Valikko

Panostaja ja7 keskisuurta

Perinteisten alojen pk-yhtiöihinkeskittyvä konserni etsii ostettavaksi tuottobisneksiäsubstanssihinnalla. Vanhan yrittäjänPanostaja päästää eläkkeelle ja uusi saa tilaisuutensa emokonsernin suojassa.

Tamperelaisen Panostajan liikeidea perustuu siihen, että Suomessa on paljon eläkkeelle kaipaavia perinteisten toimialojen pk-yrittäjiä, joiden yritystoiminnan jatkajaa ei löydy lähipiiristä. Panostaja ostaa konserniinsa tällaisia yhtiöitä ja päästää vanhan yrittäjän nauttimaan eläkepäivien lisäksi kauppahinnasta.

Pk-yrityksillä ei ole varsinaisesti toimivia yrityskauppamarkkinoita eikä siten myöskään markkinahintoja.

– Haluamme ostaa tuottobisnestä substanssihintaan, pelkistää hinnoittelustrategian Panostajan toimitusjohtaja ja toiseksi suurin osakas Olli Halmevuo.

Tylyn kuuloisen hinnoittelulinjan peruste on se, että pienen, väistyvään omistajayrittäjään usein vahvasti kytkeytyvän liiketoiminnan tuottoarvon määrittäminen on käytännössä mahdotonta. Yrityksen omaisuuteen perustuva substanssiarvo on selkeä hinnoitteluperuste.

Jos substanssiarvoa on tarpeeksi monta miljoonaa yrittäjän ja hänen perillistensä tarpeisiin, ovat molemmat osapuolet tyytyväisiä.

– Sadan tuhannen euron kauppahinnalla kukaan ei lopeta töitä, sanoo Panostajan talousjohtaja Pekka Tammela.

Tammela todistaa taseella, että hinnoitteluperiaate toimii myös käytännössä. Panostajan taseessa on lukuisten yritysostojen jälkeen konserniliikearvoa vaivaiset 600 000 euroa. Liikearvoa syntyy yrityskaupassa silloin, kun kauppahinta ylittää substanssiarvon.

Pörssin I-listalla vaihdettavan Panostajan konserniin kuuluu tällä hetkellä seitsemän pk-yritystä.

Perinteisiin toimialoihin keskittymistä Panostajan johtajat perustelevat sillä, että ostettavan yrityksen ansaintalogiikan täytyy olla ymmärrettävä.

– Nämä tekevät ja myyvät tuotteita ja palveluja. Esimerkiksi joku biotekniikka-ala olisi liian vaikea meille. Tällä tavalla emme saavuta kovin korkeita tuottoja, mutta riskit pysyvät paremmin kurissa, sanoo Tammela.

Panostaja toimii eri tavalla kuin rahastojen kautta toimivat pääomasijoittajat. Panostaja panostaa yrityksiin suoraan omasta taseestaan, se ostaa yrityksen kokonaan. Kaikista ostetuista tulee Panostajan tytäryhtiöitä.

– Kun sijoittaa omia rahojaan, on yleensä tarkempi ja huolellisempi, sanoo Halmevuo, jonka omien Panostaja-osakkeiden arvo nykykursseilla on reilun miljoonan euron arvoinen. Eniten Panostajan osakkeita on yrityksen 1980-luvulla perustaneella Koskenkorvan perheellä.

Panostajan konseptiin kuuluu myös se, että kumppanikseen ja vähemmistöomistajaksi ostettuun yritykseen Panostaja etsii uuden yrittäjän.

Panostaja ja yrittäjä tekevät osakassopimuksen, jossa molemmat sitoutuvat myymään osuutensa samaan aikaan ja samoin ehdoin.

Halmevuon mukaan samanaikainen irtautuminen on tarpeen, jotta sekä yrittäjä että pääomistaja ”pelaavat varmasti samaan maaliin”.

– Konsernirakenne on tukena, mutta yritys saa toimia hyvin itsenäisesti, sanoo Panostaja konserniin kuuluvan hyvinkääläisen Vallogin toimitusjohtaja ja osakas Kimmo Alho.

– Tämä on yrittämisen pehmennetty malli. Tarjoamme yrittäjälle kilpailukykyisen kuukausipalkan heti, että perhetalous pysyy hallinnassa. Palkan lisäksi yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus saada omaan riskinottoon suhteutettu yrittäjävoitto liiketoiminta-alueesta irtauduttaessa, perustelee Halmevuo.

Panostajalla ei ole kova kiire rahastaa. Irrottautumisen tavoiteaikataulu on 5–10 vuotta. Sinä aikana on tarkoitus parantaa yrityksen itsenäisen elämän edellytyksiä yrityskaupoilla ja yrityksen toimintojen kehittämisellä.

Panostaja ja sen seitsemän tytärtä saavat yhdessä aikaan reilun 50 miljoonan euron liikevaihdon. Tulosta rahoituserien jälkeen kertyi viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa, tänä vuonna tulos paranee.

Yhtiö on antanut kaksi positiivista tulosvaroitusta. Viime vuosikymmenen puolivälissä kiinteistösijoitukset veivät Panostajan yrityssaneeraukseen, josta se osti itsensä vapaaksi vuosikymmenen lopulla maksamalla saneerausvelkansa pois. Toimitusjohtaja Halmevuo korostaa, että alkuperäinen ja nykyinen perusliiketoiminta on ollut huonoinakin aikoina tervettä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    6. 6

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    7. 7

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää