Yritysten kansainvälistyminenvähentää vahvan euron haittoja

Yritykset voivat aiempaanotkeamminsiirtää tuotantoa valuutta-alueelta toiselle
Euron vahvistuminen ennätystasolle iskee samankin alan suomalaisyrityksiin eri tavoin.

Yritysten kansainvälistyminen on muuttanut valuuttakurssivaikutuksia, samalla kun se on myös auttanut vähentämään niitä.

Valuuttakurssivaikutukset riippuvat entistä enemmän siitä, miten vientiyritysten myynti ja tuotanto koko tuotantoketjua myöten on jakautunut eri valuutta-alueille ja missä tuotteet hinnoitellaan.

Ja ennen kaikkea vaikutus riippuu siitä, miten notkeasti yritys pystyy siirtelemään tuotantoaan maailmalla.

– Koska yritykset ovat aiempaa kansainvälistyneempiä, ne pystyvät siirtämään tuotantoa tarpeen vaatiessa eri valuutta-alueelta toiselle nopeastikin. Tämä on tehnyt niistä hieman aiempaa kestokykyisempiä valuuttamuutoksille, arvioi EK:n vastaava ekonomisti Penna Urrila.

Teknologiayhtiölledollarialue tärkein

Enää ei voikaan puhua toimialakohtaisista eroista kuten ennen, jolloin muun muassa metsäteollisuus oli iso kärsijä dollarin heiketessä.

Esimerkiksi paperiyhtiö UPM kärsii nyt heikosta dollarista enemmän kuin kilpailijansa Stora Enso.

Eniten euron vahvistumisesta uusiin huippulukemiin tulevatkin nyt kärsimään ne vientiyritykset, jotka toimivat puhtaasti Suomesta käsin eli pienemmät yritykset, jotka eivät pysty hajauttamaan tuotantoaan maantieteellisesti.

Vaikka yritykset pystyvätkin osin torjumaan vaikutusta, niin koko kansantalouden kannalta vahvan euron vaikutus tuntuu tuonnissa ja viennissä, Urrila muistuttaa.

Lujimmin vahva euro iskee suomalaisyrityksiin sitä kautta, että se syö niiden kilpailukykyä maailmalla. Selvästi pienempi tulosvaikutus tulee siitä, kun dollarialueen myyntitulot kutistuvat euroiksi muutettuina.

Esimerkiksi hissivalmistaja Kone on jo aiemmin tänä vuonna menettänyt maailmalla markkinaosuutta osin juurin vahvan euron takia.

– Jos yritys ei halua menettää markkinaosuutta vahvan valuutan takia, sen on laskettava hintojaan, mikä vähentää tuloja sekin, Urrila arvioi sopeutumiskeinoja.

Eniten dollarialueella tekevät nykyisin bisnestä teknologiateollisuuden yhtiöt. Alan viennistä yhteensä 21 prosenttia menee Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan, jossa myös monet maat ovat sitoneet valuuttansa dollariin, muistuttaa Teknologiateollisuuden liiton ryhmäpäällikkö Jukka Palokangas.

Koska teknologia-alan yritykset toimivat laajasti ulkomailla, niin toisaalta ne myös pystyvät notkeammin siirtämään tuotantoaan tarpeen mukaan eri valuutta-alueille kuin metsäyhtiöt. Ääriesimerkkinä tästä on Nokia.

Metsäteollisuudessa dollarin vaikutus vaihtelee yhtiöistä riippuen. Vain kymmenesosa suomalaisten metsäyhtiöiden liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikasta. Viennistäkin valtaosa menee Eurooppaan. Euroalueen osuus myynnistä on puolet.

Laskutusvaluuttana dollari on metsäteollisuudessa noin 15 prosentissa kaupoista, arvioi Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Esa-Jukka Käär.

– Yllättävän hyvin suomalaisyritykset ovat kuitenkin selvinneet tähän asti kurssitasoon nähden, Urrila arvioi.

Kun euro muutama vuosi sitten maksoi alle dollarin, niin jo sen vahvistumisen 1,10 dollarin tasolle uskottiin aiemmin aiheuttavan ongelmia.

Toissapäivänä euro vahvistui uuteen ennätykseen maksaen 1,2987 dollaria. Dollarin heikentymisen uskotaan jatkuvan.

– Kun vahvistuminen aina välillä tasaantuu, niin yritykset pystyvät sopeutumaan siihen tehostamalla toimintaansa, Urrila sanoo.

Tämän takia mitään kipurajaa euron vahvistumiselle on mahdotonta arvioida.

Urrila muistuttaa, että vähän helpotusta on toki tullut siitä, että heikko dollari on vaimentanut öljyn hinnan nousun vaikutusta, koska öljy hinnoitellaan dollareissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    2. 2

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    3. 3

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    4. 4

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    5. 5

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    6. 6

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    10. 10

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    3. 3

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    4. 4

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    7. 7

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

    10. 10

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    5. 5

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää