Valikko

Vauraampi onnenmaa

Suuret ikäluokat ovatvauraampia kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Heidänvarakkuutensa voi rikastuttaa koko maan. Lapset ja lapsen-lapset perivät paljon – ja yhä nuorempina. Muutos on jokäynnissä.
Se on tulossa, vaurastuminen. Viimeistään 2020-luvulla tässä maassa alkaa tapahtua asioita, joista nyt näkyy hienoisia merkkejä. Joidenkin mielestä vauraus tavoittaa koko kansan, toinen näkee, että vain pieni osa ihmisistä pääsee yltäkylläisemmän elämän makuun. Muutos on kuitenkin varmasti tulossa.

Liikkeellepaneva voima ovat suuret ikäluokat: vuosina 1945–1950 syntyneet. He lähestyvät nyt eläkeikää ja ennusteiden mukaan he saapuvat elämänkaarensa viimeisiin vuosiin 2020-luvulla. Tilastokeskus arvioi, että vuoden 2028 jälkeen Suomen väkiluku kääntyy laskuun.

Suuret ikäluokat ovat varakkaampia kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Eläkeläisinä he käyttäytyvät hyvin eri tavoin kuin nykyeläkeläiset. He ovat aktiivisia: matkustavat, harrastavat ja nauttivat elämästään. Joku sanoisi, että he ovat itsekkäitä. Ja he elävät pitkään.

Mutta ennen kaikkea, he siirtävät aktiivisesti omaisuuttaan lapsilleen ja lapsenlapsilleen jo elinaikanaan.

Muutos on alkanut jo, sanoo Matti Inha. Hän on asuntorahoituksen luotottamiseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja.

– On erittäin yleistä, että aktiiviset isovanhemmat miettivät ja käytännössä hoitavat asiat niin, että varmistavat nimenomaan lastenlasten ensiasunnon tai opiskeluasunnon saantia jo eläessään. Tämä on iso trendi, Inha vakuuttaa.

Hän ei näe mitään syytä, miksei kehitys jatkuisi. Päinvastoin. Mutta ensin Inha haluaa puhua nykypäivän perinnönsaajasta, joka varsin usein on suuren ikäluokan edustaja.

– On hassu ajatus, että perintö jätetään automaattisesti lapsille. Hieman yleistäen nykypäivän perinnönsaaja on vanhempiinsa nähden paremmin koulutettu, jo varsin varakas ja elämässään erinomaisen vihreällä oksalla. Normaalilla 50-vuotiaalla perinnönsaajalla ei objektiivisesti katsoen ole perinnöntarvetta, Inha väittää.

Tästä on seurannut – vaikka ihmiset eivät Inhan mukaan sitä vielä huomaa – että isovanhempien tärkein asia on perinnönjätössä hoitaa yksi sukupolvi yli vaikeiden aikojen.

– Siinä ajoitus osuu aika hyvin kohdalleen. Ajattelepa kotoa lähtenyttä nuorta tai pienten lasten vanhempaa. Rahaa ei ole, palkka on pieni, työsuhteet ovat määräaikaisia, asunnot kalliita ja opintolainaakin on, hän luettelee.

– On aidosti kasvava trendi, että yksi sukupolvi jää perinnössä väliin. Ja se on todella fiksu juttu.

Jos suurten ikäluokkien lapset saavat nyt perinnön isovanhemmiltaan, suuri ikäluokka voisi jättää perinnön lapsenlapsilleen. He ovat nyt leikki- ja kouluikäisiä. Vauraus leviäisi nykyistä laajemmalle ja ikäpolvet rikastuisivat paljon totuttua aikaisemmin.

Mutta haluaako suuren ikäluokan edustaja, yksittäinen ihminen, että perintö menee hänen lapselleen? Haluaa, väittää Matti Inha.

– Ne ihmiset, joita minä näen, ovat tilanteeseen hyvin tyytyväisiä. Raha pysyy perheessä, eikä heidän tarvitse antaa omia rahojaan, kun isovanhemmat auttavat.

– Tässä on kyse sekä ajattelutavan että käytöksen muuttumisesta. Vanhemmat sukupolvet kärsivät sodan traumoista ja ikuisesta kurjuudesta. Suomi oli köyhä maa. Maailma on muuttunut ja suomalaiset ovat vaurastuneet merkittävästi.

Pankinjohtaja on puhunut. Hän näkee asiasta yhden puolen, mutta miltä ajatusrakennelma näyttää sosiologista. Jos meistä todella tulee vauraita läpi sukupolvien, miten se muuttaa meitä?

Helsingin yliopiston sosiologian dosentti ja nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Tommi Hoikkala miettii pitkään. Mahdollisia kehityskulkuja on useita.

Ensinnäkin, jos nuoret voivat tuntea, että lähisuku tarjoaa pitkälle elämään ulottuvan taloudellisen turvan, se voisi synnyttää uudenlaista luottamusta. Heti perään Hoikkala sanoo, että yhtä aikaa pitäisi alkaa puhua siitä, mitä ilmiö tarkoittaa esimerkiksi työetiikalle ja puritaanisuudelle. Toiseksi, vaurastuminen voi tuottaa ensimmäisen aidon kulutussukupolven.

– Maahan olisi silloin syntymässä ensimmäinen todella helpoissa oloissa kasvanut sukupolvi, jonka ei tarvitsisi kiristellä. Se voisi tuoda mukanaan myös uudenlaista kulttuurista rikkautta, Hoikkala sanoo.

Hän ei kuulosta vakuuttuneelta. Eikö sosiologi usko pankinjohtajaa?

– En sikäli, että on hyvin vaikea nähdä näin käyvän massoille. Siihen uskon, että vaurastuminen koskee aiempaa useampia.

Osan perustelusta Hoikkala ottaa nykynuorisotutkimuksesta. Kun tutkijat ovat pyytäneet tämän päivän alle 20-vuotiaita puhumaan rahankäytöstä, tulos on ollut variaatio säästäväisyydestä ja tuhlailun vastaisuudesta.

– Niistä tutkimuksista ei löydy merkkiä murroksesta.

Silti me voimme muuttua, Hoikkala sanoo. Puritaanisen säästäväisyyskulttuurin katoamiseen hän ei usko. Mutta se on mahdollista, että kyseessä on ilmiö, jossa omistus alkaa oikeasti siirtyä suvuissa.

Tämä ei ole ollut yleistä Suomessa pientalonpoikaisuuden vuoksi, sanoo Hoikkala, ja niin linkki sosiologin ja pankinjohtajan kesken on löytynyt.

– Ehkä olemme todistamassa mekanismia, joka synnyttää vaurautta. Siinä siirtyisi samalla myös koulutus- ja kulttuuripääomaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    6. 6

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    10. 10

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää