Valikko

Verkostotekee tuloksen

Sponda parantaa kustannus-tehokkuuttaja laatuahiomalla koko verkostontoiminta-tapoja.Tavoitteenaon kutoaverkosto, jolla on kristallinkirkas yhteinen tavoite.

Rehellisesti peiliin katsova yritysjohtaja saattaa aina toisinaan huomata, että yritys voisi toimia tehokkaammin ja tuottaa asiakkailleen parempaa laatua. Tällaisen havainnon teki jokin aika sitten myös kiinteistösijoitusyhtiö Sponda.

Pitkälle verkostoituneessa maailmassa yhä useampi yritysjohtaja joutuu myös huomaamaan, että asiat eivät kehity juurikaan parempaan pelkästään sillä, että yritys itse kiristää askeleitaan nopeampaan vauhtiin. Yhteistyökumppaneilla saattaa olla suurempi vaikutus lopputulokseen kuin yrityksellä itsellään.

Esimerkiksi Spondalla on työntekijöitä 53, mutta yhtiön yhteistyöverkostossa työskentelee jopa 700 henkeä.

– Siksi sekä laatumme että kustannustehokkuutemme riippuvat aivan olennaisesti siitä, miten hyvin verkosto toimii, sanoo Spondan liiketoimintajohtaja Petri Roininen.

Spondalla ostopalveluiden kustannukset ovat noin 15-kertaiset omaan organisaatioon verrattuna. Yhtiö arvioi ostavansa vuosina 2005 - 2010 palveluita ja materiaalia jopa 350 miljoonalla eurolla.

– Verkoston sisällä on aivan selvä kohtalonyhteys. Jos keskitymme vain oman toimintamme hiomiseen, keskitymme vain 10 prosenttiin toiminnasta.

Koska verkoston yhteispeli on niin tärkeää, on Sponda päättänyt koota hajallaan olevat rivinsä yhteen. Kärjistäen voi väittää, että yhtiö siirtyy perinteisestä alihankinnasta kohti verkostomaista toimintaa.

Alihankinnan ja verkostotoiminnan ero voi olla joskus hiuksenhieno eikä verkostotoiminnalle edes ole yhtä ainoaa määrittelyä. Oleellista on kuitenkin, että yritykset pyrkivät aiempaa avoimemmin kehittämään yhteistyössä koko ketjun toimintaa. Perinteisessä alihankinnassa kukin yritys keskittyy lähinnä omaan palaseensa.

Erään määritelmän mukaan yritys voisi nähdä toimintansa ekosysteeminä, jossa jokaisen kohtalo riippuu koko ekosysteemin kohtalosta. ”Yrityksen teot vaikuttavat vaihtelevissa määrin koko yritysverkoston terveyteen, mikä puolestaan vaikuttaa lopulta yrityksen tulokseen sekä pahassa että hyvässä”, kirjoittavat Marco Iansiti ja Roy Levien Harvard Business Review- lehdessä.

Vaikka osapuolten menestys riippuu toisista, on verkostossa usein joku veturi. Sponda on omassa verkostossaan hämähäkki, jonka tehtävä on kutoa verkosto kasaan.

– Ellei kukaan vie sitä verkostoa, koko toiminta voi levähtää, sanoo Roininen.

Sponda on aloittanut verkoston rakentamisen valitsemalla noin 90 avainkumppania, joiden kanssa se on päässyt yhteisymmärrykseen perimmäisistä tavoitteista ja pelisäännöistä.

Yhteistä ekosysteemiä on vaikea rakentaa, jos yritysten tavoitteet eivät ole samansuuntaisia. Kyse ei siis ole siitä, toimiiko joku yritys oikein tai väärin. Sen sijaan tärkeää on, että toiminta on yhteensopivaa.

Myös Spondan kumppaneista osa koki verkostoyhteistyön omakseen, kun taas osan strategiaan malli ei istunut. Joskus toimintamallit voivat olla niin kaukana toisistaan, että keskustelu ei avaudu ollenkaan.

– Kaikille yrityksille ei synny kuvaa, mikä on meidän haasteemme ja mitkä ovat asiakkaidemme todelliset tarpeet. Silloin yritys ei välttämättä ymmärrä meidän tahtotilaamme, sanoo kiinteistöpäällikkö Mika Valtonen.

Keskustelujen myötä kumppaneiden määrä on vähentynyt, mutta jäljelle jääneiden merkitys on kasvanut. Kumppaneiden määrän vähentäminen on ollut myös yksi tavoite. Verkoston hallinnointi on helpompaa, jos osapuolten määrä on rajattu. Tästä syntyy kustannussäästöjä ja samalla toimintamallit on helpompi yhtenäistää.

Viestintä on yksi verkostotoiminnan perushaasteista. Pelkästään yhteisen tavoitetilan saavuttaminen vaatii paljon keskusteluja. Tuota keskustelua Sponda on käynyt kumppaneiden kanssa yhteistyösopimuksia tehdessään.

Lisäksi yhtiöllä on syksyn aikana kaksi suurta kumppanipäivää. Pari viikkoa sitten pidettyyn tilaisuuteen kokoontui urakoitsijoita ja suunnittelijoita ja marraskuussa on edessä tilaisuus, johon tulee kiinteistöhuoltoyhtiön kaltaisia ylläpitoyrityksiä.

Mutta kommunikaation tarve ei lopu siihen, että tavoitteet sisäistetään. Jos tavoitteena on kehittää koko ekosysteemin kilpailukykyä, tarvitaan kommunikaatiota jatkuvasti. Parhaat kehitysideat voivat syntyä missä tahansa verkoston solmussa.

– Meidän pitää kuunnella, mitä kumppanit sanovat. He ovat asiantuntijoita omalla alallaan; juuri siksihän me olemme toimintoja ulkoistaneet, sanoo Mika Valtonen.

Parhaat ideat liikkuvat vain, jos verkoston osapuolten välille syntyy jatkuva ja avoin kommunikaatio. Spondakin näkee, että nyt kehitettävä verkostomalli on vasta versio 1.0, jota pitää kehittää edelleen.

– Haluamme palautetta myös omasta roolistamme, että voimme kehittää toimintaa. Vain yhdessä jumppaamalla löydämme aidot edut verkostosta, sanoo Petri Roininen.

Hyvin toimivassa verkostossa kriittisen palautteen antaminen ei ole pelkästään oikeus, vaan jopa velvollisuus. Näin on ainakin, jos osapuolet uskovat aidosti koko verkoston kilpailukyvyn olevan ensisijainen kehityskohde, joka ratkaisee kaikkien menestyksen.

Verkostotoiminnan yksi avoimista kysymyksistä on menestyksen mittaaminen.

– Alamme seuraavaksi kehittää verkoston ohjaamista ja mittaamista. Meillä on joitakin ajatuksia asiasta, mutta aika paljon täytyy keskustella, mikä on meille ja yhteistyökumppaneille sopivin malli, sanoo Petri Roininen.

Perinteisiä tulosmittareita verkostolle on vaikea asettaa, koska kyseessä on kuitenkin itsenäisten yritysten joukko. Laadullisia mittareita verkostollekin voi kehittää. Jonkinlaisia mittareita jokaisen verkoston kannattaisikin itselleen asettaa, koska muuten toiminnan kehittymistä on vaikea arvioida.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    5. 5

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Ekonomisti Trumpin ministerivalinnoista: Kokemusta pääasiassa katsomosta huutelusta

    8. 8

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    9. 9

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    10. 10

      Hurja osakeralli sulki trollien suut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    10. 10

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää