Valikko

Biotien puurtaja

Jari Saarinen jaksaa rehkiä Biotien eteen kohta viidettä vuotta, koska hän uskoo yrityksen lähtevän vielä lentoon.
Toimitusjohtaja Jari Saarisen mukaan lääkkeitä kehittävän bioyhtiön johtaminen vaatii kanttia. Häntä on helppo uskoa. Lehmän hermot lienevät tarpeen, kun rahat uhkaavat loppua ja yrityksen henkilökunta voi vain odottaa parempia aikoja.

Kanttia Saarinen tarvitsee nytkin, sillä hänen johtamansa yrityksen, turkulaisen bioyhtiön Biotie Therapiesin nykyinen rahoitus riittää ensi kesään. Parhaillaan yhtiö selvittää eri vaihtoehtoja toimeentulon turvaamiseksi.

– Jos rahat loppuvat, ne loppuvat. Olemme optimistisia sen suhteen, että ratkaisu löytyy. Yhtiö on mennyt merkittävästi eteenpäin, Saarinen sanoo.

Jos rahat loppuvat puolen vuoden kuluttua, Biotietä ei enää ensi jouluna ole. Toimitusjohtaja on sisäistänyt asian niin hyvin, että hän puhuu rahoituksesta kuin mistä tahansa arkisesta vastoinkäymisestä. Huhhuh!

Voisi epäillä, että Saarisen päätä ei palele. Epäilyjä ei kuitenkaan synny, kun tietää, että rahoitus on arkipäiväinen aihe Biotiessä. Se oli kimmokkeena silloinkin, kun Saarinen tuli yritykseen talousjohtajaksi. Hänen tehtävänsä oli valmentaa Biotie pörssikuntoon.

Ihmeen kaupalla Biotie on edelleen pystyssä. Yhtiö kehittää lääkkeitä, mikä on kallista, pitkää ja epävarmaa työtä. Se on aina kärvistellyt tarpeettomankin vähissä rahoissa, koska Suomi on luvattoman syrjässä suuresta maailmasta.

Biotien lähtökohdat ovat olleet ideologisemmat kuin monien muiden yritysten. Alun perin sen perustajat eli lääketieteen tohtorit Markku ja Sirpa Jalkanen halusivat viedä lääketutkimustaan eteenpäin. He halusivat kehittää veren hyytymistä estävästä hepariinista uuden lääkkeen.

Biotie on ollut useita kertoja kuilun reunalla, mutta rahoittajat ovat olleet kärsivällisiä ja pelastaneet yhtiön kerta toisensa jälkeen. Ne ovat luottaneet Biotien ammattitaitoon ja tuotteisiin toisin kuin piensijoittajat, jotka ovat haukkoneet henkeään ja taivastelleet kituliasta menoa.

– Me olemme pystyneet osoittamaan, että biotekniikka ei ole vain tutkimusta ja kehitystä, vaan aitoa liiketoimintaa. Me saamme kauppoja aikaiseksi. Meillä on partnerit Japanissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Siitä me olemme nyt tyytyväisiä, Saarinen sanoo.

Maanantaina Biotie kertoi solmineensa yhteistyö- ja optiosopimuksen sveitsiläisen Rochen kanssa. Sen kohteena oli tulehdussairauksien hoitoon tarkoitettu pienmolekyylisalpaajaohjelma.

Saarinen on työskennellyt Biotiessä runsaat neljä vuotta. Sitä ennen hän työskenteli 17 vuotta kustannustehokkuutta hakevassa ja tulosta tekevässä metalliteollisuudessa.

Saarinen myöntää, että metalli on lääkkeistä aika kaukana. Hänen edellinen työnantajansa MacGregor Group tuotti laivojen lastinkäsittelylaitteita ja -huoltopalveluita, joilla ei ole mitään tekemistä hepariinin kanssa. Ero ei hidastanut Saarista, sillä talous on hänen alansa. Se on samanlaista metalli- ja lääkealalla.

Talousasiantuntemusta Biotie kaipasikin, kun tieteellinen yhteisö alkoi muuttua yhtiöksi. Pörssiyhtiö Biotien täytyi noudattaa samoja sääntöjä kuin pörssiyhtiö Koneen. Saarinen tunsi säännöt. Lääketieteen sanasto oli hänelle aluksi hepreaa.

Saarisesta tuli toimitusjohtaja kaksi vuotta sitten, kun Biotien hallitus päätti yllättäen vaihtaa johdon.

Koko bioalalla meni entistä kehnommin, niin myös suomalaisilla lääkkeitä kehittävillä yhtiöillä. Kolme huonokuntoista bioyhtiötä eli Biotie, Contral Pharma ja Carbion päättivät yhdistyä. Hallitus halusi luoda uuden strategian ja alentaa kustannuksia, joten vanha johto sai lähteä.

– Toimitusjohtajuus tuli minulle yllätyksenä. Minut määrättiin vapaaehtoiseksi, Saarinen kertoo.

Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli toteuttaa fuusio ja muodostaa yhtiöistä yksi kokonaisuus. Henkilökunnan määrä pieneni 120 työntekijästä 42:ään. Tutkimusprojektit vähenivät paristakymmenestä muutamaan. Painopisteiksi tulivat riippuvuus- ja tulehdussairaudet sekä glykobiologia.

Muutokset auttoivat: Biotien tappio alkoi pienentyä. Se putosi vuodessa 26 miljoonasta eurosta viimevuotiseen 12,5 miljoonaan euroon.

– Samanaikaisesti pystyimme viemään eteenpäin valittuja avainprojekteja, joista olemme tehneet myös kaupallistamissopimuksia. Aika on ollut rankkaa Biotielle, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan henkilökunta on ymmärtänyt rankat leikkaukset hyvin, koska ne ovat olleet välttämättömiä yhtiön selviytymisen kannalta. Hänen mielestään henkilöstö on kuitenkin suhtautunut jopa niin rakentavasti, että sitä on vaikea uskoa.

Hän kehuu henkilökuntansa työmoraalia ja Biotiessä vallitsevaa tekemisen ilmapiiriä, mutta rakentavaan suhtautumiseen on muitakin syitä. Saarisen mukaan Biotie maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. Yhtiössä on myös koko henkilöstön kattava optio-ohjelma. Siitä hyötyvät kaikki, jos Biotien osakkeen kurssi nousee.

Saarinen väittää uskoneensa koko ajan, että Biotie selviää ahdingosta. Kovimmilla usko on ollut rahoituskierroksilla. Ne ovat kuitenkin aina päättyneet myönteisesti.

– Rassaavinta on se, kun sijoittajat haluavat venyttää päätöksentekoaan viimeiseen saakka voidakseen minimoida omat riskinsä. Kaikki on auki ihan loppuun asti. Usein rahoittajien päätökset riippuvat toisistaan. Se on verkko, jota ei pysty hallitsemaan. Voi vain odottaa, syntyykö päätös vai ei, Saarinen kertoo.

Hänen mielestään pahinta rahoituskierroksissa on niiden kontrolloimattomuus. Yhtiön sisäisiä sopeuttamistoimia johto pystyy hallitsemaan, mutta rahan hankkiminen on muiden päätöksistä kiinni.

Rahoituskierros vie 6–9 kuukautta. Biotie on toteuttanut Saarisen Biotie-uran aikana kolme kierrosta.

– Ne ovat melkein olleet vuosittaisia tapahtumia, mikä on vähän turhan tiheään. Kyllä aikansa voisi muutenkin käyttää kuin pyörittämällä rahoituskierroksia joka vuosi. Yhdysvalloissa monilla yrityksillä on kassavaroja useaksi vuodeksi, Saarinen sanoo.

Sitra ja Biofund ovat Biotien pääomistajat. Viime rahoituskierroksella mukaan tuli Teollisuussijoitus. Tekes puolestaan on ollut ratkaisevassa asemassa tuki- ja lainapäätöksissä. Saarisen mukaan Biotie on saanut suomalaisilta omistajilta tukea aina tarvitessaan.

Yritys kuitenkin kaipaa ulkomaisia pääomia, sillä lääkekehityksessä pääomatarve on suuri.

– Ulkomaisen rahan houkuttelemisessa Suomeen ei ole toistaiseksi vielä onnistuttu, minkä eteen me teemme voimakkaasti töitä. Vietämme paljon aikaa maailmalla puhumassa sijoittajien kanssa. Syksyllä lähes puolet ajastani on kulunut ulkomailla, Saarinen kertoo.

Hänen arvionsa mukaan ulkomaisten sijoittajien tietoisuus Suomesta ja Biotiestä paranee koko ajan. Biosijoittajien maailma on siinä mielessä helppo hallita, että esimerkiksi Euroopassa on vain muutama kymmenen merkittävää biosijoittajaa. Yhdysvalloissa niitä on enemmän.

– Tällä hetkellä meillä on Suomessa listaus, ja se on tietynlainen hidaste, mutta useimmat merkittävät biosijoittajat tuntevat jo Biotien ja seuraavat yritystä. Se on pitkäjänteistä työtä. Sijoituspäätökset eivät synny ensimmäisen tapaamisen perusteella. Yrityksen täytyy osoittaa, että se pitää lupauksensa, Saarinen toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    4. 4

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    5. 5

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    9. 9

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    10. 10

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    4. 4

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    5. 5

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    8. 8

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää