Valikko

Suomi pelkää markkinataloutta

Tätä haastattelua Etlan tuore toimitusjohtaja Sixten Korkman ei olisi halunnut antaa.

- Haluaisin ensin viettää muutaman kuukauden Suomen maaperällä ja perehtyä asioihin, ennen kuin annan haastattelussa konkreettisia ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Mutta se on Sinun ongelmasi, millaisen jutun tästä haastattelusta saat aikaan, Korkman naurahtaa.

Vaikka Korkmanilla ei omasta mielestään ole sanottavaa, suoltaa hän puhetta sellaisella tahdilla, että kuuntelijan on vaikea pysyä perässä.

Päällimmäisenä Korkmanin mielessä tuntuu olevan suomalaisten pelko kaikkea markkinataloudelta haiskahtavaa ja rajan takaa tulevaa kohtaan. Korkmanin mielestä pelko on pääosin aiheetonta.

Viime lauantain Taloussanomissa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää oli huolissaan EU:n uusista jäsenmaista.

Mäenpään mielestä ne toteuttavat uusliberalistista talouspolitiikkaa, joka murentaa suomalaisen tupo-kulttuurin ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion.

- Mielestäni tällaisen uusliberalismin leimakirveen käyttö ei ole kovin hedelmällistä, se on usein tapa välttää keskustelua, Korkman pohtii.

- Yhteiskunnan pitäisi hyödyntää sekä markkinatalouden että julkisen talouden vahvuuksia. Näille asioille ei pitäisi luoda teennäistä vastakkainasettelua. Markkinatalous edellyttää sitä, että vahva valtio takaa markkinataloudelle määrätyt puitteet.

- En myöskään tiedä yhtäkään EU-maata, joka ei haluaisi ylläpitää jonkinlaista sosiaaliturvaa.

Korkmanin mielestä suomalaisilla on aina ollut vahvat ennakkoluulot markkinataloutta kohtaan. Suomessa on aina korostettu yhteistä päätöksentekoa ja kollektiivista vastuuta.

- Minulle tulee mieleen Urho Kekkosen teos Onko maallamme malttia vaurastua? Kekkosen ajattelu lähti siitä, että Suomea rakennetaan kollektiivisen pakkosäästämisen ja poliittisten päätösten voimin. Tämä asenne on jäänyt päälle, emme ole koskaan olleet sinut markkinatalouden kanssa, se herättää pelkoa.

Korkman ripittää hiukan myös mediaa:

- Tiedotusvälineissä korostetaan helposti kielteisiä asioita. Meillä suhtaudutaan pelolla kaikkeen, joka tulee rajan takaa ja haiskahtaa markkinataloudelta. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa globalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia, ja markkinatalous on osoittautunut vähiten huonoksi keinoksi luoda vaurautta.

Uudet jäsenmaat pyrkivät hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, jotka EU tarjoaa. Ne haluavat talouskasvua, työllisyyttä ja korkeampaa elintasoa.

- Siinä ne ovat onnistuneet, kasvu on vireää, mikä on vanhojenkin jäsenmaiden kannalta hyvä, Korkman painottaa.

- Uusissa EU-maissa elintaso kohoaa, demokratia vakiintuu ja ympäristöasiatkin on saatu kuntoon vauhdilla, joka on ollut aivan ällistyttävä.

Korkmanin mielestä on erittäin valitettavaa, että EU:n laajeneminen nähdään uhkana, sillä se on ollut valtava menestys kaikkien kannalta.

- Elämme aikoja, jolloin EU joutuu huonoon valoon, vaikka se ei sitä ansaitsisi. Se on samanlainen asia kuin globalisaatio. Kumpikin tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia, mutta asettaa myös vaatimuksia. Meidän täytyy sopeutua ympäristön muutoksiin ja huolehtia siitä, että omassa maassa yleiset toimintapuitteet ovat riittävän hyvät.

Korkman myöntää, että uudet EU-maat lisäävät paineita julkisen sektorin tehostamiseksi. Ne kiristävät maiden välistä verokilpailua.

Kansainvälisessä kilpailussa Suomi on pärjännyt hyvin panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomalainen yhteiskunta on pystynyt uudistumaan.

Korkman ei epäile, etteikö Suomi pärjäisi kilpailussa tulevaisuudessakin.

- Ongelmamme ei ole globalisaatio tai EU:n laajeneminen, vaan hyvinvointivaltion kasvavat kustannukset. Väestön ikääntyminen on pulma, joka ei johdu ulkopuolisista tekijöistä, Korkman muistuttaa.

Mutta miksi tavallinen kansalainen pelkää globalisaation vievän työpaikat Suomesta?

Korkmanin mielestä globalisaation pelko on koko Euroopan ongelma. Useissa EU-maissa on välttämättömät uudistukset jätetty tekemättä, nyt rämmitään hitaan talouskasvun suossa. Se ruokkii muutosvastarintaa.

- Ranskan presidentti Jacques Chirac ei tunnustanut maan uudistumistarpeita, vaan julisti, että Brysselistä tuleva euroliberalismi on suurempi ongelma kuin kommunismi konsanaan. Aika turmiollinen asenne.

Korkman muistuttaa, että suoria sijoituksia on tullut Suomeen samaan aikaan kun niitä on virrannut Suomesta ulos. Työllisyys on parantunut, vaikka tuotantoa on siirtynyt ulkomaille. Suomen talouskasvu on tukista ja tervasta lähtien nojannut globalisaatioon.

- Meidän täytyy huolehtia siitä, että suomalaiset yritykset tekevät jatkossakin vaativaa kehitystyötä ja tuotantoa Suomessa. Meidän pitäisi myös kehittää työllistäviä palvelualoja.

- Suomessa pelätään maahanmuuttoa. Ymmärrän sen osittain, kun katsomme ongelmia Ranskassa ja muualla, mutta siitä huolimatta toivoisin suomalaisten suhtautuvan EU:n sisällä tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta kohtaan myönteisesti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    4. 4

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    5. 5

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    6. 6

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    7. 7

      Pankin vaihtaminen helpottuu: pankki ilmoittaa uudet tiedot puolestasi

    8. 8

      Piilotteli miljoonia ja vaati rangaistuksia veronkierrosta – Ranskan entinen budjettiministeri vankilaan

    9. 9

      Toimeentulotuki siirtyy Kelalle – hälveneekö häpeä?

    10. 10

      ”En voi uskoa sellaiseen elämään, jossa ihmiset ovat syrjäytettyjä” – nobelisti Holmström haluaa ihmiset töihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    4. 4

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    5. 5

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    6. 6

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    9. 9

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    10. 10

      3 956 €/kk, 3 826 €/kk... – näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja töitä tarjolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää