Palkka-ale vaatisi lakimuutoksen

Työnantajien havittelema palkkajousto alaspäin ei Sdp:n ja Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan, tasavallan presidentti Tarja Halosen näkemyksen mukaan onnistu ilman lain muutosta.

- Nykyinen työlainsäädäntö ei anna mahdollisuutta tehdä huonontavia työehtosopimuksia paitsi silloin, kun on olemassa nämä irtisanomisperusteet, Halonen sanoo viitaten lain edellyttämiin taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin.

Eli palkanalennus vaatisi lakimuutoksen?

- Kyllä minun mielestäni.

Palkkajoustoista Halonen sanoo keskustelleensa työnantaja- ja palkansaajapuolen kanssa jo parisen vuotta sitten. Hän piirtää paperille palkkajouston raamit. Tulopoliittisen ratkaisun voi ylittää. Tupon sisällä voi olla liikuteltavia rahaeriä, mutta alle sopimuksen ei voi mennä.

- Työehtosopimus on aina yksityisellä sektorilla minimisopimus.

Halonen oli nuoruudessaan SAK:n lakimies. Hän on toiminut myös muun muassa oikeusministerinä.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs esitti Taloussanomissa (29.12.2005), että palkkoja pitäisi voida leikata ennakoivasti, kun nähdään merkkejä yrityksen kannattavuuden sukeltamisesta.

Paikallisen sopimisen Halonen uskoo silti lisääntyvän työmarkkinoilla.

- Käsittääkseni työmarkkinajärjestöillä on pitkälle menevää yksimielisyyttä siitä, että järjestelmää pitää kehittää myös paikallisempaan suuntaan, mutta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Hän muistuttaa, että ay-liike ei vastusta sopimusteitse sopimista.

- Ymmärtääkseni ay-liike vastustaa isännän valtaan asioiden siirtämistä.

Halosen mukaan paikallinen sopiminen ei ole ongelmatonta myöskään kaikille yrityksille. Pienillä ja suurilla yrityksillä on eri lähtökohdat paikallistason asioiden hoitoon. Hän ihmettelee, mistä pienyrittäjä löytää ajan tes-vääntöihin.

- Olen ollut hieman epäileväinen siinä, miten tämä sopii pk-yrityksille, joissa työnantajan yleensä pitää osallistua hyvin paljon tuotannon kehittämiseen, ideointiin ja markkinointiin. Onko heillä aikaa tähän paljon?

Halosesta julkinen kuva, että vain ay-liike vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä, on väärä. Hän antaa ymmärtää, että vastustusta on myös yrittäjäkentässä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset investoivat ulkomaille kotimaata vilkkaammin. Teollisuusyritysten tuloista noin 40 prosenttia sijoitettiin vuosina 1995-2003 ulkomaille. Investoinnit rahoitettiin pääasiassa tulorahoituksella.

Keskitetty tulopolitiikka on perinteisesti tuonut matalammat palkankorotukset kuin liittokierrokset. Tupoa on perusteltu työllisyyssyillä. Palkkamaltti luo investointivaraa ja työpaikkoja.

Nyt yrityksiin jäävä raha ei entiseen malliin kierry kotimaan investoinneiksi. Se valuu ulkomaille. Jaettuina osinkoina se on myös lisännyt omistajavarallisuutta ja kasvattanut vasemmiston kiroamia ja taivastelemia tuloeroja.

Halonen muistuttaa palkansaaja- ja työnantajapuolen kovasti painottaneen sitä, että samalla, kun sovitaan työssä olevien palkoista, huomioidaan myös uusien työpaikkojen syntyminen ja panostukset hyvinvointiyhteiskuntaan.

- Jos sitten ei näykään, että hyöty palautuisi, silloin on tietysti aihetta huoleen.

Ihan mustavalkoisena Halonen ei tilannetta näe. Hän arvioi, että osa ulkomaan kasvaneista investoinneista selittyy muutamilla mittavilla yritysostoilla ja globalisaation vaatimalla kansainvälistymisellä.

- Mutta toivon todella, että meille ei tule tällaista vanhaa venäläistä ilmiötä, että ei sijoiteta omaan maahan.

Halonen toivoo asiasta vielä lisäselvityksiä. Samalla hän siteeraa edeltäjäänsä Urho Kekkosta kysymällä, onko maalla malttia rikastua.

- Se koskee myös yrityselämää.

Varovasti Halonen sivaltaa istuvaa hallitusta. Hänestä yritysmaailma on vähän syystäkin kritisoinut valtiovaltaa siitä, että sen vahva halu sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen on osoittanut hiipumisen merkkejä. Tosin hän on havainnut vastaavan piirteen myös elinkeinoelämän omassa panostuksessa.

Keskitetystä tulopolitiikasta Halonen ei luopuisi. Hänestä muuttuvat mielipiteet ja päätösvallan siirtyminen enemmän paikalliselle tasolle saattavat yhdessä kuitenkin johtaa siihen, että ala- tai yrityskohtaisesti ulosmitataan enemmän palkkoihin.

- Minä en ehdota tätä, mutta nämä saattavat johtaa siihen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    2. 2

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    3. 3

      5 kuukautta kestäneestä euribor-korkojen manipuloinnista valtavat sakot

    4. 4

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    5. 5

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    6. 6

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    7. 7

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    8. 8

      Arveluttavatko lääkärien lääkeyhtiöiltä saamat rahat? – Nyt ne ovat julkisia

    9. 9

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    6. 6

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää