Valikko

Euroalueen paras julkinen sektori Suomessa - valitettavasti?

Valtiovarainministeriön hallinnon kehittäjät julkaisivat pari vuosikymmentä sitten raportin, joka hieman poleemisesti väitti Suomessa olevan maailman paras julkinen sektori. Kansainväliset kilpailukykyraportit, viimeksi tämän vuotinen World Economic Forum asiallisesti todistavat samaa, koska kyse on nimenomaan hyvin toimivasta hallinnosta, julkisista palveluista ja infrastruktuurista. Kannaltamme harmittava takaisku, minkä myös tuore Globalisaatioraportti toteaa, on, että tästä huolimatta elintaso, työllisyys tai Suomen vetovoima ei ole erityisen kehuttava.

Toiminnallisten tulosten ohella myös julkinen talous on kansainvälisesti vertaillen terveellä pohjalla. Julkisen sektorin ylijäämä Suomessa oli vuosituhannen vaihteessa jopa seitsemän prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Ylijäämä on kuitenkin supistunut tasaisesti ja on enää noin kaksi prosenttia. Tämäkin on suurempi kuin muissa euromaissa, mutta silti se on hallitusohjelman tavoitetta pienempi ja pienempi kuin mitä kansainväliset järjestöt meille suosittelevat.

Pitäisikö meidän sitten olla ylpeitä muita maita paremmasta tilanteesta vai huolissamme siitä, että emme ole sittenkään tarpeeksi hyviä? Tai ehkä meidän pitäisi varsinaisesti huolestua siitä, että vertailumaat ovat kuralla sekä talouden että toiminnallisten tulosten suhteen?

Koko Eurooppaa vaivaa itse asiassa sama ongelma kuin Suomea, paperilla "kilpailukyky" on kohtuullisen hyvä, erityisesti julkisen sektorin palvelujen ja turvallisen sosiaalisen ympäristön ansiosta. Talouden kasvu vain ei toimi, mihin merkittävältä osin vaikuttavat hitaasti käynnistetyt rakenneuudistukset, korkea veroaste ja julkisen talouden epätasapaino. Saksa ja Ranska ovat näissä asioissa erityisen suurissa ongelmissa, mikä vaikuttaa koko euroalueen näkymiin. Keskeiseen asemaan ovat nousseet lyhyen aikavälin tasapainottomuudet, jotka vaikeuttavat myös pidemmän tähtäimen rakennepolitiikan uudistuksia.

EU:n perustamisasiakirjan mukaan julkisen sektorin alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme BKT-prosenttia. Jos tämä raja rikotaan, niin tarvitaan hyviä selityksiä tai poliittista muskelia, joita suurilla euromailla valitettavasti näyttääkin olevan. Periaatteessa liiallisista alijäämistä pitäisi seurata ennenpitkää sakot, joita ei ole kuitenkaan vielä määrätty, vaikka Saksa ja Ranska rikkoivat alijäämärajan jo vuonna 2003 ja liiallinen alijäämä näyttää jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Vakaus- ja kasvusopimus puolestaan määrittää, että julkinen talous pitää olla tasapainossa tai hieman ylijäämäinen.

Suomi ja muutkin euromaat noudattivat kurinalaista finanssipolitiikkaa ennen euroon siirtymistä, jolloin kaikki maat myös selvittivät tämän riman ja yhteenlaskettuna julkisen sektorin alijäämä lähenteli nollaa, nyt yhteenlaskettu alijäämä lähentelee sallittua enimmäisrajaa.

Suomen kaltaisen hyvin käyttäytyvän maan on täysi syy olla pahoillaan siitä, että olemme joutuneet tarkkailuluokkaan, vaikka olemmekin luokan paras. Ongelmaa ei yhtään paranna se, että USA ja Japani ovat vielä suuremmissa ongelmissa julkisen talouden tasapainon kanssa. Myös useat uusista EU-maista joutuvat vielä käymään läpi tiukan lähentymisohjelman, ennenkuin niiden julkiset taloudet saavuttavat tarvittavan tasapainon.

Pitäisikö Suomen sitten ottaa mallia muiden maiden lipsumisista, kun Suomen hyvä esimerkkikään ei ole riittänyt kannustamaan ongelmamaita tekemään parannusta? Suomea on todella käyty katsomassa esimerkkimaana julkisen sektorin asioiden hyvästä hoidosta – tämä pätee esimerkiksi opetuksessa, sosiaaliturvassa ja myös finanssipolitiikassa ja hallinnossa.

Pelkästään vilkaisu ongelmamaiden tilanteeseen riittää vakuuttamaan siitä, että Suomen ehdottomasti kannattaa pysytellä kaidalla tiellä myös jatkossa. Velkaa on helppo tehdä, aluksi, mutta myös valtioiden täytyy varoa ylivelkaantumista. Suomen ja pohjoismaiden noudattama perinne ylijäämäisestä julkisesta taloudesta helpottaa olennaisesti julkisten palvelujen tasapainoista ja kestävää kehittämistä. Itse asiassa myös kansainväliset kilpailukykyvertailut toteavat tämän, koska kaikki pohjoismaat noteerataan nykyään varsin korkealle, vaikka välillä kireä verotus painoi luokituksia.

Maantieteellehän emme mitään mahda ja suuret kansainväliset markkinat ovat varsin kaukana. Tämä lienee keskeinen syy siihen, että teollisuustyöpaikat kasvavat pikemmin muualla kuin Suomessa. Suomi silti hyötyy kansainvälisen työnjaon kehityksestä, jos emme jää liikaa muistelemaan entisiä mainetekoja.

Suomen tulee pysyä kehityksessä mukana ja tämä koskee erityisesti julkista sektoria, jolta jatkossa vaaditaan entistä enemmän markkinoiden ja asiakkaiden huomioon ottamista sekä sopeutumista tiukkenevaan budjettirajoitukseen. Nämä vaatimukset eivät ole keskenään ristiriidassa – tehokkuutta nostamalla, keskittymällä olennaiseen ja karsimalla turhia toimintoja ainakin virkamiesten ikääntymiseen liittyvät uhkakuvat voidaan kääntää positiivisiksi mahdollisuuksiksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    4. 4

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    5. 5

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    6. 6

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    7. 7

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    8. 8

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    9. 9

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    10. 10

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    4. 4

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    5. 5

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    6. 6

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    9. 9

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    10. 10

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää