Valikko

Pörssikuplan jälkeenuhkaa eläkepommi

Ensi vuodenvaihteen suuri eläkeuudistus ei riitä eläkepommin purkamiseen, ellei työllisyysmerkittävästi parane. Tämä taas onnistuu vain kansantalouden tuottavilla investoinneilla,ei eläkelaitosten osakesijoituksilla ja ennestään erittäin suuren Suomi-riskin kasvattamisella.
Syksyn aikana eräät tel-johtajat ovat kantaneet puheissaan huolta kotimaisesta omistuksesta ja työllisyydestä. Puheista päätellen työeläkeyhtiöiden olisi työllisyyden turvaamiseksi lisättävä sijoituksia kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Huoli on aiheellinen, mutta keinot vääriä.

Suomessa on sekä työttömyys- että eläkeongelma samaan aikaan, kun tuotannontekijät, työ ja pääoma, pakenevat ulkomaille. Lääkintä edellyttää puuttumista talouden rakenteisiin ja päättäjien nautintaoikeuksiin: verotukseen ja verotulojen kohdentamiseen. Eläkepommin uhatessa myös koko eläkejärjestelmä on remontin tarpeessa.

Johtajat sekoittavat sijoituksen ja investoinnin käsitteet keskenään. Työllisyyden kannalta investoinnit ovat välttämättömiä, mutta sijoituksessa raha vain siirtyy ostajalta myyjälle ilman että reaalipääomassa tapahtuu mitään muutoksia.

Eläkejärjestelmän kriittisinä tekijöinä ovat tuottavuuden kasvua ja sijoitusten tuottoja koskevat oletukset, joiden mukaan kansantalouden reaalisen palkkasumman tulee kasvaa keskimäärin 1,5 prosenttia ja sijoitusten keskimääräisen reaalituoton on oltava 3,5 prosenttia.

Kansantalouden henkinen pääoma on tulevien ansiotulojen nykyarvo. Sijoituspääomaa ja henkistä pääomaa, työvoimaa, kohtaavat yhteiset shokit, kuten kävi 1990-luvun suuren laman aikana. Nämä tekijät eivät yleensä korreloi keskenään, mutta kriisien aikana useilla muutoin korreloimattomilla sijoituskohteilla on lähes täydelliset korrelaatiot.

Suomen eläkejärjestelmä on suurimmaksi osaksi niin sanottu jakojärjestelmä. Noin 2/3 eläkevakuutusmaksuista maksetaan eläkkeinä ja 1/3 rahastoidaan. Rahastoidusta osuudesta kolmannes on sijoitettu kotimaahan. Tällöin eläkejärjestelmän Suomi-riski on erittäin suuri: kotimaan paino on noin 70–80 prosenttia.

Vuosikymmen sitten koetun laman aikana Helsingin pörssin reaalinen kurssitaso laski 71 prosenttia ja reaalinen palkkasumma pieneni 21 prosenttia. Riskien hajauttamiseksi työeläkelaitosten olisikin vähennettävä suomalaisten osakkeiden osuutta salkuissaan.

Maailman osakkeiden reaalinen kokonaistuotto on kymmenen viime vuoden aikana ollut keskimäärin 5,3 prosenttia. Obligaatiomarkkinoiden reaalinen vuosituotto on ollut 3,1 ja rahamarkkinoiden 2,0 prosenttia. Reaaliansiot ovat 30 viime vuoden aikana kasvaneet keskimäärin 2,0 prosenttia vuodessa.

Rahoituksen suuria ongelmia on epätietoisuus todellisista pitkän ajan keskiarvoista, sillä käytössämme on ainoastaan otoskeskiarvoja. Lisäksi osakemarkkinat ovat sopeutumassa kuplan jälkeiseen aikaan, jolloin meidän tulee arvioida, millaisia tapahtuman jälkeiset ehdolliset keskiarvot ovat. Ne poikkeavat pitkän ajan keskiarvoista.

Tiedämme varmuudella, että Kreikka on tuore jalkapallon Euroopan mestari, mutta ennen kisoja mestaruutta pidettiin hyvin epätodennäköisenä. Samalla tavalla osakemarkkinoiden toteutunut 5,3 prosentin keskimääräinen tuotto on tosiasia, mutta voimme vain arvioida, kuinka todennäköinen 5,3 prosentin tuotto oli ennen toteutumistaan.

Seuraavan 10 vuoden kehitykseen liittyy myös paljon epävarmuutta.

Tulevaisuuden odotuksia voidaan selvittää simuloinnin avulla tuottamalla tietokoneella suuri määrä erilaisia skenaarioita. Lähtökohtana on taloutta kuvaava malli, johon syötetään shokkeja.

Oheiset kuviot perustuvat tietokonesimulointeihin, joissa Suomen kansantaloutta ja globaaleja sijoitusmarkkinoita kuvaavilla malleilla on laskettu 10 000 todennäköistä 10 vuoden tulevaisuuden skenaariota. Kuvat esittävät skenaarioiden keskiarvojen jakaumia.

Kymmenen vuoden reaalisten osaketuottojen keskiarvojen mediaani on 4,2 prosenttia, reaalisten obligaatiotuottojen 3,9 prosenttia ja lyhyen reaalikoron 2,5 prosenttia.

Samalla tavoin simuloitu palkkasumman reaalikasvuodotusten mediaani on 0,0 prosenttia. Palkkasummalle ennustettu reaalinen nollakasvu selittyy sillä, että reaalipalkat ja/tai työllisyys kehittyvät vaatimattomasti tai jopa laskevat.

Mediaanille on ominaista, että sitä suuremmat ja pienemmät arvot ovat yhtä todennäköisiä. Sijoitustuotot toteutuvat todennäköisesti mediaaniaan alhaisempina. Syinä ovat Yhdysvaltojen talouden ongelmat ja maan osakemarkkinoiden edelleen korkea arvostustaso.

Osakemarkkinoiden p/e-luku on edelleen 25, kun arvostus lasketaan Robert Shillerin kirjassaan "Irrational Exuberance" esittämällä tavalla. Shiller esittää kirjassaan, että näin korkeiden arvostustasojen jälkeen seuraavien 10 vuoden kehitys pörssissä on usein ollut vaatimatonta, usein jopa negatiivista.

Ennen vuosien 1982–99 voimakasta nousua osakemarkkinat kokivat vuosien 1966–81 laskukauden. Tammikuussa 1966 S&P 500 -indeksin p/e-luku oli 24. Osakkeiden keskimääräinen reaalinen vuosituotto oli seuraavilta viideltä vuodelta -2,5 prosenttia, 10 vuodelta -1,8 prosenttia, 15 vuodelta -0,5 prosenttia ja 20 vuodelta 1,9 prosenttia.

Vuosien 1966–81 keskimääräinen reaalinen obligaatiotuotto oli -3,9 prosenttia ja lyhyt reaalikorko -0,1 prosenttia.

Markkinat tarvitsevatkin runsaasti aikaa sopeutuakseen normaaliin, keskimääräiseen arvostukseensa, p/e-lukuun 15.

Nykytilanteessa suuri osa eläkelaitosten sijoituksista pitäisi olla Ranskan valtion liikkeeseenlaskemissa, emu-alueen inflaatioon sidotuissa obligaatioissa. Ne takaavat noin kahden prosentin vuosittaisen reaalituoton seuraavan 10 vuoden aikana.

Eläkejärjestelmällä on edessään kolme jäävuorta, joihin se törmää melkoisella varmuudella: väestön ikäjakauman muutos, vaatimaton talouden ja tuottavuuden kasvu ja alhaiset sijoitustuotot. Toivottavasti järjestelmän toimivuus ei perustu Titanicilta omaksutun IceMetrics-riskienhallintajärjestelmän antamiin signaaleihin.

Eläkevastuut vastaavat työeläkejärjestelmän liikkeelle laskemia velkasitoumuksia, obligaatioita, joille täytyy löytyä maksaja.

Suomella on edessään kolme vaihtoehtoa:

1) &tempmargin;verotuksen kiristäminen,

2) &tempmargin;eläketurvan heikentäminen, tai

3) &tempmargin;jokin näiden yhdistelmä.

Suomen finanssipolitiikka on ollut kireää jo 1990-luvun lamasta lähtien. Ainoa selitys tälle lienee se, että ylijäämäisillä budjeteilla on varauduttu eläkejärjestelmän velkasitoumusten lunastamiseen.

Päättäjien kannattaisi ottaa yöpöydilleen tuore Franco Modiglianin ja Arun Muralidharin kirja "Rethinking Pension Reform” – ja lukea se. Kirjassa on sovellettu simulointia. Vuosi sitten edesmennyt Modigliani on vuoden 1985 talousnobelisti, joka oli koko uransa ajan huolissaan sosiaaliturvajärjestelmän säilymisestä.

Pikaisena toimenpiteenä julkisen vallan pitäisi tarjota aktiiviväestölle sopivia kannusteita vapaaehtoiseen elämänkaarisijoittamiseen. Kansalaisten olisi myös syytä oppia, että oikeaoppisesti toteutettu ja säännöllinen rahastosijoittaminen tarjoaa heille riittävän toimeentulon lakisääteisen eläketurvan lisäksi.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja toimii konsulttina Monte Paschi Asset Management SGR -yhtiössä

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    10. 10

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää