Valikko

Äänestä muuttamalla

Muutto naapurikuntaan voi olla tehokkaampi tapa vaikuttaa elämisen hintaan kuin äänestys kunnallisvaaleissa. Saman alueen kunnissa veroista voi kertyä jopa 1 500 euron erot vuodessa.
Asuinkunnalla on väliä. Samalla seudulla asuvan keskituloisen perheen vuosimenot voivat vaihdella jopa noin 1 500 euroa vuodessa pelkästään kunnallis- ja kirkollisverojen erojen takia. Eri alueiden kuntien välillä erot ovat vielä suuremmat.

Taloussanomat vertaili eri kuntien kunnallis- ja kirkollisveroja suurimpien kaupunkien ympäristössä. Vertailuun otettiin mukaan pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu ympäristökuntineen.

Halusimme selvittää, mikä kunta kullakin seudulla on edullisin verojen perusteella. Ajatuksena oli, että lähikunnat voivat olla kilpailukykyisiä vaihtoehtoja asuinkuntaa mietittäessä. Suurimmat erot saataisiin, jos otettaisiin mukaan kaikki kunnat, mutta vain harvalle Kauniainen ja Pelkosenniemi ovat todellisia asuinpaikkavaihtoehtoja.

Vertailussa käytettiin apuna Veronmaksajien Keskusliiton tutkimusta Kuntien verot Suomen maakunnissa 2004. Laskelmien lähtökohtana on perhe, jossa palkkatyötä tekevät vanhemmat ansaitsevat vuodessa yhteensä 59 021 euroa. Perhe asuu rivitalossa. Kuten suurin osa suomalaisista, esimerkkiperheemmekin kuuluu kirkkoon.

Selvästi eniten kunnan kalleuteen vaikuttaa kunnallisvero. Se vaihtelee esimerkkikunnissa 16 ja 19 välillä. Koko maan korkein kunnallisvero, 20 prosenttia, on Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Kirkollisverot puolestaan vaihtelevat vertailukunnissa 1:stä 1,75 prosenttiin. Koko maan korkein kirkollisvero, 2,25 prosenttia, on Iniössä. Vertailualueista yleisesti ottaen alhaisimmat kunnallis- ja kirkollisverot ovat Helsingin alueella ja Turun seudulla.

Suurimmat veroerot ovat pääkaupunkiseudulla. Halvimmalla asukkaat pääsevät Kauniaisissa, missä kunnallisveroprosentti on maan pienin eli 16 ja kirkollisvero yhden prosentin suuruinen. Siellä esimerkkiperhe selviäisi noin 8 330 euron kunnallis- ja kirkollisveroilla vuodessa, kun Vihdissä ja Sipoossa se joutuisi pulittamaan 9 800 euroa. Lisäksi kuntalaiset luonnollisestikin maksavat veroja valtiolle.

Toiseksi edullisimpia alueen kunnista ovat Helsinki ja Espoo. Vantaa ponnistelee samassa sarjassa Tuusulan ja Keravan kanssa, mutta jää ensi vuonna jälkeen, sillä se on ilmoittanut nostavansa äyriään 18,75:een.

Kuopion seudulla veroerot ovat toiseksi suurimmat. Siellä oikean kunnan puolella asuminen voi säästää perheeltä noin 860 euroa vuodessa. Alueen halvin kunta on Leppävirta ja kallein Karttula.

Vertailun alueista neljällä keskuspaikkakunta on seudun halvin eli alueensa halvimpia ovat Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Oulu. Tampereella ja Oulussa kunnallis- ja kirkollisveroprosentit ovat samat ja esimerkkiperheeltä kilahtaa kunnalle ja kirkolle yhteensä 9 433 euron summa.

Tampereen alueelta löytyy vertailun toiseksi kallein kunta Orivesi. Oulun seudulla kalleimpiin kuuluvat Kiiminki ja Muhos.

Turku on ainoa vertailun keskuspaikkakunta, joka on seutunsa kallein. Turussa maksetaan 18 prosentin veroja, kun alueen halvimmassa kunnassa Naantalissa selvitään puolitoista prosenttiyksikköä pienemmällä verolla. Näiden kunnallis- ja kirkollisverojen erotus on reilut 600 euroa vuodessa.

Lieto saattaa kuitenkin ensi vuonna nousta Turkua kalliimmaksi, sillä kunnassa mietitään kunnallisveron nostoa puolella prosenttiyksiköllä 18,25 prosenttiin.

Oleellisia asumispaikkakuntaan liittyviä maksuja ovat myös kiinteistöverot, päiväkotimaksut ja vesi- ja jätemaksut. Kiinteistöveroa ei otettu mukaan vertailuun, koska todellisten verotietojen saaminen on vaikeaa tonttien verotusarvojen suuren vaihtelun takia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentit liikkuvat 0,22 ja 0,50 prosentin välillä.

Suurin veroprosentti ei kiinteistöverossa välttämättä tarkoita korkeinta veroa. Esimerkiksi Helsingissä kiinteistöveroa maksetaan pientaloalueen rivitaloasunnosta 173 euroa vuodessa ja Porissa 79 euroa, vaikka Helsingin kiinteistövero on 0,22 ja Porin 0,23 prosenttia. Suurimmilla paikkakunnilla tonttien niukkuus nostaa hintoja ja samalla tonttien verotusarvoa.

Kunnalliset päiväkotimaksut ovat Kuntaliiton mukaan varsin samansuuruiset koko Suomessa. Korkein maksu on 200 ja alin nolla euroa. Maksun määräävät vanhempien tulorajat vaihtelevat jonkin verran kunnittain.

Vesimaksujen vertaaminen on hankalaa sikäli, että monet kunnat ovat myyneet vesi- ja jätevesilaitoksensa. Lisäksi eri laitoksilla on eri käytäntö, sisältyykö arvonlisävero maksuihin vai ei.

Aivan täsmällisiä vero- ja asumislaskelmia on mahdotonta tehdä, koska niin verot kuin asuntojen hinnatkin muuttuvat. Esimerkiksi Kiinteistömaailman elokuussa julkistaman asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa kahdeksan prosenttia. Rivitalohuoneistojen myyntihinnat ovat nousseet nopeammin kuin kerrostaloasuntojen.

Myös kunnallis- ja kirkollisverot ovat hiljalleen nousseet. Keskimääräinen kunnallisvero vuonna 1991 oli 16,62 prosenttia, kun tänä vuonna se on 18,12 prosenttia. Keskimääräinen kirkollisveroäyri on noussut samassa ajassa 1,28:sta 1,30 prosenttiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    2. 2

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    3. 3

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    4. 4

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    5. 5

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    6. 6

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    7. 7

      Honkarakenteen hallitus torjuu venäläisyhtiö Sisteman ostotarjouksen

    8. 8

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    9. 9

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    10. 10

      Toimeentulotuki siirtyy Kelalle – hälveneekö häpeä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    7. 7

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    8. 8

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    9. 9

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    10. 10

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää