Valikko

Bio-Turun markkinamies

Turun Biolaakson toimitusjohtajan Kai Lahtosen mukaan Kiina ei vielä houkuttele turkulaisia.

Turun Biolaakson uusi toimitusjohtaja Kai Lahtonen ei ehtinyt olla virassaan montaa viikkoa, kun edessä oli muutto uusiin tiloihin tien toiselle puolelle Turku Science Parkin alueella.

Johdossa on uusi mies, mutta Biolaakson pääsuuntalinjat oli jo määritelty ennen kuin Lahtonen aloitti.

Turku Science Parkin ja sitä kautta Biolaakson omistaja, Turun kaupunki, sai viime talvena yhdessä BioTurun yritysten ja yhteisöjen kanssa valmiiksi Turun biostrategian.

Juhani Lepän erottua toimitusjohtajan tehtävistä toukokuussa biostrategialle tarvittiin uusi ylimmäinen toteuttaja.

Lahtosen mukaan juuri strategian valmistuminen sai hänet kiinnostumaan tehtävästä.

Biostrategia sanelee tavoitteiksi, että Turun Biolaaksoon pitäisi saada lisää ainakin kaksi kansainvälistä tutkimusyksikköä ja vähintään kolme kansainvälistä alan yritystä.

Lahtonen uskoo, että hänen Hormos Medicalissa ja sitä ennen Orion Pharmassa hankkimansa 26 vuoden kokemus auttaa turkulaisen bio-osaamisen markkinoinnissa muualla Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Ilman henkilökohtaisia lääketeollisuus- ja tutkimuskontakteja asiat tuskin etenevät.

– Lahtonen on hämmästyttävän hyvä valinta. Hän osaa toimialan ja on todella kansainvälinen tyyppi, sanoo eräs läheltä seurannut.

– Asiallinen mies. Ei mikään poliitikkotyyppi, sanoo eräs alan vaikuttaja.

Yksi oli joukosta poissa, kun Kuopion, Jyväskylän ja Joensuun teknologiakeskukset ja kehittämisyhtiöt kertoivat kuukausi sitten allekirjoittaneensa aiesopimuksen yhteisen Kiina-keskuksen perustamisesta.

Lahtonen ei koe Kiinaa erityisen kutsuvaksi bio- ja lääkealalle lähitulevaisuudessa.

– Markkinamielessä Kiina ei ole kovin varteenotettava alue. Kyllä lääke- ja diagnostiikkamarkkinat ovat muualla nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimusyhteistyö on kokonaan toinen juttu, sitä ei ole syytä sulkea pois, hän miettii.

Lahtosen mukaan Kiinan merkitys on lääkemarkkinoilla häviävän pieni maan suuresta väkimäärästä huolimatta.

– Kun teemme kansainvälistä tutkimusyhteistyötä eri toimijoiden kanssa, niin ainakin itse ajattelen vielä Skandinaviaa, Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Japania. Se ei tarkoita, etteikö akatemiayhteistyötä voisi olla kiinalaistenkin kanssa.

Biolaakson satelliitin perustaminen ulkomaille ei ole hänen mielestään mielekästä.

– Omaa satelliittia ei tulla perustamaan, se on ihan varma asia. Meidän tehtävämme on edistää bioyritystoimintaa Turun alueella.

Bioalan pahimmat rahoitusongelmat ovat alkaneet jo helpottaa, mikä näkyy muun muassa uusien bioyritysten lisääntymisenä.

Vaikka rahoituksen nihkeys jatkuu edelleen, uusia bioalan yrityksiä on syntynyt Turkuun elokuun loppuun mennessä jo seitsemän, kun koko viime vuonna niitä perustettiin vain viisi.

Tämän vuoden tahti ei ole kaukana 1990-luvun lopun ennätysvauhdista, jolloin uusia bioyrityksiä syntyi vuosittain 10–12.

BioTurun painopistealueet ovat hormonaaliset sairaudet, syöpä, infektiotaudit, regeneratiivinen lääketiede, kuten esimerkiksi biomateriaalit, neurologiset sairaudet sekä funktionaaliset elintarvikkeet ja niiden ainesosat.

– Niissä meidän osaamisemme on vahvaa perustutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa sekä yrityskentässä: ei vain lääkekehityspuolella, vaan myös diagnostiikka- ja biomateriaalipuolella, sanoo Lahtonen.

Turun seudulla on noin 60 bioteknologiayritystä ja niissä työskentelee yhteensä noin 3 000 ihmistä. Alan yritysten mukaan BioTurun merkitys onkin lähinnä sen aiheuttamassa kumuloitumiskehityksessä: seudulle on tiivistynyt alan aktiivinen yhteisö, joka puolestaan houkuttelee lisää toimijoita alueelle.

Kaksi yliopistoa ja vahva lääketeollisuus ovat luoneet kehitykselle pohjan. Jo pelkästään lääketeollisuuden palveluyrityksiä löytyy alueelta parikymmentä.

Ulkopuoliset palveluntuottajat ovat monelle lääkekehitysyhtiölle välttämättömiä, sillä kaikkea tarvittavaa osaamista ei ole mahdollista palkata omaan yritykseen.

Turku Science Parkin organisaatiorakenne saa ulkopuolisen helposti hämilleen. Moni tuntee BioTurku-konseptin, Biolaakso ja ICT Turkukin vilahtelee monissa yhteyksissä. Organisatorisesti Biolaakso ja ICT Turku ovat Turku Science Parkin tytäryhtiöitä.

Sekavalta tuntuva rakenne on Lahtosen mukaan vahvuus. Kehitys sai siivet alleen Biolaakson perustamisesta 1990-luvun loppupuolella. Turku Science Park perustettiin vasta myöhemmin katto-organisaatioksi, mutta bioalan profiili on pysynyt korkealla.

– Jos hanketta olisi rakennettu toisin päin, eli ensin olisi perustettu Science Park ja sitten sen tyttäret, asema ei olisi näin vahva. Turku on kaupunkina ja seutukuntana oivaltanut jo kymmenen vuotta sitten bioalan alueen kärkialaksi, sanoo Lahtonen.

Osa kiitoksista kuuluu Lahtosen edeltäjälle Juhani Lepälle. Karismaattinen entinen Turun kaupunginjohtaja tiesi, mistä narusta vetää omistajakaupungin organisatorisissa sokkeloissa.

Turun kaupungin tuki on ollut taattu, ja sitä luvataan edelleen, kun Biolaakson toivotaan Lahtosen johdolla kansainvälistyvän.

Turku Science Parkin toimitusjohtajan Kari Toivosen sanoin kaupunki halusi toisenlaisen toimitusjohtajan Biolaakson uuteen kehitysvaiheeseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    3. 3

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Lukoil-johtaja: Venäjä päättää öljyleikkauksista ensi viikolla

    8. 8

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    9. 9

      Nordea: Vienti ei riitä nostamaan työllisyyttä hallituksen tavoitteisiin

    10. 10

      Sijoittajat varuillaan ennen Italian äänestystä – 8 pankkia vaarassa kaatua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää