Valikko

Nokia nousuun

Suomalaisuus oli fiksuin valintamme, sanoo Suomen Kumitehtaan toimitusjohtajaArto Huhtinen. Hän ja Tuire Erkkilä palauttivat Nokian jalkineiden japolkupyöränrenkaiden valmistuksen kotimaahan ja antoivat johtajuudelle kasvot.

Yhtiökumppanit Tuire Erkkilä ja Arto Huhtinen ovat löytäneet omat saappaansa ja astuneet niihin. Näillä Nokian Emäkosken partaalla valmistettavilla jalkineilla on yli satavuotinen historia, kuten myös yhtiöllä, jonka Erkkilä ja Huhtinen ovat herättäneet henkiin.

Kun Suomen Kumitehtaan kiinteistökauppa Lieksassa vahvistettiin viime maanantaina, kaksikko sai haltuunsa monialajätti Nokiankin tuotannon alkujuuret. Suomen Gummitehtaan kalosseista ja polkupyöränrenkaista on lähtöisin kännykän ja autonrenkaidenkin historia. Paikkakunnalla tiedetään, että kun nykyinen Nokia-yhtymä syntyi vuonna 1967, sen rahat tulivat kumitehtaalta, nimi paperista ja johtajat kaapelitehtaalta.

Kontio-saappaita ei tarvitse yhdellekään suomalaiselle enää esitellä – niillähän marssii koko armeija ja muutama siviili päälle. Toinen Nokian Jalkineiden hittituote ovat aamutossut – naisille punakuosiset Ainot ja miehille ruskean sävyiset Reinot. 70-vuotiaat kotikengät ovat myös ahkerimmin kopioituja Nokian tuotteita.

– Kilpailijat vain korostavat meidän laatuamme, Tuire Erkkilä lohkaisee rennosti keskellä aamutossujen pohjanpaistajaisia Nokialla.

Samaan kaupunkiin Suomen Gummitehdas toi tuotantonsa tasan sata vuotta sitten, 1904, toimittuaan ensin Helsingissä kuusi vuotta.

Kehitys- ja markkinointijohtaja Tuire Erkkilä on tassutellut omissa Ainoissaan 15 vuotta, Arto Huhtinen Reinoissaan kolme vuotta. Parikymmentä vuotta Ainoja on valmistettu ulkomailla: Englannissa, Ranskassa ja viimeksi T?ekissä.

Ainojen ja Reinojen valmistus kotiutuu viimeistä saumaa myöten. Nyt tossuja paistetaan 1 500 parin päivävauhdilla vielä Nokian tehtaassa, mutta pian koko tuotanto on Lieksassa. Kaupungissa on 30 prosentin työttömyysaste, suurin osa työttömistä on naisia. Pyöränrenkaiden valmistuksen rinnalle naisvaltainen kotikenkien tuotanto sopii mainiosti.

Toiminnan linjaus kertoo jotain olennaista kumitehtaan ja sen tytäryhtiön Suomen Rengastehtaan omistajista:

– Meille keskeinen liikeidea on suomalaisuus, Arto Huhtinen selittää.

Ja on vakuuttunut siitä, että kuluttaja on valmis maksamaan muutaman kymmenen senttiä lisähintaa kotimaisuudesta.

Myös tilastot osoittavat uskomuksen oikeaksi. Kotikenkien myynti on noussut.

Tuire Erkkilän osalta tekemisen ihanteen ymmärtää. Kun hän oli kuusivuotias, vanhemmat perustivat Ylöjärvelle kenkäkaupan. Siellä tyttö teki töitä jo alle kymmenen vanhana. Unelma omasta kenkätehtaasta on kytenyt tältä ajalta. Kumin haju ja tehdashallien kauneus ovat vietelleet naisen omakseen, siksikin päätös tehtaanomistajaksi ryhtymisestä oli helppo.

– Ja kotoa sain tukea. Mieheni kanssa olen käynyt asiat moneen kertaan läpi. Kun sain hänet vakuuttuneeksi, kaikki on ollut selvää, Erkkilä ynnää aikaa ennen kahdeksan miljoonan euron kauppaa.

Jos Tuire Erkkilä on aina ollut ahne elämälle, Arto Huhtisen perusta on pysyvyys. Vähän hankala on vakuuttua tästä jaosta, kun näkee kaksikon vauhdissa. Huhtinen huitelee pitkin askelin edellä, pää täynnä ideoita ja Erkkilä seuraa määrätietoisesti mappipino sylissään, pää täynnä ideoita, mutta kaikki säntillisesti todennettuina erilaisiin kaavioihin ja esityksiin.

Huhtisen kotona on saappaankuluttajia joka ikäryhmästä; 46-vuotiaalla miehellä on omia lapsia viisi ja ukitettaviakin jo kolme. Perusarvona on kiinnostus historiaan. Yhtiön brändimerkeille on haettu suomalaiset nimet saamenkielestä; Gazzaloddi, Boazobeana, Gazza, Gazzut, Biegga…

Suomen lippu ilmestyy pian tuotemerkkien yhteyteen, Kontionkin kylkeen. Ja englanninkielisessä käyntikortissa lukee Suomi Rubber Factory ja Suomi Tyres, luonnollisesti siniristillä koristeltuna.

– Koskaan en ole allekirjoittanut tätä vallitsevaa laskutikkuajattelua. Ei siinä ole mitään järkeä, että laskettujen säästöjen takia osaaminen häviää. Jos sen kerran menettää, sitä ei saada enää koskaan takaisin. Tämän takia oli helppo lähteä yrittäjäksi, Huhtinen sanoo.

Entisinä palkansaajina sekä Arto Huhtinen että Tuire Erkkilä pitävät tärkeänä sitä, että työntekijät tietävät, kenelle työtään tekevät.

– Ensimmäisen kerran yhtiöllä on yrittäjät johdossa, Erkkilä toteaa.

Itse hän näki viisi erilaista johtamismallia yhdentoista vuoden aikana tehtaan tuotekehityspäällikkönä.

– Vierailevaa konsulttia ei Suomen Kumitehtaaseen oteta. Olemme pitäneet huolen siitä, että osaaminen löytyy omista työntekijöistä, omistajat painottavat.

Yhtiössä ei ole ainuttakaan pääomasijoittajaa. Osakekannasta 95 prosenttia on Huhtisella ja Erkkilällä, loput viisi prosenttia kolmannella osakkaalla, Minna Sallisella.

Omista arvoistaan Erkkilä naurahtaa:

– Ne kun ääneen sanoo tilanteissa, joissa muut visioivat maailmoja syleileviä, korkealentoisia arvoja, niin kovin hiljaista tulee. Omat perusarvoni ovat ahkeruus ja rehellisyys. Kuulostavat vanhanaikaisilta, ehkä…

Menestykseen Huhtinen ja Erkkilä uskovat järkähtämättä. Ovathan he sitoneet elämänsä kahteen tehtaaseen, jotka ovat laatuaan tällä haavaa vanhan Euroopan ainoat. Saksalaiskilpailijatkin ovat jo siirtäneet kaiken tuotantonsa Kiinaan.

– Kyllä elämänura on nyt menossa, valinta on tehty, Arto Huhtinen mainitsee tyynenä ja tyytyväisenä.

Hän haluaa nostaa yritysarvoksi myös avoimuuden ja sen synnyttämän luottamuksen johdon ja henkilöstön kesken.

– Aika harvoin yritysjohtajat puhuvat, miten porukkaa on johdettu, luvuista kyllä.

Tuire Erkkilässä näkyy kuin väläys kenkämalleja solkenaan piirtelevästä pikkutytöstä, kun hän pohtii trendien ennakoinnin henkitiedettä.

–  Se vaatii turvallisen pohjan, kunnossa olevan perustuotannon. Nyt kun maailman trendinä on halpuus, meidän on keksittävä keinot, millä sitä vastaan voi hyökätä. Halpaa mekin pystyisimme kyllä tuottamaan, mutta luopuisimme laadusta ja siitä mitä olemme luvanneet asiakkaillemme.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Pankkiala: Asunnot eivät ole liian kalliita

    4. 4

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    5. 5

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    6. 6

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    7. 7

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    8. 8

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Euroopan pörssit lähtivät nousuun Italian vaalituloksen jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    6. 6

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    9. 9

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    10. 10

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää