Amerikkalainen tapa velkaantua

Lähes 15 vuotta kestäneen ennennäkemättömän kasvukauden jälkeen – välissä ainoastaan vuosien 2000–2001 lyhyt tauko – Yhdysvallat on kasannut valtaisan määrän ulkomaanvelkaa, jonka arvo on noin 25 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kun vaihtotaseen vaje on nyt kivunnut yli viiden prosentin Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta, ulkomaanvelan määrä kasvaa nopeasti. Mikään maa ei kuitenkaan voi kasata velkaa loputtomasti eivätkä kestämättömät tilanteet jatku ikuisesti.

Vuoden 1985 alussa, kun Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje nousi 120 miljardiin dollariin eli noin kolmannekseen tämänhetkisestä tasostaan nykyhinnoissa mitattuna, muu maailma lakkasi rahoittamasta sitä. Seurauksena oli dollarin arvon äkillinen romahtaminen noin 50 prosentin suhteessa Saksan markkaan. Eurooppa tuskin tervehtisi ilolla toista vastaavaa tilannetta.

Itse asiassa muulla maailmalla ei ole varaa maksaa Yhdysvaltain vaihtotaseen vajeen haihtumista – ainakaan, jos se tapahtuu nopeasti. Ilman Pohjois-Amerikan tuontia Euroopassa viime vuonna nähty varovainen kasvu tyrehtyisi välittömästi.

Näin saattaa olla jo käymässä: euron arvon kohoaminen 1,20 dollarista 1,30 dollariin parin viime kuukauden aikana riitti pysäyttämään Euroopan kasvun kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Ennen kuin dollari alkoi heiketä, Euroopan yhteisön 25 jäsenmaan vienti oli kasvamassa 6,5 prosentin vuosivauhtia, kulutus puolestaan kahden prosentin ja investoinnit kolmen prosentin vauhtia. Jopa Japanin viimeaikainen elpyminen on ollut lähes kokonaan vientivetoista. Jenin vahvistuessa kasvu näyttää kaikesta huolimatta sielläkin pysähtyneen.

Tällä hetkellä, kun maailman keskuspankit pullistelevat dollareita ja kaupan epätasapaino alkaa näyttää huolestuttavalta, ratkaisuvaihtoehtoja on periaatteessa kolme. Ensimmäinen vaihtoehto on säästämisen lisääntyminen amerikkalaisissa kotitalouksissa. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, ainakin lähitulevaisuudessa, jos otetaan huomioon presidentti George W. Bushin kunnianhimoiset verosuunnitelmat ja Irakin sodan jatkuminen. Yhdysvalloissa yksityiset säästöt ovat lisäksi jonkin verran miinuksen puolella ja niiden lisääntyminen saattaisi hidastaa kasvua lyhyellä aikavälillä.

Toinen vaihtoehto on dollarin selvempi devalvoituminen, joka laskisi sen arvon huomattavasti nykyistä kurssia alhaisemmalle tasolle suhteessa sekä euroon että jeniin. Kiinan juanin revalvoituminen auttaisi myös asiaa.

Kolmas vaihtoehto on kasvun vauhdittuminen Euroopassa, mikä lisäisi Yhdysvaltain vientiä. Tämä olisi mahdollista ainoastaan, jos eurooppalaiset yritykset leikkaisivat menojaan ja lisäisivät tuottavuuttaan. Kuten tavallista, ilmassa on runsaasti suunnitelmia ja lupauksia ”rakenneuudistuksista”, mutta yksikään niistä tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa.

Mitä sitten voidaan tehdä? Yksi mahdollisuus on lisätä työtunteja, mutta pitää tuntipalkat entisellään. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset tekivät yhtä paljon työtunteja 1970-luvun alussa. Nykyään ranskalaiset ja saksalaiset työskentelevät keskimäärin 50 prosenttia vähemmän kuin amerikkalaiset.

Osittain tilannetta selittävät Euroopan korkeammat verot, eikä asialle voi mitään: kukaan ei voi pakottaa ihmistä työhön, jos hän pitää nettopalkkaansa liian alhaisena korkean marginaaliveroasteen vuoksi. Työtuntien määrän suhteellista vähenemistä selittää kuitenkin myös se, että ay-liike on onnistunut voittamaan työntekijöille lisää pakollista loma-aikaa. Työtuntien lisääminen ei supistaisi työntekijöiden kokonaistuloja, mutta se vähentäisi tuotantokustannuksia. Tiedotusvälineissä on jo käyty joitakin keskusteluja aiheesta, ja toivoa sopii, että myös päätöksentekijät ja ay-johtajat ovat neuvotelleet asiasta suljettujen ovien takana.

Ennen kuin nämä toiveet muuttuvat todellisuudeksi on muun maailman etujen mukaista antaa Yhdysvaltain pyörittää ennennäkemätöntä vaihtotaseen vajetta rahoittamalla sitä 500 miljardilla dollarilla vuodessa. Tämä auttaa kiinalaisia pitämään valuuttansa arvon vakaana suhteessa dollariin, säilyttämään äärimmäisen kilpailukykyisyytensä ja tätä kautta edesauttamaan 200 miljoonan työläisen siirtymistä maanviljelyksestä teollisuuteen – prosessi, jonka viranomaiset pyrkivät toteuttamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Euroopassa Yhdysvaltain ulkoinen vaje pitää puolestaan talouskasvun ainoaa lähdettä hengissä.

On kuitenkin toistettava, ettei tämä tilanne voi jatkua loputtomiin. Euroopan on jossakin vaiheessa lakattava uskottelemasta, että Yhdysvallat voi pelastaa sen talouden, ja alettava luottaa omiin voimiinsa. Ei kuitenkaan pidä hämmästyä, jos eurooppalaiset syyttävät seuraavasta notkahduksestaan Yhdysvaltoja ja dollarin arvon alenemista. Syntipukki on aina hyvä olla olemassa.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa; Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    4. 4

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    5. 5

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    6. 6

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    7. 7

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    8. 8

      Kommentti: Pitkäaikaistyöttömyys laskee, Sipilä väitti – tilastoharhan takaa paljastuu karu totuus

    9. 9

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    4. 4

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    10. 10

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    8. 8

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    9. 9

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    10. 10

      Sähköyhtiö kuivasi järven – jopa kaksi miljoonaa kalaa kuoli

    11. Näytä lisää