Valikko

Työllisyys on edelleenRuotsin ongelma

Ruotsin talouden tilanne näyttää kaikin puolin kohtalaiselta. Suomen tavoin säännöstelytoimien purku hidastaa inflaatiota, ja reaalinen kokonaistuotanto kasvaa selvästi Saksan jarruttamaa Keski-Eurooppaa nopeammin, suunnilleen samaa vauhtia kuin Suomessa.

Valtiopäivien vastikään hyväksymä esitys ensi vuoden budjetiksi ennakoi talouskasvun jatkuvan ensi vuonna kohtalaisena vaikkakin hieman tämänvuotista heikompana.

Maan hallitus valmistelee kasvun turvin Ruotsin verotukseen kohtalaisen laajoja muutoksia, joiden hallitus toivoo voittavan tukea talouspolitiikalleen vuoden 2006 syksyn valtiopäivävaaleissa.

Sosiaalidemokraattien yksipuoluehallitus tarvitsee vaaleissa runsaasti lisää kannatusta pysyäkseen vallassa, koska hallitusta valtiopäivillä tukeneiden ympäristöpuolueen ja vasemmistopuolueen asemat ovat heikentyneet sisäisen riitelyn vuoksi.

Tuoreimman poliittisen päänsäryn hallitukselle aiheutti vasemmistopuolueen keulahahmo Gudrun Schyman, joka erosi puolueesta ja perusti oman naisasiaan keskittyvän puolueensa.

Todennäköisesti puolue vetää naisäänestäjiä sekä ympäristö- että vasemmistopuolueelta. Valovoimainen Schyman on yksityiselämänsä ongelmista huolimatta onnistunut pitämään vasemmistopuolueen kannatusta korkealla erityisesti julkisen sektorin pienipalkkaisten naistyöntekijöiden parissa.

– Schymanin puolue hajottanee naisäänestäjät, ja saattaa jopa painaa ainakin toisen ellei molemmat hallituksen apupuolueet lähelle valtiopäivien neljän prosentin äänikynnystä, kärjisti tukholmalaislähde hallituksen ongelman.

– Joka tapauksessa ainakin vasemmistopuolueen mahdollisuudet tukea hallitusta heikentyvät merkittävästi.

Vuoden 2006 vaalitaistelusta odotetaan tiukinta vuosikausiin. Mikäli oikeisto-opposition puolueet saavat rivinsä kootuksi on jopa Ruotsissa erittäin harvinainen hallituksen vaihto mahdollinen. Tukipuolueiden hajaannus pakottaa hallituksen etsimään talouspoliittisia ansioita, ja vaalitäkyjen virittely voimistunee vuonna 2006.

Ensi vuoden budjetti lisää selvästi valtion menoja terveydenhoidon ja koulutuksen sektoreille.

Sairausvakuutusmenoihin on varattu ensi vuodelle kahdeksan miljardia kruunua enemmän kuin tänä vuonna, ja lapsiperheille annetaan pari miljardia lisätukea. Budjetin ulkopuolisiin eläkemenoihin on varattu 14 miljardia tämänvuotista enemmän. Kokonaismenoiksi on budjetoitu eläkemenot ja valtiovelan korot poislukien 699 miljardia kruunua, ja eläkkeet mukaan luettuina 869,8 miljardia, kun tämän vuoden vastaavat luvut olivat 690 ja 855,8 miljardia. Kokonaismenojen loppusumman desimaalitarkkuus on tärkeä: budjetin ennalta asetettu menokatto jätti tämän vuoden menoihin ja ensi vuodelle 200 miljoonaa kruunua pelivaraa yllättävien menojen varalta. Vuonna 2003 pelivaraa oli vielä 2,9 miljardia kruunua.

Tulopuolelle on budjetoitu talouskasvun hedelminä suurempia verotuloja. Tuloverokertymän ennakoidaan kasvavan 3, pääomaveron 6 ja arvonlisäveron 9 miljardia tämänvuotisista. Myös tiemaksuista ennakoidaan kahden miljardin lisätuloja. Kaiken kaikkiaan valtion verotulojen ennakoidaan kohoavan 27 miljardia kruunua.

Tuoreen budjetin esitys sairausvakuutusmenojen voimakkaasta lisäyksestä heijastaa Ruotsin talouden perusongelmaa. Vaikka työttömyysaste näyttääkin alhaiselta, on työmarkkinoiden tilanne edelleen hankala. Vaikka työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yli 70 prosenttia, ja virallinen, avoin, työttömyysaste laskenut tänä vuonna kuudesta 4,9 prosenttiin, on työssä olevien määrä laskenut tasaisesti. Avoin työttömyysaste ei kerro sitä, että pari prosenttia työvoimasta on työllisyystöissä ja noin neljä prosenttia ollut tilastokeskuksen mukaan jo pari vuotta kokopäivätoimisesti sairaslomalla.

Sairaslomalaisia ei kirjata työttömiksi vaikka loma olisi jatkunut pitkäänkin. Eurostatin tilastointitavalla on Ruotsin työttömyys ollut tänä vuonna korkeimmillaan 6,7 prosenttia, ja yli kuusi prosenttia koko vuoden.

Sairaslomien yleistyminen ja pitkittyminen on alkanut vähitellen rasittaa Ruotsin elinkeinoelämää. Dagens Nyheter kertoi marraskuun lopussa työnantajajärjestön saavan jatkuvasti tiedusteluja keinoista irtisanoa pitkille sairaslomille juuttuneita. Sairaslomien kustannukset uhkaavat jo pienempien yritysten toimintakykyä ja mahdollisuuksia palkata lisää työvoimaa. Sairaslomakäytäntöön suunnitellaan muutoksia, mutta poliittinen tilanne vähentää merkittävästi hallituksen halua ryhtyä suuriin uudistuksiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    4. 4

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    5. 5

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    6. 6

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    7. 7

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    8. 8

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    5. 5

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    6. 6

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    7. 7

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    8. 8

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    9. 9

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää