Euroalueen paras julkinen sektori Suomessa - valitettavasti?

Valtiovarainministeriön hallinnon kehittäjät julkaisivat pari vuosikymmentä sitten raportin, joka hieman poleemisesti väitti Suomessa olevan maailman paras julkinen sektori. Kansainväliset kilpailukykyraportit, viimeksi tämän vuotinen World Economic Forum asiallisesti todistavat samaa, koska kyse on nimenomaan hyvin toimivasta hallinnosta, julkisista palveluista ja infrastruktuurista. Kannaltamme harmittava takaisku, minkä myös tuore Globalisaatioraportti toteaa, on, että tästä huolimatta elintaso, työllisyys tai Suomen vetovoima ei ole erityisen kehuttava.

Toiminnallisten tulosten ohella myös julkinen talous on kansainvälisesti vertaillen terveellä pohjalla. Julkisen sektorin ylijäämä Suomessa oli vuosituhannen vaihteessa jopa seitsemän prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Ylijäämä on kuitenkin supistunut tasaisesti ja on enää noin kaksi prosenttia. Tämäkin on suurempi kuin muissa euromaissa, mutta silti se on hallitusohjelman tavoitetta pienempi ja pienempi kuin mitä kansainväliset järjestöt meille suosittelevat.

Pitäisikö meidän sitten olla ylpeitä muita maita paremmasta tilanteesta vai huolissamme siitä, että emme ole sittenkään tarpeeksi hyviä? Tai ehkä meidän pitäisi varsinaisesti huolestua siitä, että vertailumaat ovat kuralla sekä talouden että toiminnallisten tulosten suhteen?

Koko Eurooppaa vaivaa itse asiassa sama ongelma kuin Suomea, paperilla "kilpailukyky" on kohtuullisen hyvä, erityisesti julkisen sektorin palvelujen ja turvallisen sosiaalisen ympäristön ansiosta. Talouden kasvu vain ei toimi, mihin merkittävältä osin vaikuttavat hitaasti käynnistetyt rakenneuudistukset, korkea veroaste ja julkisen talouden epätasapaino. Saksa ja Ranska ovat näissä asioissa erityisen suurissa ongelmissa, mikä vaikuttaa koko euroalueen näkymiin. Keskeiseen asemaan ovat nousseet lyhyen aikavälin tasapainottomuudet, jotka vaikeuttavat myös pidemmän tähtäimen rakennepolitiikan uudistuksia.

EU:n perustamisasiakirjan mukaan julkisen sektorin alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme BKT-prosenttia. Jos tämä raja rikotaan, niin tarvitaan hyviä selityksiä tai poliittista muskelia, joita suurilla euromailla valitettavasti näyttääkin olevan. Periaatteessa liiallisista alijäämistä pitäisi seurata ennenpitkää sakot, joita ei ole kuitenkaan vielä määrätty, vaikka Saksa ja Ranska rikkoivat alijäämärajan jo vuonna 2003 ja liiallinen alijäämä näyttää jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Vakaus- ja kasvusopimus puolestaan määrittää, että julkinen talous pitää olla tasapainossa tai hieman ylijäämäinen.

Suomi ja muutkin euromaat noudattivat kurinalaista finanssipolitiikkaa ennen euroon siirtymistä, jolloin kaikki maat myös selvittivät tämän riman ja yhteenlaskettuna julkisen sektorin alijäämä lähenteli nollaa, nyt yhteenlaskettu alijäämä lähentelee sallittua enimmäisrajaa.

Suomen kaltaisen hyvin käyttäytyvän maan on täysi syy olla pahoillaan siitä, että olemme joutuneet tarkkailuluokkaan, vaikka olemmekin luokan paras. Ongelmaa ei yhtään paranna se, että USA ja Japani ovat vielä suuremmissa ongelmissa julkisen talouden tasapainon kanssa. Myös useat uusista EU-maista joutuvat vielä käymään läpi tiukan lähentymisohjelman, ennenkuin niiden julkiset taloudet saavuttavat tarvittavan tasapainon.

Pitäisikö Suomen sitten ottaa mallia muiden maiden lipsumisista, kun Suomen hyvä esimerkkikään ei ole riittänyt kannustamaan ongelmamaita tekemään parannusta? Suomea on todella käyty katsomassa esimerkkimaana julkisen sektorin asioiden hyvästä hoidosta – tämä pätee esimerkiksi opetuksessa, sosiaaliturvassa ja myös finanssipolitiikassa ja hallinnossa.

Pelkästään vilkaisu ongelmamaiden tilanteeseen riittää vakuuttamaan siitä, että Suomen ehdottomasti kannattaa pysytellä kaidalla tiellä myös jatkossa. Velkaa on helppo tehdä, aluksi, mutta myös valtioiden täytyy varoa ylivelkaantumista. Suomen ja pohjoismaiden noudattama perinne ylijäämäisestä julkisesta taloudesta helpottaa olennaisesti julkisten palvelujen tasapainoista ja kestävää kehittämistä. Itse asiassa myös kansainväliset kilpailukykyvertailut toteavat tämän, koska kaikki pohjoismaat noteerataan nykyään varsin korkealle, vaikka välillä kireä verotus painoi luokituksia.

Maantieteellehän emme mitään mahda ja suuret kansainväliset markkinat ovat varsin kaukana. Tämä lienee keskeinen syy siihen, että teollisuustyöpaikat kasvavat pikemmin muualla kuin Suomessa. Suomi silti hyötyy kansainvälisen työnjaon kehityksestä, jos emme jää liikaa muistelemaan entisiä mainetekoja.

Suomen tulee pysyä kehityksessä mukana ja tämä koskee erityisesti julkista sektoria, jolta jatkossa vaaditaan entistä enemmän markkinoiden ja asiakkaiden huomioon ottamista sekä sopeutumista tiukkenevaan budjettirajoitukseen. Nämä vaatimukset eivät ole keskenään ristiriidassa – tehokkuutta nostamalla, keskittymällä olennaiseen ja karsimalla turhia toimintoja ainakin virkamiesten ikääntymiseen liittyvät uhkakuvat voidaan kääntää positiivisiksi mahdollisuuksiksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    2. 2

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    3. 3

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    4. 4

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    5. 5

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    6. 6

      Sähkön säästämistä varten tehtiin ”peli” – 80 % vähensi kulutusta

    7. 7

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    8. 8

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    9. 9

      Go! Aviation asetettiin konkurssiin

    10. 10

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    4. 4

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    5. 5

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    6. 6

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    7. 7

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    8. 8

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    9. 9

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    10. 10

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää