Valikko

Amerikkalainen tapa velkaantua

Lähes 15 vuotta kestäneen ennennäkemättömän kasvukauden jälkeen – välissä ainoastaan vuosien 2000–2001 lyhyt tauko – Yhdysvallat on kasannut valtaisan määrän ulkomaanvelkaa, jonka arvo on noin 25 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kun vaihtotaseen vaje on nyt kivunnut yli viiden prosentin Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta, ulkomaanvelan määrä kasvaa nopeasti. Mikään maa ei kuitenkaan voi kasata velkaa loputtomasti eivätkä kestämättömät tilanteet jatku ikuisesti.

Vuoden 1985 alussa, kun Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje nousi 120 miljardiin dollariin eli noin kolmannekseen tämänhetkisestä tasostaan nykyhinnoissa mitattuna, muu maailma lakkasi rahoittamasta sitä. Seurauksena oli dollarin arvon äkillinen romahtaminen noin 50 prosentin suhteessa Saksan markkaan. Eurooppa tuskin tervehtisi ilolla toista vastaavaa tilannetta.

Itse asiassa muulla maailmalla ei ole varaa maksaa Yhdysvaltain vaihtotaseen vajeen haihtumista – ainakaan, jos se tapahtuu nopeasti. Ilman Pohjois-Amerikan tuontia Euroopassa viime vuonna nähty varovainen kasvu tyrehtyisi välittömästi.

Näin saattaa olla jo käymässä: euron arvon kohoaminen 1,20 dollarista 1,30 dollariin parin viime kuukauden aikana riitti pysäyttämään Euroopan kasvun kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Ennen kuin dollari alkoi heiketä, Euroopan yhteisön 25 jäsenmaan vienti oli kasvamassa 6,5 prosentin vuosivauhtia, kulutus puolestaan kahden prosentin ja investoinnit kolmen prosentin vauhtia. Jopa Japanin viimeaikainen elpyminen on ollut lähes kokonaan vientivetoista. Jenin vahvistuessa kasvu näyttää kaikesta huolimatta sielläkin pysähtyneen.

Tällä hetkellä, kun maailman keskuspankit pullistelevat dollareita ja kaupan epätasapaino alkaa näyttää huolestuttavalta, ratkaisuvaihtoehtoja on periaatteessa kolme. Ensimmäinen vaihtoehto on säästämisen lisääntyminen amerikkalaisissa kotitalouksissa. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, ainakin lähitulevaisuudessa, jos otetaan huomioon presidentti George W. Bushin kunnianhimoiset verosuunnitelmat ja Irakin sodan jatkuminen. Yhdysvalloissa yksityiset säästöt ovat lisäksi jonkin verran miinuksen puolella ja niiden lisääntyminen saattaisi hidastaa kasvua lyhyellä aikavälillä.

Toinen vaihtoehto on dollarin selvempi devalvoituminen, joka laskisi sen arvon huomattavasti nykyistä kurssia alhaisemmalle tasolle suhteessa sekä euroon että jeniin. Kiinan juanin revalvoituminen auttaisi myös asiaa.

Kolmas vaihtoehto on kasvun vauhdittuminen Euroopassa, mikä lisäisi Yhdysvaltain vientiä. Tämä olisi mahdollista ainoastaan, jos eurooppalaiset yritykset leikkaisivat menojaan ja lisäisivät tuottavuuttaan. Kuten tavallista, ilmassa on runsaasti suunnitelmia ja lupauksia ”rakenneuudistuksista”, mutta yksikään niistä tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa.

Mitä sitten voidaan tehdä? Yksi mahdollisuus on lisätä työtunteja, mutta pitää tuntipalkat entisellään. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset tekivät yhtä paljon työtunteja 1970-luvun alussa. Nykyään ranskalaiset ja saksalaiset työskentelevät keskimäärin 50 prosenttia vähemmän kuin amerikkalaiset.

Osittain tilannetta selittävät Euroopan korkeammat verot, eikä asialle voi mitään: kukaan ei voi pakottaa ihmistä työhön, jos hän pitää nettopalkkaansa liian alhaisena korkean marginaaliveroasteen vuoksi. Työtuntien määrän suhteellista vähenemistä selittää kuitenkin myös se, että ay-liike on onnistunut voittamaan työntekijöille lisää pakollista loma-aikaa. Työtuntien lisääminen ei supistaisi työntekijöiden kokonaistuloja, mutta se vähentäisi tuotantokustannuksia. Tiedotusvälineissä on jo käyty joitakin keskusteluja aiheesta, ja toivoa sopii, että myös päätöksentekijät ja ay-johtajat ovat neuvotelleet asiasta suljettujen ovien takana.

Ennen kuin nämä toiveet muuttuvat todellisuudeksi on muun maailman etujen mukaista antaa Yhdysvaltain pyörittää ennennäkemätöntä vaihtotaseen vajetta rahoittamalla sitä 500 miljardilla dollarilla vuodessa. Tämä auttaa kiinalaisia pitämään valuuttansa arvon vakaana suhteessa dollariin, säilyttämään äärimmäisen kilpailukykyisyytensä ja tätä kautta edesauttamaan 200 miljoonan työläisen siirtymistä maanviljelyksestä teollisuuteen – prosessi, jonka viranomaiset pyrkivät toteuttamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Euroopassa Yhdysvaltain ulkoinen vaje pitää puolestaan talouskasvun ainoaa lähdettä hengissä.

On kuitenkin toistettava, ettei tämä tilanne voi jatkua loputtomiin. Euroopan on jossakin vaiheessa lakattava uskottelemasta, että Yhdysvallat voi pelastaa sen talouden, ja alettava luottaa omiin voimiinsa. Ei kuitenkaan pidä hämmästyä, jos eurooppalaiset syyttävät seuraavasta notkahduksestaan Yhdysvaltoja ja dollarin arvon alenemista. Syntipukki on aina hyvä olla olemassa.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa; Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    7. 7

      Venäjä yksityistää liki viidenneksen Rosneftista

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    10. 10

      Helsingissä reipas pörssipäivä, Nokia ja Kotipizza ponkaisivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää