Yhdysvaltain tulevasosiaalidemokratia?

Lähes kaikki maailman kehittyneet maat pitävät itseään sosiaalidemokratioina ja myös ovat sellaisia. Tällä tarkoitetaan sekatalouksia, joissa erittäin laajapohjaiset hallitukset hoitavat suurta joukkoa hyvinvointi- ja sosiaaliturvatehtäviä ja siirtävät huomattavia osia varallisuudesta ja hyödykkeiden jakelusta pois markkinoilta.

Yhdysvallat on sen sijaan jotakin muuta – vai onko? Mitä hyvänsä Pohjois-Amerikka onkin menneisyydessä ollut, tulevaisuudessa sen on päätettävä, haluaako se olla sosiaalidemokratia ja millaisessa mitassa.

Ennen muinoin Amerikassa vallitsi ainakin myyttisissä mielikuvissa aika, jolloin sosiaalinen liikkuvuus alaspäin oli äärimmäisen vähäistä. Päinvastoin, ennen sisällissotaa henkilö saattoi aloittaa uransa hakkaamalla aidaspuita, livistää Länteen, niittää menestystä rajalla ja päätyä presidentiksi – ainakin, jos hänen nimensä oli Abraham Lincoln. Toista maailmansotaa seuranneen sukupolven jäsenet saattoivat puolestaan turvata itselleen työpaikan ammatillisesti järjestäytyneen teollisuustyön piiristä tai kiivetä toimihenkilöbyrokratian huipulle, mikä merkitsi varmaa työpaikkaa, suhteellisen korkeaa palkkaa ja pitkää, vakaata uraputkea.

Tämä tarina on aina ollut puoliksi myytti. Länteen lähteminen oli kallista. Preeriavankkurit eivät olleet halpoja. Jopa toista maailmansotaa seuranneessa sukupolvessa vain harvat amerikkalaiset – jotka kuuluivat pääosin valkoiseen, miespuoliseen vähemmistöön – löysivät hyväpalkkaisen, pysyvän työpaikan ammatillisesti järjestäytyneistä, pääomavaltaisista teollisuusyrityksistä, kuten General Motors, General Electric tai AT&T.

Toisaalta tämä tarina on ollut myös puolittain tosi, eritoten toista maailmansotaa seuranneina vuosina. Koulutuksesta tai perhetaustasta suureksi osaksi riippumatta ne amerikkalaiset, jotka arvostivat pysyvyyttä ja turvallisuutta, saattoivat päästä niihin käsiksi sellaisissa työpaikoissa, joissa oli "tulevaisuutta". Vähemmän onnekkaidenkin kohdalla taloudelliset riskit olivat yleensä suhteellisen matalat: 1960-luvulla naimisissa olleiden miesten keskimääräinen työttömyysaste oli 2,7 prosenttia, ja uuden työpaikan löytäminen oli kohtuullisen helppoa. Juuri tällä ajanjaksolla – karkeasti ottaen vuosina 1948–1973 – sosiologit havaitsivat, että amerikkalaisten enemmistö oli alkanut määritellä itsensä työväenluokan sijaan keskiluokkaan kuuluvaksi.

Amerikkalaisten kollektiivisessa muistissa toista maailmansotaa seurannut aikakausi säilyy eräänlaisena vertauspisteenä, mutta se oli varsin todennäköisesti poikkeus. Ensimmäisinä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ulkomainen kilpailu ei aiheuttanut juuri minkäänlaisia paineita taloudelle, koska Yhdysvaltain markkinat olivat varsin etäällä sodan tuhoista. Samanaikaisesti sota jätti jäljelle valtaisan patoutuneen kysynnän, joka kohdistui massatuotteisiin: autoihin, pesukoneisiin, jääkaappeihin, ruohonleikkureihin, televisioihin ja niin edelleen.

Hallituksen politiikan lähtökohtana oli noihin aikoihin pysyvä sotilaallisten menojen ohjelma sekä kehitys- ja tutkimustoiminta; tämän jälkeen oli vuorossa valtava julkisten töiden ohjelma ja lähiörakentaminen, jota pönkitettiin liittovaltion tienrakennusohjelmalla sekä liittovaltion asuntohallituksen tukemilla kodinomistuslainoilla. New Dealista alkunsa saaneet ja toisen maailmansodan aikana kehittyneet sääntelyinstituutiot ja käyttäytymisnormit astuivat voimaan täysimittaisina. Tämä tarkoitti sosiaaliturvaa, järjestäytyneitä työmarkkinasuhteita ja markkinoiden sääntelyä.

Toisen maailmansodan jälkeisessä Amerikassa useat tekijät saivat aikaan, että maa pääsi nauttimaan monista sosiaalidemokratian eduista ilman sen kustannuksia. Tällaisia tekijöitä olivat suotuisat makrotaloudelliset olosuhteet, ulkomaisen kilpailun puuttuminen, hallituksen tarjoama tuki- ja sääntelyjärjestelmä sekä laajamittaiset yksityiset järjestelyt turvaamassa asioita, jotka Euroopassa olisivat kuuluneet julkisen sosiaalivakuutuksen piiriin. Talous ei horjunut avokätisten sosiaalietujen tai korkean verotaakan alla. Amerikkalaisten – ainakaan valkoisten miespuolisten amerikkalaisten – ei tarvinnut tehdä kompromissia turvallisuuden ja suotuisien tilaisuuksien välillä, sillä Yhdysvallat tarjosi molempien edut. Järjestynyt hyvinvointikapitalismi korvasi sen, mikä Euroopassa tunnettiin valtiollisesti hoidettuna sosiaalidemokratiana.

Amerikka oli siis erikoislaatuinen paikka. Siellä saattoi saada kaiken eli yhdistää toisiinsa turvallisuuden, otolliset tilaisuudet ja yrittäjyyden. Tämä näytti asioiden luonnolliselta järjestykseltä. Siksi valtion rahoittamalle sosiaalidemokratialle ei juuri ollut tilausta: miksi nähdä moinen vaiva? Mitä lisäetua tällaisesta järjestelmästä olisi saatu?

Nyt tilanne on varsin erilainen. Tyypillinen amerikkalainen työnantaja ei enää ole General Motors, vaan WalMart. Yksityisyritykset tarjoavat työntekijöilleen yhä vähemmän etuusperusteisia eläkkeitä, sairausvakuutuksia tai muitakaan vakuutuksia elämän taloudellisten riskien varalta.

Jyrkästi lisääntyvät tuloerot ovat korottaneet taloudellisen pelin panoksia. Jos hallitus ei pysty pitämään edes omia raha-asioitaan tasapainossa, sen ei voida myöskään luottavaisin mielin olettaa huolehtivan makrotaloudellisesta vakaudesta.

Itse asiassa Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Paul Volcker pitää Yhdysvaltoja makrotalouden tasolla niin haavoittuvana, että maalla on 75 prosentin mahdollisuus ajautua täysimittaiseen dollarikriisiin lähivuosien aikana.

Tulevan sukupolven aikana monet amerikkalaiset joutuvat kokemaan valtaisan pudotuksen sosiaalisella asteikolla. Alaspäin suuntautuvan liikkuvuuden synnyttämät poliittiset taistelut määräävät, läheneekö Yhdysvallat kehittyneiden maiden sosiaalidemokraattista normia vai löytääkö se jonkin tavan hyväksyä ja perustella oma asemansa korkeiden taloudellisten riskien ja suurten tulo- ja varallisuuserojen maana.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    2. 2

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    3. 3

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    4. 4

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    5. 5

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    6. 6

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    7. 7

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    8. 8

      Maailman arvokkain yhtiö saattaakin olla vasta kuudenneksi arvokkain

    9. 9

      Jarmon, 55, lähi-Siwa joutui lakkautuslistalle – ”Voi kehveli, tämä oli paras kauppa”

    10. 10

      TeliaSoneran työntekijät marssivat ulos – asiakaspalvelu ruuhkautunut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    2. 2

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    3. 3

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    4. 4

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    5. 5

      Tulli paljasti postimyyntiyrityksen törkeän veropetoksen – 2 miljoonan euron mätkyt

    6. 6

      Eduskunta antoi Bernerille luottamuksensa

    7. 7

      Osa uhatuista tv-kanavista ei pimenekään 1,5 miljoonassa kodissa – ainakaan vielä

    8. 8

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    9. 9

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    10. 10

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää