Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa riittää töitä

Suomessa alkoivat tulopoliittiset neuvottelut toden teolla eilen. Sekä työnantajat että työntekijäjärjestöt ovat julkistaneet tavoitteensa. Niiden perusteella neuvotteluista on tulossa vaikeat. Työnantajien tavoitelistan kärkipäässä ovat erittäin maltilliset yleiset palkankorotukset ja paikallisen sopimuksen lisääminen. Työntekijäjärjestöjen listalla on kärjessä irtisanottavien työntekijöiden muutosturva.

Tulopoliittisissa neuvotteluissa kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on, tai ainakin pitäisi olla, Suomen kilpailukyvyn turvaaminen ja jopa parantaminen. Työntekijäjärjestöjen mielestä viimeaikaiset lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat lisänneet jännitteitä. Samaan aikaan on syytä pohtia vakavasti, mistä työvoiman vähentäminen johtuu. Voidaanko työllisyyskehitystä parantaa lisäämällä työnantajien velvoitteita?

Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on erittäin tärkeää. Vähintään yhtä tärkeää on koko Euroopan kilpailukyvyn lisääminen. EU:n vanhojen jäsenmaiden talouskasvu on jo pitkään laahannut jäljessä esimerkiksi Kiinaan, Intiaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjään verrattuna. Vienti on Suomen kansantaloudelle tärkeää. Venäjää lukuunottamatta nopeasti kasvavat markkinat ovat kaukana ja vienti näihin maihin on kallista. Vientiponnistelujen sijaan suomalaisyritykset ovat investoineet tuotantolaitoksiin nopeasti kehittyvillä markkinoilla.

Euroopan unionin tarkoituksena on luoda Euroopasta vahva yhtenäinen talousalue. Se ei onnistu ilman yhteisiä pelisääntöjä. Erilaiset säännökset ja vahva byrokratia EU-maissa estävät edelleen tehokkaasti yhteisen talousalueen rakentamista.

Yksi esimerkki on eurooppalainen sähköverkosto. ABB Sähkövoimateknologia-divisioonan johtajan Peter Smitsin mielestä länsimainen byrokratia ja epämääräiset säännöt jarruttavat sähköverkkojen välttämättömiä parannusinvestointeja. Smitsin mukaan Euroopassa kuluu aivan liikaa aikaa byrokratiaan ja neuvotteluihin. Esimerkiksi Viron ja Suomen välille suunnitellun Estlink-merikaapelin urakasta on neuvoteltu kuusi vuotta ja käyty jo kolme urakkakilpailua.

Euroopan unionin tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä maiden välisten rajajohtojen siirtokapasiteetin pitäisi olla 20 prosenttia alueen sähkön tuotantokapasiteetista. Tavoitteeseen on vielä matkaa, koska tällä hetkellä rajat ylittäviin sähköjohtoihin sopii noin seitsemän prosenttia tuotetusta sähköstä. Pohjolassa yhteiset sähkömarkkinat toimivat eurooppalaisittain hyvin. Ongelmana täälläkin on siirtokapasiteetin puute.

Toimivat yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat edellyttävät suuria muutoksia myös kansallisiin sähköverkkoihin ja siirtohinnoittelusääntöihin. Suomessa Energiamarkkinavirasto on laatinut asiaa koskevan asiakirjan. Samantyyppinen ongelma on puhelinoperaattoreiden välisessä vierailuhinnoittelussa.

Kilpailukyky muodostuu monista eri asioista. Suomi on monissa eri tutkimuksissa todettu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Monet muutkin eurooppalaiset maat ovat pärjänneet näissä tutkimuksissa hyvin. Miksi vahva kilpailukyky ei näy talouden kasvulukujen vertailussa? Jääkö eurooppalainen kilpailukyky erilaisten säännösten viidakon ja byrokratian jalkoihin?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    4. 4

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    5. 5

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    6. 6

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    7. 7

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    8. 8

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    9. 9

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    10. 10

      Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    3. 3

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    4. 4

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    5. 5

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    6. 6

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    7. 7

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    8. 8

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    9. 9

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    10. 10

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää