Valikko

Investointikannusteet nyt ja 1980-luvulla

Tasavaltaa hämmentää se, miksi yritykset eivät investoi Suomeen 1980-luvun tahtiin. Poliitikot olivat viime keväänä erityisen närkästyneitä verouudistuksen vastaanotosta yrittäjien keskuudessa. Lyhyt taloustieteellinen päättely olisi auttanut ymmärtämään yrittäjäkunnan kielteisen reaktion.

Tarkastellaan vakiintunutta osakeyhtiötä, joka ei luo lisäarvoa, vaan tuottaa juuri vaaditun ja jonka suomalaiset kotitaloudet omistavat joko suoraan tai sijoitusyhtiöidensä kautta. Ulkomaille tehdyt sijoitukset sallittiin kaikille vuodesta 1990 alkaen. Niiden pitkän aikavälin arvostustaso vastaa monien kansainvälisten tutkimusten mukaan hintavoittosuhdetta (PE-lukua) 15 eli 6,7 prosentin reaalista vuosituottoa ennen sijoittajien veroja. Täten Suomeen tehtävien investointien on tuotettava yhtiöveron jälkeen saman. Verouudistus vaikuttaa vain tuottovaatimukseen ennen yhtiöveroa.

Nykyjärjestelmä hyvittää yhtiöveron jaetun voiton osalta kokonaan Suomessa verotetuille omistajille. Tällaisten omistajien kontrolloima yhtiö on voinut alentaa Suomeen tehtävän investoinnin reaalituoton ennen veroa juuri 6,7 prosenttiin, joka siis vastaa omistajien osingon ja yhtiöveronhyvityksen summaa. Verojensa jälkeen Suomessa verotettu omistaja on saanut saman nettotuoton sekä kansainvälisistä osakesijoituksista että kotimaisista osingoista. Koska yhtiöveron hyvitys on tällaisten yhtiöiden osakkeissa kapitalisoitunut pörssikurssiin, osakkeensa myynyt on luovutusvoittoveron jälkeen saanut käteen saman kuin osingosta.

Yhtiöveron hyvityksen poistamisen takia Suomessa verotettujen omistama yhtiö joutuu nostamaan investointien reaalista tuottovaatimusta yli 9 prosenttiin, jotta se olisi 26 prosentin veron jälkeen reaalisesti vaadittava 6,7 prosenttia. Käytännössä se merkitsee lähes 10 prosenttia - meillähän verotetaan inflaation paisuttamia voittoja - eli verollisen tuottovaatimuksen nousua lähes puolella nykyisestä. Yrittäjien ärtymys on ollut aivan luonnollista. Jos yhtiö on listaamaton, sen investointien tuottovaatimus ei nouse, jos kontrolloiva osakkeenomistaja saa osingot 90 000 euron verovapausrajan puitteissa.

Investointien tuottovaatimuksen nousun takia yritykset investoivat vähemmän, saattavat jopa supistaa kotimaista toimintaansa ja jakavat osinkoina enemmän koko sen ajan, jonka sopeutuminen verouudistukseen vie niiltä. Investointien sopeuttaminen alkoi vähintäänkin kaksi vuotta sitten, jolloin yrittäjät tulivat tietoisiksi kaavaillusta muutoksesta, ja jatkuu ainakin ensi vuoden.

Millaiset olivat 1980-luvun tuottovaatimukset? Pääomien tuonti velan muodossa vapautui 1980-luvun puolivälissä. Suomalainen eläkerahakaan ei saanut sijoittaa ulkomaille, vaan se lainattiin hallinnollisella korolla yrityksille. Pankkiluottojen korkotaso oli myös pitkään säännelty. Lainakorko ei useimpina vuosina vastannut edes inflaatiota, minkä seurauksena rahastoitujen eläkerahojen reaalituotto oli negatiivinen. Siksi eläkemaksuprosenttia oli vähän väliä nostettava. Rahoitusmarkkinoiden avautuessa reaalikorko muodostui 1980-luvun puolivälissä hieman positiiviseksi. Ero nykypäivän yrityslainojen 3-4 prosentin reaalikorkoon oli kuitenkin valtaisa.

Verotus suosi investointien rahoittamista velalla. Investointien poistovauhti oli nykyistä paljon nopeampi, kehitysalueilla ja monina poikkeusvuosina täysin vapaa. Yritykseen takaisin investoidun voiton saattoi siten piilottaa verottomasti. Sitä kutsuttiin tulorahoitukseksi, mutta omistajia rasitti varallisuusvero, jonka takia yhtiöstä oli saatava tuloja. Yhtiöverokanta oli 60 prosenttia ja pääomistajien korkein veroaste osinkotuloista noin 70 prosenttia. Vaikka jaetut osingot olivat osittain vähennettävissä yhtiöiden verotettavasta tulosta, pääomistajat saivat jokaiselta yritykseen jätetyltä verotetulta bruttovoittomarkalta 80 penniä enemmän kuin jos he olisivat nostaneet sen osinkona. Tämä johtui siitä, että osakkeiden myyntivoitot olivat 5 vuoden omistusajan jälkeen verovapaita. Inflaatio pyöri, kun rahapolitiikan hoito oli täysin politisoitunut pankkivaltuuston ja Suomen Pankin poliittisesti nimitetyn johtokunnan takia. Alemmallakin virkakunnan tasolla oli rahapolitiikan kiivaita puolustajia. Jos voitot otti yrityksestä ulos, ne vei suurimmaksi osaksi verottaja ja loput söi inflaatio. Siksi ne oli investoitava jokaisessa yrityksessä kohteeseen, joka oli mahdollisimman hyvä suoja inflaatiota vastaan.

Pakkoinvestoinneista seurasi valtaisa tehottomuus. Osingonjakosuhde oli vain 6-9 prosenttia yhtiöiden tuloksesta ennen veroja. Tehottomuus purkautui lopulta pankkikriisin yhteydessä, mutta tuottavuuden kasvuvauhti oli alkanut nopeutua heti tuottovaatimuksen noustua ulkomaisen lainanoton vapautumisen yhteydessä.

Täydennysvero on osa 1990 käyttöön otettua yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Jos yhtiö jakaa osinkoja verottomista ulkomaisista osingoista, sen on maksettava veroa lisää, kunnes Suomeen maksetut verot vastaavat osinkojen yhtiöveron hyvitystä. Vaihtoehtoisesti konserni on voinut investoida ulkomaiset osingot Suomessa, jolloin niiden Suomessa verotetut tuotot ovat jaettavissa osinkoina ilman täydennysveroa.

Täydennysvero poistuu. Sen välttämiseksi suomalaisten konsernien ei tarvitse investoida enää Suomeen. Osinkoja voidaan jakaa jatkossa suomalaisille omistajille ilman Suomeen maksettuja veroja. Täydennysveron myötä kynnys perustaa ulkomainen tytäryhtiö poistuu myös sellaisilta suomalaisilta yhtiöiltä, joilla sitä ei vielä ole. Tämäkin vähentää investointeja Suomeen.

Kirjoittaja on professori ja taloustieteilijä

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    5. 5

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    6. 6

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    7. 7

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui betonille?

    9. 9

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    10. 10

      Tokmanni tulee monen Anttilan tilalle – miten käy muille?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää