Valikko

Dollari koskee myös eurosijoittajaa

Yhdysvaltain niin sanottu kaksoisvaje on noussut maailman sijoitusmarkkinoiden suureksi huoleksi. Maan vaihtotaseen ja valtiontalouden valtaisat alijäämät edellyttävät kasvavaa pääomantuontia, joka sitoo jo nyt valtaosan koko muun maailman ylijäämistä.

Yksi suora seuraus muun maailman epäluottamuksesta on Yhdysvaltain dollarin voimakas heikkeneminen suhteessa muihin päävaluuttoihin euroon ja Japanin jeniin.

Jos ulkomaiset sijoittajat vähentävät dollarimääräisiä sijoituksiaan, kuten Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjojen tai amerikkalaisyhtiöiden osakkeiden ostojaan, vähentävät ne samalla dollariostojaan valuuttamarkkinoilla, ja seurauksena on dollarin halpeneminen.

– Huoli Yhdysvaltain vajeista on noussut pinnalle, kun markkinat ovat arvioineet huippusuhdanteen laantuvan ja kasvun tasoittuvan, arvioi tilannetta sijoittaja Jarl Waltonen.

Yhdysvaltain ja dollarin merkitys koko maailmantaloudessa on niin keskeinen, että niiden ongelmat tuntuvat käytännössä kaikilla markkinoilla.

Japani on perinteisesti ollut merkittävä Yhdysvaltain rahoittaja. Viime aikoina Japanin rinnalle ovat nousseet myös Kiina ja pienemmässä mitassa öljytulojaan Yhdysvaltoihin sijoittanut Venäjä.

– Jos dollari edelleen heikkenee, Kiina voi ryhtyä kelluttamaan omaa valuuttaansa, juania. Samalla eurosijoitukset kasvavat ja euro vahvistuu. Jos dollari ei vain heikkene, vaan romahtaa, voivat laajamittaiset dollarimyynnit johtaa sikäläisen korkotason voimakkaaseen nousuun ja jopa maailmantalouden selvään heikkenemiseen, kuvaa Waltonen.

Euroalueen talouskasvu hidastuu hänen arvionsa mukaan puoli prosenttiyksikköä 1,5 prosenttiin pelkästään siitä, että euron dollarikurssi nousee vielä 1,4:ään, kun yksi euro nyt maksaa noin 1,3 dollaria.

Suomalaiseen sijoittajaan Yhdysvaltain vajeongelmat voivat ulottua monella tavalla. Nopeiten ongelmat tuntuvat salkussa, jos siellä sattuu olemaan dollarimääräisiä sijoituksia. Epäsuoria vaikutuksia voi koitua esimerkiksi euroalueen vientiyhtiöiden kasvavista vientiongelmista.

Waltonen muistuttaa, että sijoittajalle olennaista on sijoitusten todellinen luonne, ei suinkaan esimerkiksi sijoitusrahaston noteerausvaluutta. Osa kansainvälisistä sijoitusrahastoista noteerataan euroissa, vaikka niiden salkuissa on myös dollarimääräisiä sijoituksia. Pelkkä noteerausvaluutan valinta ei poista sijoitusten valuuttakurssiriskiä.

– Europörssit luultavasti seuraavat uskollisesti Yhdysvaltoja, joten kurssit laskevat hidastuvan talouskasvun ja heikkenevän dollarin takia. Myös alihankinnasta elävät aasialaispörssit kärsivät. Venäjän energiasta elävien markkinoiden riski on, että maailmantalouden heikkeneminen laskee öljyn hintaa samalla, kun myös dollarin heikkeneminen pienentää öljytuloja.

Yhtiötasolla dollaririski on suuri erityisesti niissä yhtiöissä, joiden tuotanto on euroalueella mutta markkinat Yhdysvalloissa ja myynti pääosin dollarimääräistä. Selkeästi vaaravyöhykkeessä ovat myös sellaiset eurooppalaisyhtiöt, joilla on suuria yhdysvaltalaisia kilpailijoita.

– Dollarin heikkeneminen ja euron vahvistuminen haittaa esimerkiksi eurooppalaisen metsäteollisuuden vientiä Yhdysvaltoihin samalla, kun metsäteollisuustuotteiden tuonti Yhdysvalloista Eurooppaan helpottuu. Eurooppalainen teknologiateollisuus, kuten Nokia alihankkijoineen on osin samassa tilanteessa, päättelee Waltonen.

Eurooppalaisyhtiö ei välttämättä välty dollariongelmalta, vaikka sillä olisi tuotantoa ja myyntiä Yhdysvalloissa. Dollarin heikkeneminen rokotta yhtiötä tuloksen kautta, kun yhtiön luvut muutetaan tilinpäätöksessä euroiksi.

Dollari ei ole vain uhka, vaan sijoitusmarkkinoille ominaiseen tapaan myös mahdollisuus. Waltonen muistuttaa, että myös europörsseistä voi löytyä yhtiöitä, jotka hyötyvät dollarin heikkoudesta.

– Voittajiksi nousevat sellaiset yhtiöt, joiden käyttämät raaka-aineet noteerataan dollareissa, mutta jotka hinnoittelevat tuotteensa euroissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Rautaruukki, eurooppalaiset lentoyhtiöt ja vaikkapa tuontivaatteita myyvä vähittäiskauppa.

Dollarin epävakaus on nostanut myös niin sanottuja turvasatamasijoituksia, kuten kultaa. Kulta ei kuitenkaan ole itsestäänselvä sijoituskohde varsinkaan eurosijoittajalle.

Kulta noteerataan dollareissa ja viime aikoina kullan ja dollarin kurssit ovat olleet toistensa peilikuva. Eurosijoittajalle kulta on ollut karkeasti ottaen nollasijoitus, sillä dollarin heikkeneminen on syönyt sijoituksen arvoa suunnilleen saman verran kuin kullan hinta on noussut.

– Pitkällä tähtäimellä kultaan sijoittaminen ei ole ollut kannattavaa, tiivistää Waltonen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    10. 10

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää