Valikko

Satu Huber: Eläkeikäisten ostovoima tärkeää Suomen taloudelle

Tällä viikolla Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajaksi nimitetty Satu Huber aloittaa työnsä mielenkiintoisessa vaiheessa. Ensi vuosi on vaalivuosi ja finanssiala haluaa saada tulevan hallituksen ohjelmaan aloitteita pitkäaikaissäästämisen edistämisestä.

Huber siirtyy uuteen liittoon lokakuun alussa ja aloittaa toimitusjohtajana vuoden vaihteessa.

Hän korostaa nykyisten järjestöjen henkilöstön osaavuutta, eikä hän halua vielä lausua voimakkaita uusia linjauksia. Väestön ikääntymisproblematiikka on kuitenkin tuttua myös valtion velan hoitajalle.

- Suomessa ei vielä tajuta, miten paljon ihmisiä eläköityy lähiaikoina. Tämä aiheuttaa ainakin kaksi haastetta. Miten saadaan ihmisiä houkuteltua pysymään töissä pidempään ja toisaalta miten eläkeikäiset voisivat olla tyytyväisempiä siihen, mitä heidän lompakkoonsa jää, Huber pohtii.

- Kansantaloudenkin kannalta olisi hyvä löytää tapa, että ihmisillä olisi kulutuskykyä vielä eläkeiässäkin, jottei talouteen tulisi ikääntymisen vuoksi niin suuria muutoksia, Huber jatkaa.

Väestön ikääntymiseen liittyvät ongelmat puhuttavat ekonomisteja kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi yksi Euroopan ja Yhdysvaltojen kasvueroa selittävistä tekijöistä on, että Euroopassa ikääntyminen on Amerikkaa pidemmällä.

Huber myöntää, että pitkäaikaissäästämisessä kyse on hyvinvointipolitiikan lisäksi myös bisneksestä.

- Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä menee yleensä hyvin silloin kun kansantaloudella menee hyvin. Näitä kysymyksiä kannattaa pohtia yhteistyössä, Huber muistuttaa.

Nopeat muutokset ovat Huberille tuttuja. Aloittaessaan joulukuussa 1997 Valtiokonttorin rahoitusjohtajana edessä oli paljon epävarmuutta.

- Meillä oli vuosi aikaa reagoida euron käyttöönoton aiheuttamiin muutoksiin valtion velan hoidossa. Paljon pohdittiin sitä, miten muutokset vaikuttavat esimerkiksi eri valtioiden velkoihin. Sittemmin kaikki visiot ovat osoittautuneet vääriksi, Huber sanoo.

Euron myötä kotimaisten vakuutusyhtiöiden sijoituspolitiikka vapautui ja Suomen valtion lainoille piti löytää uutta sijoittajakuntaa. Alkuaikoina velkaväki arvioi, että valtioiden liikkeellä oleva lainakanta ratkaisee lainojen hinnan. Saksan valtionlainojen korkojen piti olla edelleen alhaisempia ja reunavaltioiden lainojen korkojen kalliimpia.

- Sitten selvisi, että kaikilla eurovaltiolla olikin riittävän suuri lainakanta ja talouden tila määräsi hintaeroja. Se on kuitenkin edelleen jäänyt hämäräksi, miksi hintaerot ovat niin pieniä.

Valtiokonttori tarvitsi uudet järjestelmät ja sen oli toiminnassaan suuntauduttava ulkomaille. Tällaiset hankkeet toteutetaan aina yhteistyönä, mutta Huber on saanut kuitenkin kiitosta hyvänä ja innostavana muutosjohtajana.

Rahan runsas määrä ja eri maissa tehdyt muutokset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuslaskennassa ovat varmistaneet valtioiden pitkäaikaisten lainojen kysyntää

- Ranska laski liikkeelle jopa 50-vuotisen lainan, koska vakuutusyhtiöillä on erittäin pitkiä vastuita. Markkinat ovat jatkossa erittäin riippuvaiset siitä, millaisia päätöksiä EU-tasolla tehdään vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoituspolitiikasta, Huber toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Amazon testaa kassatonta ruokakauppaa – huomaa itse, mitä hyllystä poimitaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    7. 7

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    8. 8

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää