Lisäosinkojaheruttelemassa

Ensi vuoden verouudistusta inhoavat sijoittajat lypsäisivät yhtiöistään kernaasti vielä yhden kierroksen lisäosinkoja. Osinko-odotusten kärjessä ovat vakavaraiset yhtiöt, joilla on jakokelpoisia varoja, käyttämättömiä veroylijäämiä ja suomalaisenemmistöinen omistus. Ahti Terhemaa ahti.terhemaa@sanoma.fi Kuvankäsittely Arijukka Turtiainen
Sijoittajat odottavat lisäosinkopäätöksiä vielä täksi syksyksi, vaikka pääomaverouudistuksen varmistuminen aikaansai melkoisen osinkorallin jo viime syksynä. Ylimääräisten osinkojen jako jatkui myös keväällä.

Muutama yhtiö on jo kertonut jakavansa lisäosinkoja tänä syksynäkin, mutta vuoden loppuun mennessä maksajia toivotaan lisää. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat tällä hetkellä varsin kannattavia ja monen yhtiön vakavaraisuus kestää runsaiden osinkojen jaon. Lisäosinkojen jakoon on edelleen hyvin aikaa. Viime vuonnakin suuri osa lisäosingoista jaettiin vasta joulukuussa.

Loppukiri johtuu siitä, että osakkeenomistajan osingoista maksama verotus kiristyy ensi vuonna. Osakkaiden kannaltakaan ei ole kuitenkaan järkevää, että yhtiön vakavaraisuus vaarantuu ylisuurien osinkojen vuoksi. Muutamille yhtiöille on kuitenkin kertynyt merkittäviä veroylijäämiä, joiden purkaminen on useissa tapauksissa järkevää.

Veroylijäämiä syntyy, kun yhtiö on maksanut veroa tuloksestaan, mutta ei ole jakanut tulosta kokonaan osakkeenomistajille. Vielä nykyisin käytössä olevassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä yhtiön maksama vero hyvitetään osingon saajan verotuksessa.

Jos yhtiön veroylijäämiä jää käyttämättä, suomalainen osingonsaaja periaatteessa häviää. Ensi vuonna veroylijäämät menettävät merkityksensä ja kaikki maksetut osingot menevät verolle.

Tärkeä mittari osingonmaksukyvylle on voitonjakokelpoisten varojen määrä, mikä on suunnilleen sama kuin edellisten kausien voittovarat plus tilikauden voitto. Luvusta vähennetään kuitenkin tuloksen kaunistamiseksi tehdyt tasekikat, joten voitonjakokelpoisten varojen tarkka laskeminen edellyttää jonkin verran tuloksen analysointitaitoa.

Jos yhtiö maksaa osinkoja reilusti, veroylijäämät eivät välttämättä riitä ja yhtiö maksaa silloin myös täydennysveroa. Veroylijäämä on siten yritykselle kannustin osinkojen maksuun, mutta veroylijäämän puute ei välttämättä estä osinkojen maksua.

Yhtiöt eivät kerro tulosraportoinnissaan suoraan veroylijäämiä. Taloussanomien kokoama selvitys kertoi kuitenkin eilen, että suuria veroylijäämiä on ainakin UPM:llä, Stora Ensolla, SanomaWSOY:llä, Tietoenatorilla, Kemiralla, Keskolla, YIT:llä ja luultavasti myös Nokialla, joka ei kuitenkaan kerro veroylijäämien määrää.

Osakekohtaisiin voitonjakokelpoisiin varoihin ja osakkeen hintaan suhteutettuna veroylijäämät ovat Taloussanomien selvityksen mukaan merkittäviä myös Stockmannilla, Nokian Renkailla ja Vaisalalla.

Näiden yhtiöiden lisäksi julkisuudessa on mahdollisina lisäosinkojen maksajina mainittu ainakin Aspo, Beltton, Birka Line, Chips, Finnlines, Fiskars, KCI-Konecranes, Kone, Lassila & Tikanoja, Leo Longlife, Marimekko, OKO, Perlos, Ponsse, Tulikivi, Tamfelt, Uponor ja Wärtsilä.

Kaikki mainitut yhtiöt eivät kuitenkaan välttämättä maksa ylimääräisiä osinkoja. Esimerkiksi Kone on ilmoittanut, että veroylijäämien määrä ei ole merkittävä ja lisäksi yhtiö on jakautumassa ensi vuonna.

Yksinkertainen käytännön mittari osingonmaksukyvyn arviointiin on yhtiön omavaraisuusaste, mikä on oman pääoman suhde koko pääomaan. Vanhoilla yhtiöillä korkea omavaraisuusaste kertoo sekä voittojen että veroylijäämien kertymisestä.

Yleensä arvioidaan, että teollisuusyrityksen paras omavaraisuusaste on 40–50 prosenttia. Tämän tason ylittäviä lukemia voi pitää korkeina ja moni sijoittaja puhuu tällöin laiskasta rahasta.

Korkea omavaraisuus ei kuitenkaan aina tarkoita laiskaa rahaa. Omavaraisuusaste on esimerkiksi korkea monilla nuorilla tai kasvuhakuisilla yhtiöillä, jotka ovat keränneet osakeanneilla rahaa tulevaa kasvua varten. Kokenut osakesijoittaja kykenee yleensä tunnistamaan nämä yhtiöt erikseen.

Liiketoiminnan luonteen puolesta esimerkiksi kiinteistösijoitusyritykset ylläpitävät kuitenkin yleensä jonkin verran korkeampaa omavaraisuutta. Omavaraisuusastetta voi verrata myös yhtiön itse ilmoittamaan tavoitetasoon.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    2. 2

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    3. 3

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    4. 4

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    5. 5

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    6. 6

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    7. 7

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    8. 8

      Nokia ja Intel avaavat 5G-testilaboratorion Espooseen

    9. 9

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    10. 10

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    4. 4

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    5. 5

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    6. 6

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    7. 7

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    8. 8

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    9. 9

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    10. 10

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää