Valikko

Voodoo-taloustieteen lannistaminen

Amerikkalaiset ovat jälleen kerran päättäneet presidentinvaalikauden, jonka aikana talouspoliittinen keskustelu on ollut laadullisesti ala-arvoista.

Republikaanien leirissä kynäilijät, imagonrakentajat ja monet muut, joiden olisi pitänyt olla paremmin selvillä asioista, alkoivat yhtäkkiä panna tavattomasti painoa "Yhdysvaltain tilastokeskuksen työllisyyttä koskevalle kotitaloustiedustelulle", jota tarjottiin ikään kuin oppaaksi työmarkkinoiden kuukausivaihteluihin.

Tilastokeskuksen kyselytutkimusta ei ole laisinkaan suunniteltu tähän tarkoitukseen, mutta sen avulla Bushin hallinnon pöyristyttävät työllisyystilastot pystyttiin esittämään kaikkein edullisimmassa valossa.

Demokraattien leirissä samanlaiset tusinatoimittajat ja PR-miehet keskittyivät puolestaan jääräpäisen yksisilmäisesti Bushin aikakauden huonoihin työllisyysuutisiin jättäen huomiotta tuotantoa ja tuottavuutta koskevat hyvät uutiset.

Republikaanit vastasivat omalta osaltaan räikeän yksipuolisesti keskittymällä yksinomaan työttömyysasteeseen ja sivuuttamalla työpaikkojen lukumäärän - ikään kuin olisi pidettävä myönteisenä, että vuodesta 2001 jatkunut surkea työmarkkinatilanne on keinotekoisesti alentanut työnhakijoiden määrää.

Vastaavasti republikaanit kiiruhtivat ylistämään Bushin veroleikkauksia taloudellisen viisauden huipentumaksi, vaikka George Bush vanhempi oli kaksi vuosikymmentä aiemmin nimittänyt vastaavantyyppistä toimenpidettä "voodoo-taloustieteeksi".

Bush nuoremman kiittelijät jättivät kokonaan huomiotta sen valtaisan taakan, jota Yhdysvaltain talous joutuu kantamaan vielä useita vuosikymmeniä eteenpäin presidentin valtiontaloutta horjuttavien toimien vuoksi.

Demokraatit teeskentelivät puolestaan veroleikkausten jo vahingoittaneen taloutta, vaikka heidän pitäisi tietää, että suurimmat vahingot ovat vasta tulossa.

Republikaanit paisuttelivat taloudellisten puoskarintoimiensa merkitystä pyrkimällä kuumeisesti minimoimaan julkisia ounasteluja Amerikan sosiaaliturvajärjestelmän pitkän aikavälin ongelmista - suureksi osaksi kääntääkseen huomion pois siitä, että Bush on heittänyt taivaan tuuliin Clintonilta perimänsä budjettiylijäämät ja niiden myötä maan kenties viimeisen kunnollisen mahdollisuuden korjata asiat tässä suhteessa jonkinlaista katastrofia lukuun ottamatta.

Samat republikaanit puolsivat myös valtion menoille asetettavaa rajoitusta, mutta estivät samanaikaisesti rajoituksen edellyttämät institutionaaliset muutokset kongressin menettelytavoissa.

Kaikkia näitä taloudellisia silmänkääntötemppuja paisuteltiin televisiossa, lehdistössä ja internetissä.

Ellei oteta lukuun joitakin harvoja bisneslehdissä julkaistuja kunnollisia artikkeleita, on vaikea väittää, että kukaan englanninkielisten tiedotusvälineiden vaalikampanjauutisointia seurannut olisi voinut oppia mitään kiinnostavaa tai merkityksellistä koskien sitä, kumman ehdokkaan talouspolitiikka olisi todennäköisesti edullisempaa Amerikan kannalta.

Taloustieteilijöiden ammattikunta kantaa osavastuun tästä tilanteesta.

Edward Prescottin kaltaisilla Nobel-voittajilla ei ole oikeutta puhua veroleikkausten eduista korostamatta samalla, että julkisten menojen lisäyksillä ryyditetty veroleikkaus ei ole mikään leikkaus, vaan pikemminkin veron siirto tulevaisuuteen - lisäksi tämä siirto kasvattaa riskejä ja lannistaa pyrkimyksiä varojen kasaamiseen.

Tärkein syy ongelmaan on kuitenkin riittämättömän informaation varassa toimiva, sivistymätön ja välinpitämätön lehdistö.

Itse asiassa talousasioita koskevan uutisoinnin pinnallisuus on saattanut johdattaa kampanjapäälliköt ajattelemaan, että lehdistö vääristää heidän viestinsä niin pahoin, etteivät he uskalla edes yrittää tuoda julki näkemyksiään talouspolitiikkansa todellisista periaatteista.

Tällä kohdin minun odotetaan asiantuntijan ominaisuudessa esittävän oma maaginen suunnitelmani, oma nerokas kaavioni tilanteen korjaamiseksi ja maailman järjestämiseksi. Sellaista minulla ei valitettavasti ole.

On kuitenkin olemassa yksi toivonkipinä. Kahden viimeisen sukupolven aikana olemme saaneet nähdä, kuinka talouden näyttämölle ovat nousseet riippumattomat keskuspankit, joiden valtaosin puoluepolitiikasta irrotettu rahapolitiikka tähtää työllisyyden ja ostovoiman maksimointiin hintojen vakautta järkyttämättä.

Riippumattomien keskuspankkien aikakautena rahapolitiikka maailman teollisuusmaiden ydinjoukossa ei suinkaan ole ollut täydellistä; se on kuitenkin ollut huomattavasti parempaa kuin aikaisemmin, mitä voidaan pitää eräänlaisena teknokratian voittona.

Ainakin Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä näyttää olevan kyvytön tuomaan keskeisiä finanssipoliittisia kysymyksiä esiin tavalla, joka antaisi äänestäjille mahdollisuuden muodostaa valistunut mielipide ja erottaa kandidaatit toisistaan - tällä hetkellä he eivät kykene erottamaan edes vakavasti otettavalla ohjelmalla varustettuja ehdokkaita kandidaateista, joiden ohjelmat ovat matemaattisesti mahdottomia vitsejä.

Nyt saattaisi hyvinkin olla uuden teknokraattisen sysäyksen aika.

Tällaista sysäystä voisi edustaa valtiontalouden vakauttamisneuvosto, joka olisi asemaltaan rinnastettavissa Yhdysvaltain keskuspankin johtokuntaan.

Kun keskuspankin tehtävänä on varmistaa, ettei rahapolitiikka ole ristiriidassa hintojen vakauden kanssa, valtiontalouden vakauttamisneuvoston tehtävänä olisi vastaavasti taata, että rahaa käyttävän viranomaisen toimet pysyvät sopusoinnussa lakisääteisten verojen kanssa.

Keskustelu olkoon avoin.

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      Nokia-brändi palaa älypuhelimiin – ”Asiakkaat tulevat ja halaavat”

    8. 8

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    9. 9

      Yle: Anttilan lahjakortteja yhä ulkona 800 000 eurolla – vielä ehdit velkoa

    10. 10

      Nokia-brändiä jatkavassa HMD:ssä vankkaa Nokia-taustaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    7. 7

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    8. 8

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    9. 9

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    10. 10

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää