Varma osaketuottovaatii vuosikymmeniä

Osakemarkkinoiden tuotto ei ole niin varmaa kuin sijoittajat yleisesti uskovat, ja varma reaalituotto vaatii jopavuosikymmenien sijoitusaikaa. Sijoittajien ylitoiveikas kuvaosakemarkkinoiden tuotoista perustuu toteutuneiden tuottojen vakiintuneisiin mutta vääriin tulkintoihin.

Vuoden 1970 alussa kansainvälisiin osakkeisiin varansa pannut sijoittaja on nauttinut keskimäärin 8,2 prosentin inflaation ylittävää vuosittaista tuottoa. Tämä reaalituotto sisältää sekä osingot että arvonnousun. Pelkästään suomalaisiin osakkeisiin sijoittanut on samassa ajassa saanut keskimäärin 11,3 prosentin reaalituoton.

Globaalien osakesijoitusten volatiliteetti eli riskiä kuvaava tuottojen vaihtelevuus on ollut 18,5 prosenttia ja suomalaisten 23,3 prosenttia.

Sijoittaja ei voi kuitenkaan odottaa nauttivansa yhtä suurista tuotoista jatkossa, sillä tuottojen keskiarvoihin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Ihmisillä on taipumus ennustaa tulevaisuutta lähihistorian perusteella – ikään kuin tulevaisuus olisi menneen kaltaista. Useilla sijoittajilla on vielä muistissaan vuosien 1982–1999 osakemarkkinoiden voimakas nousukausi. Osakemarkkinoilla 1980- ja 1990-luvut ovatkin markkinoiden paras 20 vuoden ajanjakso.

Osakemarkkinoiden historiatiedot ovat niukkoja. Vuodesta 1970 alkava tuottohistoria sisältää ainoastaan yhden runsaan 34 vuoden jakson, eli kolme toisistaan riippumatonta kymmenen vuoden jaksoa, kuusi viiden vuoden jaksoa ja niin edelleen.

Käytettävissä olevilla niukoilla havainnoilla voidaan ainoastaan päätellä, että 95 prosentin todennäköisyydellä kansainvälisten osakemarkkinoiden reaalituoton todellinen mutta tuntematon keskiarvo on 2–15 prosenttia ja suomalaisten osakkeiden 3–19 prosenttia.

Valtaosa ammatti- ja piensijoittajista perustaa tuotto-odotuksensa kahteen keskeiseen oletukseen.

Ensiksi he olettavat, että kaikista sijoituksista osakkeet tuottavat pitkän ajan kuluessa parhaiten. Jeremy Siegel käsittelee tätä seikkaa kirjassaan Stocks for the Long Run (Osakkeet pitkäaikaisena sijoituksena).

Toiseksi sijoittajat ajattelevat, että koska hyviä vuosia on ollut enemmän kuin huonoja, riskit voidaan hajauttaa ajallisesti tekemällä pitkäaikaisia sijoituksia. Tulevaisuuden ennakointi lähimenneisyyden perusteella merkitsee kuitenkin, että sijoittajat yliarvioivat pitkäaikaisten osakesijoitusten tuottoja ja aliarvioivat riskejä.

Elroy Dimson, Paul Marsh ja Mike Staunton tarkastelevat artikkelissaan Irrational Optimism (Järjenvastainen optimismi) 16 maan osaketuottoja yli sadan vuoden ajalta. Kaikkien tarkasteltujen osakemarkkinoiden 103 vuoden keskimääräinen reaalituotto on ollut 6,8 prosenttia. Tyypillinen keskituotto on ollut 4-6 prosenttia vuodessa. Tutkimuksessa ei ole mukana Suomea.

Philippe Jorion tarkastelee tutkimuksessaan The Long-Term Risks of Global Stock Markets (Maailman osakemarkkinoiden pitkäaikainen riski) 30 maan osakemarkkinoiden pitkän ajan kehitystä. Suomen osakemarkkinoiden vuosien 1931-1996 keskimääräinen reaalituotto on ollut 5,6 prosenttia ja volatiliteetti 28,9 prosenttia. Maailman osakemarkkinoiden vuosien 1921-1966 vastaavat luvut ovat 5,1 ja 16,1 prosenttia.

Riski merkitsee useimmille sijoittajille tappion todennäköisyyttä. Tämän tulkinnan mukaisesti osakemarkkinoiden riskiä voidaan tarkastella toteutuneiden ja todennäköisten tappioiden avulla.

Riskiä tarkastellaan tässä historiatietojen perusteella siten, että sekä Hex-tuottoindeksin että maailman osakemarkkinoita kuvaavan MSCI World -tuottoindeksin tuotot jaetaan eripituisiin limittäisiin sijoitusjaksoihin vuodesta 1970 alkaen.

Sijoitusjaksot ovat 1, 2, 3,…, 34 vuoden mittaisia. Esimerkiksi kymmenen vuoden sijoitusjakso koostuu vuosista 1970–1979, 1971–1980, 1981–1990 ja 1991–2000.

Kullekin sijoitusjaksolle on laskettu tuottojakauman 0,5, 10, 25, 50, 75, 90 ja 99,5 prosentteja vastaavat prosenttipisteet. Esimerkiksi 10 vuoden sijoituksen 10 prosentin prosenttipiste on luku, jota pienempiä tuottoja on 1/10 havainnoista. Hex-indeksillä 10 prosentin prosenttipiste on kolme, mikä tarkoittaa sitä, että kymmenesosa 10 vuoden sijoitusjaksojen tuotoista on ollut kolme prosenttia tai sitä alhaisempi.

Tuottojen mediaani on 50 prosentin prosenttipiste. Puolet tuotoista on ollut mediaania suurempia tai pienempiä. Esimerkiksi Hex-indeksin 10 vuoden sijoituksen mediaanituotto on ollut 11,4 prosenttia.

Prosenttipisteet 0,5 ja 99,5 vastaavat äärihavaintoja ja ne korvaavat prosenttipisteet 0 ja 100. Esimerkiksi Hex-indeksin vuoden sijoituksen 0,5 prosenttipiste -68,3 tarkoittaa sitä, että puolen prosentin todennäköisyydellä vuoden tuotto on ollut -68,3 prosenttia tai sitä alhaisempi.

Hex-indeksiin sijoittanut on saanut varmuudella laskennallisesti positiivisen tuoton 11 vuoden jälkeen. Maailman osakkeisiin sijoittanut on päässyt samaan 14 vuoden jälkeen. Tulokset ovat kuitenkin harhaanjohtavia, koska tarkastellut sijoitusjaksot ovat limittäisiä, eli ne sisältävät samoja havaintoja.

Vuosien 1970-2004 markkinahistoria ei tarjoa sellaista informaatiota, jota voitaisiin soveltaa osakemarkkinoiden tulevaisuuden arviointiin. Tämä johtuu siitä, että ajanjakso oli hyvin poikkeuksellinen: ajanjakson toteutuneet tuotot olivat harvinaisen korkeita.

On luotettavampaa arvioida tulevaisuutta Jorionin esittämien tunnuslukujen avulla. Jorionin keskiarvotuottojen ja volatiliteettien avulla voidaan simuloida toisistaan riippumattomia tuotto- ja riskinäkymiä 1, 2, 3,..., 100 vuoden sijoitusjaksoille. Kullekin sadalle eripituiselle sijoitusjaksolle tehdään 10 000 toistoa. Niin sanotut Monte Carlo -simuloinnit tehdään normaalijakaumasta ja jokaisesta tuloksesta lasketaan sijoitusjaksojen keskituotot.

Jos Jorionin esittämät tunnusluvut pätevät myös tulevaisuudessa, pelkästään suomalaisiin osakkeisiin sijoittava ei voi olla täysin varma inflaation ylittävästä tuotosta edes sadan vuoden sijoitusajalla. Kansainvälisissä osakkeissa inflaation ylittävä tuotto saadaan varmuudella vasta 70 vuoden jälkeen.

Kiistaton johtopäätös laskelmista on, että osakemarkkinoiden riski hajautuu tehokkaammin salkun kansainvälisellä hajauttamisella kuin sijoitusjakson pidentämisellä.

Nämä johtopäätökset tarjoavat hyödyllisen neuvon kaikille osakesijoittajille: sijoitukset kannattaa hajauttaa eri tyyppisiin osakesijoituksiin. Osakesijoittajan kannattaa sijoittaa pelkästään laajaan, hyvin hajautettuun kansainväliseen indeksirahastoon.

Asiantuntijat arvioivat yleisesti osakemarkkinoiden tarjoavan 4–5 prosentin keskimääräisen reaalituoton, kun markkinat ovat toipuneet kuplan jälkeisestä ajasta. Kuplasta toipumiseen kuluu kuitenkin helposti 10–20 vuotta ja tänä aikana reaalituotot jäänevät poikkeuksellisen alhaisiksi, mahdollisesti jopa negatiivisiksi.

Riskien hajauttaminen korostuu myös siksi, että suomalaisten henkinen pääoma – työpanos – ja työeläkevarallisuus sisältävät huomattavan määrän kotimaisia riskitekijöitä.

Niin sanottu Puron työryhmä selvittää jopa tel-yhtiöiden riskinoton lisäämistä entisestään (Taloussanomat 16.11.2004).

Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro on arvioinut, että "nykyiset sijoitussäännökset liioittelevat työeläkeyhtiöiden sijoituksiin liittyviä riskejä”. Tämä estää hänen mukaansa yhtiöitä sijoittamasta nykyistä enemmän osakkeisiin ja Suomeen.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja toimii konsulttina Monte Paschi Asset Management SGR -varainhoitoyhtiössä

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Trump käy kalliiksi USA:n matkailualalle – syöksyä jopa 58 %

    2. 2

      Uusi omistaja Venäjältä tai Persianlahdelta? Nesteen työntekijät pelkäävät myyntiä ulkomaille

    3. 3

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    4. 4

      Neste heikkeni pörssissä ennen Trumpin puhetta

    5. 5

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    6. 6

      Lähteet: Terveystalo saattaa listautua pörssiin

    7. 7

      Ekonomisti: Nyt uskotaan liikaa yksiöiden vetovoimaan – ”Yleensä paikalliset kuplat puhkeavat”

    8. 8

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    9. 9

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    10. 10

      Porayhtiö haluaa Helsingin pörssin päälistalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    2. 2

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    3. 3

      HS: Useat kaapelikanavat saattavat sittenkin pimetä tiistaiyönä

    4. 4

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    5. 5

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    6. 6

      Trump käy kalliiksi USA:n matkailualalle – syöksyä jopa 58 %

    7. 7

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    8. 8

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    9. 9

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    10. 10

      Uusi omistaja Venäjältä tai Persianlahdelta? Nesteen työntekijät pelkäävät myyntiä ulkomaille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    7. 7

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    8. 8

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    9. 9

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    10. 10

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    11. Näytä lisää