Valikko

Hansel haluaa isomman kakun valtion hankinnoista

Hanselin toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu lupaa, että pienet ja paikalliset yritykset saavat entistä paremmat mahdollisuudet päästä valtion virastojen tavarantoimittajiksi.
Hansel tunnettiin aiemmin Kauppatalo Hanselina, ja sitä ennen Valtion hankintakeskuksena. Kirsti Lehtovaara-Kolu on pelastanut työhuoneeseensa muistoksi Valtion hankintakeskuksen varaston kyltin.

Hanselin toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu ottaa vastaan työhuoneessaan Helsingin Pääpostitalossa. Hansel muutti sinne Pitäjänmäeltä reilu vuosi sitten, kuin osoituksena siitä, että Hansel on nyt jotain muuta kuin sen edeltäjät Kauppatalo Hansel tai Valtion hankintakeskus, jotka välittivät tavaraa valtion virastoille.

- Tämä on Valtion hankintakeskuksen vanhan varaston kyltti, eikö olekin hieno, Lehtovaara-Kolu esittelee työhuoneen seinälle ripustettua muistoa yhtiön historiasta Taloussanomissa.

Lehtovaara-Kolu tuli taloon vajaat kaksi vuotta sitten ja joutui ensitöikseen vetämään läpi muutoksen, jonka lopputuloksena tukkukaupasta ja varastosta kuoriutui termihirviö: valtion yhteishankintayksikkö.

Vanhat toiminnot ajettiin ensin alas ja viime vuoden aikana rakennettiin uusi yksikkö. Nyt muutos on saatu päätökseen ja Hanselissa pyöritellään vain papereita.

- Emme osta enää mitään, vaan teemme sopimuksia valtion puolesta, Lehtovaara-Kolu selvittää.

Ei enää markkinahäirikkö

Hanselin tehtävänä on kilpailuttaa valmiit puitesopimukset, joita eri valtion organisaatiot voivat käyttää. Näin niiden ei tarvitse kilpailuttaa tarjouksia itse. Lehtovaara-Kolu on tyytyväinen uuteen Hanseliin, jota ei voi enää hänen mielestään kutsua markkinahäiriköksi.

- Ennen tavarantoimittajia vaivasi se, että Hanselin tukkukauppa kilpaili heidän kanssaan.

Lehtovaara-Kolu uskoo, että nykyisin myös pienet ja paikalliset yritykset pääsevät paremmin apajille. Aiemmin esimerkiksi toimistotarvikkeet lähetettiin omasta Helsingin varastosta eri puolille Suomea, nyt ne ostetaan paikallisilta toimittajilta. Myös valtion virkamiesten käyttämät hotellit kilpailutettiin viime kerralla kaupungeittain.

- Haluamme aina katsoa, miten voimme ottaa huomioon alueellisen ja pienyrittäjien tarjonnan. Keskustelemme tästä myös yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Pienyrittäjien mahdollisuuksia pyritään edistämään myös siten, että useimmiten voi tehdä osatarjouksia. Tulevaisuudessa paikallisia yrityksiä hyödyttävät virkamiesten käyttöön tulevat maksukortit, joilla voi tehdä pieniä ostoksia.

Markkinaosuuden nosto tavoitteena

Hansel on toistaiseksi pilotoinut 20 kilpailutusta. Tänä vuonna on aikomus tehdä 50 puitesopimusta. Hanselin taloudellisena tavoitteena on kattaa oman toimintansa kulut, mutta ei tuottaa voittoa.

- Omistaja odottaa vaikuttavuutta, sitä, että hankinta tehostuisi ja toisi asiakkaille säästöjä.

Hanselilla riittää tavoitetta markkinaosuuden nostamisessa. Nyt sillä on vasta 10 prosenttia valtionhallinnon 1,6 miljardin euron vuosittaisista volyymihankinnoista.

- Asiakkailla on omia sopimuksia ja me olemme toimineet vasta vuoden. Emme ole vielä mainostaneet palveluamme, Lehtovaara-Kolu selittää.

Virkamiesten matkustamiseen liittyvistä sopimuksista Hansel hoitaa jo 35 prosenttia, tieto- ja viestintätekniikan hankinnoista sen sijaan vain 2 prosenttia. Tosin ensimmäiset sopimukset ict-toimialalla solmittiin vasta loppuvuodesta.

Hankintoja tehdään noin 4 000:ssa valtion toimipaikassa eli työsarkaa riittää.

- Varmasti se on vuosien työ, eikä meidän rahkeetkaan riittäisi, jos kaikki haluaisivat hankkia volyymituotteet meidän kauttamme.

Suureen volyymikasvuun Lehtovaara-Kolu uskoo päästävän vuoden-kahden päästä.

Johtaja palkkasi joukon juristeja

Kun Lehtovaara-Kolu tuli taloon kesäkuussa 2003, yhtiön henkilöstömäärä oli laskenut 86:sta 34:ään. Liiketoimintoja oli myyty ja työntekijöitä siirtyi mukana.

- Pääsin heti rekrytoimaan uutta väkeä. Nyt meitä on reilut 60 eli puolet väestä on uutta, Lehtovaara-Kolu kertoo.

Uusi toimitusjohtaja palkkasi muun muassa sopimusjuristeja, joita Hanselissa ei ollut. Nyt Hanselissa hoidetaan kahdeksaa toimialaa eli "salkkua", joista kullakin on oma vetäjä. Toimialat ovat ajoneuvot, kulutus- ja investointihyödykkeet, tieto- ja viestintätekniikka, matkustus, rahoitus, energia, toimitilat ja toimisto.

- Näiden lisäksi olemme alkaneet tarjota työterveydenhoidon sopimuksia. Myös hallintopalvelut, kuten painatus, tilintarkastus ja postituspalvelut, saattavat tulla uudeksi toimialaksi.

Toimialojen lisääminen ei ole kuitenkaan Hanselissa itseisarvo, pikemminkin päinvastoin.

- Haemme fokusta eli pyrimme etsimään ne asiat, joissa asiakkailla on hyvin samanlaiset tarpeet.

Hansel on jo luopunut esimerkiksi tekstiileistä, koska suurimmilla työvaatteiden tarvitsijoilla - poliisilla ja puolustusvoimilla - oli niin erilaiset tarpeet.

Lehtovaara-Kolun edeltäjä oli kovan saneeraajan maineen saanut Kristiina Illi, joka omien sanojensa mukaan jätti Hanselin toimitusjohtajuuden siksi, että koki olevansa enemmän yritysjohtaja kuin valtion yksikön vetäjä. Tosin myös erimielisyyksistä valtio-omistajan kanssa huhuttiin.

Illin johdolla Hansel muun muassa rakensi sähköisen markkinapaikan, jonka oli tarkoitus tehdä bisnestä toimimalla kolmantena osapuolena sähköisesti tehdyissä hankinnoissa.

Markkinapaikka ei menestynyt

- Kolmannen osapuolen markkinapaikat eivät lähteneet missään vaiheessa vetämään. Tehokkuus syntyy siitä, että käytetään olemassaolevia rakenteita ja kytkeydytään olemassaolevaan järjestelmään, Lehtovaara-Kolu tähdentää.

Hänen mukaansa hankintoja tehdään kyllä nykyisin sähköisesti, mutta asiakas ja toimittaja ovat järjestelmiensä välityksellä suoraan yhteydessä toisiinsa.

Edeltäjästään tai tämän maineesta Lehtovaara-Kolu ei juuri halua puhua.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää