritykset kutsuvatkin toteutustapaa mieluummin elinkaari- tai kumppanuusmalliksi kuin yksityisrahoitusmalliksi, jotta mahdollisten asiakkaiden huomio ei kiinnittyisi pelkästään rahoitukseen.

Elinkaarimallissa julkisen palvelun tuottaja tilaa palvelussa tarvitsemansa kiinteistön ja usein myös kiinteistön ylläpidon ja huollon yksityiseltä yritysryhmältä. Yleensä yritysryhmä perustaa hanketta toteuttamaan erityisyhtiön, joka hankkii tarvittavat rahoitus-, rakennus- ja tukipalvelut.

Kuntarahoituksen Lehto uskoo mallin yleistyvän, mutta varoittaa kuntia suin päin toteuttamasta mitä tahansa investointeja yksityisrahoituksella. Kaikkiin tilanteisiin malli ei hänen mielestään sovi.

– Hankkeet ovat niin erilaisia ja kunnat niin erilaisissa tilanteissa, ettei kumppanuusmallia voi sellaisenaan joko hylätä tai hyväksyä. Jokainen tapaus on katsottava erikseen.

Lehdon mielestä pitkäaikaisella kumppanuusmallilla toteutettavat kiinteistöinvestoinnit voivat sopia esimerkiksi nopeasti kasvavien muuttovoittokuntien koulujen rakentamiseen. Toteutusta voi perustella esimerkiksi sillä, että voimakas muuttovoittoisuus kasvattaa palvelutarvetta nopeasti mutta verotulojen kasvusta kertyy tuloja hitaammin.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajeneminen on nopeasti kasvattanut palveluiden kysyntää kehyskunnissa.

Sen sijaan muuttotappioista kärsiville kunnille yksityisrahoitus ei välttämättä ole Lehdon mukaan mielekäs toimintatapa, vaikka ilman kunnan omissa nimissä otettavaa lainaa toteutettava investointi voisikin houkutella.

Rahoituskustannusten kasvaminen edellyttää Lehdon mielestä, että hankkeen muista osista koituu kunnalle enemmän säästöjä ja muita hyötyjä kuin rahoituksesta lisäkuluja. Keskeisiä hyötyjä voivat olla nopeus, tehokkuus ja varmuus kiinteistön pitkäaikaisesta toimivuudesta.

Samaa korostaa Kiinteistötalouden instituutin KTI:n johtaja Hanna Kaleva, jonka mukaan luotettavien mittareiden puute tekee haittojen ja hyötyjen puntaroinnista haastavaa. KTI valmistelee parhaillaan selvitystä kumppanuusmalleista ja kehittää hankkeiden arviointiin sopivia mittareita.

– Perinteisen, kunnan kokonaan itse toteuttaman investoinnin ja kumppanuusmallin vertailu on vaikeaa, sillä työkalut kauaskantoisten hankkeiden kaikkien kustannusten ja esimerkiksi riskien mittaamiseen puuttuvat, toteaa Kaleva.

Hän korostaa, että mittarit puuttuvat niin perinteisen kuin uudenlaisenkin toteutustavan arvioinnista.

Päätöksentekoa vaikeuttaa hänen mukaansa kunnissa myös se, että yksittäiselle kunnalle kumppanuushankkeita tulee vastaan harvoin ja lisäksi yksityisen kumppanin kanssa toteuttamiskelpoiset hankkeet ovat yleensä suuria.

Kuntien mielenkiintoa aiheeseen kuvaa se, että KTI toteuttaa selvitystään yhdeksän suuren suomalaiskaupungin tilauksesta. Selvityksessä ovat mukana myös Tekes ja Rakli.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    2. 2

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    3. 3

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    4. 4

      Suomi pääsi erityistarkkailusta – komissio kiittää kiky-sopimusta

    5. 5

      ”Ruuhka on aiheuttanut kohtuutonta haittaa” – Kela palkkaa lisää työntekijöitä

    6. 6

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    7. 7

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    8. 8

      5 suurta muutosta eläkkeisiin – katso, miten eläkeikäsi muuttuu

    9. 9

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    10. 10

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    4. 4

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    5. 5

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    6. 6

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    7. 7

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    8. 8

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    9. 9

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää