Valikko

Yksityisrahoitus ei sovikaikkiin julkisiin investointeihin

Yksityisrahoitus laskee julkisen investoinnin kynnystä – mutta se voi myös nostaa hankkeen kustannuksia

Julkisten investointien toteuttaminen julkisen tilaajan ja yksityisen toteuttajan yhteisellä niin sanotulla elinkaari- tai kumppanuusmallilla voi merkittävästi nopeuttaa hanketta ja parhaimmillaan myös säästää pitkän päälle kokonaiskustannuksia. Pelkästään rahoituskustannuksia mittaamalla yksityisrahoitus on kuitenkin väistämättä kalliimpaa kuin kunnan tai valtion oma rahoitus.

– Lainarahan hintaero voi olla prosenttiyksikön luokkaa tai enemmän, jos lainarahaa hinnoitellaan yksityisten rakennusyhtiöiden ryhmittymälle tai suomalaiselle kunnalle, arvioi kuntien rahoitukseen erikoistuneen Kuntarahoituksen johtaja Kimmo Lehto.

Pelkkien rahoituskustannusten perusteella ei Lehdon mielestä kuitenkaan voi päätellä yksityisrahoituksen sopivuutta kunnan investoinnin toteutustavaksi.

Mallia kunnille ja valtionlaitoksille markkinoivat investointipankit ja rakennusalan yritykset kutsuvatkin toteutustapaa mieluummin elinkaari- tai kumppanuusmalliksi kuin yksityisrahoitusmalliksi, jotta mahdollisten asiakkaiden huomio ei kiinnittyisi pelkästään rahoitukseen.

Elinkaarimallissa julkisen palvelun tuottaja tilaa palvelussa tarvitsemansa kiinteistön ja usein myös kiinteistön ylläpidon ja huollon yksityiseltä yritysryhmältä. Yleensä yritysryhmä perustaa hanketta toteuttamaan erityisyhtiön, joka hankkii tarvittavat rahoitus-, rakennus- ja tukipalvelut.

Kuntarahoituksen Lehto uskoo mallin yleistyvän, mutta varoittaa kuntia suin päin toteuttamasta mitä tahansa investointeja yksityisrahoituksella. Kaikkiin tilanteisiin malli ei hänen mielestään sovi.

– Hankkeet ovat niin erilaisia ja kunnat niin erilaisissa tilanteissa, ettei kumppanuusmallia voi sellaisenaan joko hylätä tai hyväksyä. Jokainen tapaus on katsottava erikseen.

Lehdon mielestä pitkäaikaisella kumppanuusmallilla toteutettavat kiinteistöinvestoinnit voivat sopia esimerkiksi nopeasti kasvavien muuttovoittokuntien koulujen rakentamiseen. Toteutusta voi perustella esimerkiksi sillä, että voimakas muuttovoittoisuus kasvattaa palvelutarvetta nopeasti mutta verotulojen kasvusta kertyy tuloja hitaammin.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajeneminen on nopeasti kasvattanut palveluiden kysyntää kehyskunnissa.

Sen sijaan muuttotappioista kärsiville kunnille yksityisrahoitus ei välttämättä ole Lehdon mukaan mielekäs toimintatapa, vaikka ilman kunnan omissa nimissä otettavaa lainaa toteutettava investointi voisikin houkutella.

Rahoituskustannusten kasvaminen edellyttää Lehdon mielestä, että hankkeen muista osista koituu kunnalle enemmän säästöjä ja muita hyötyjä kuin rahoituksesta lisäkuluja. Keskeisiä hyötyjä voivat olla nopeus, tehokkuus ja varmuus kiinteistön pitkäaikaisesta toimivuudesta.

Samaa korostaa Kiinteistötalouden instituutin KTI:n johtaja Hanna Kaleva, jonka mukaan luotettavien mittareiden puute tekee haittojen ja hyötyjen puntaroinnista haastavaa. KTI valmistelee parhaillaan selvitystä kumppanuusmalleista ja kehittää hankkeiden arviointiin sopivia mittareita.

– Perinteisen, kunnan kokonaan itse toteuttaman investoinnin ja kumppanuusmallin vertailu on vaikeaa, sillä työkalut kauaskantoisten hankkeiden kaikkien kustannusten ja esimerkiksi riskien mittaamiseen puuttuvat, toteaa Kaleva.

Hän korostaa, että mittarit puuttuvat niin perinteisen kuin uudenlaisenkin toteutustavan arvioinnista.

Päätöksentekoa vaikeuttaa hänen mukaansa kunnissa myös se, että yksittäiselle kunnalle kumppanuushankkeita tulee vastaan harvoin ja lisäksi yksityisen kumppanin kanssa toteuttamiskelpoiset hankkeet ovat yleensä suuria.

Kuntien mielenkiintoa aiheeseen kuvaa se, että KTI toteuttaa selvitystään yhdeksän suuren suomalaiskaupungin tilauksesta. Selvityksessä ovat mukana myös Tekes ja Rakli.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    3. 3

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    4. 4

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    5. 5

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    6. 6

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    7. 7

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    8. 8

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    9. 9

      Ikean tulos paisui +20 %

    10. 10

      Yle: Anttilan lahjakortteja yhä ulkona 800 000 eurolla – vielä ehdit velkoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää