Taide tukeutuu markkinointiin

Kuvataiteilija Jani Leinonen haluaa tehdä itsestään koko kansan tunteman brändin. Avuksi hän on valjastanut markkinointitoimisto Bob Helsingin.
Yhteistyön alkurysäys on kuukauden päivät Helsingin Albertinkadulla toimiva taidesupermarket Pikasso. Jatkossa kumppanusten on tarkoitus miettiä yhdessä, mihin suuntaan ja millä keinoilla Jani Leinonen -brändiä pitäisi kehittää.

- On minulla galleristikin, Krista Mikkola, mutta galleria on taiteilijalle vähän vanhanaikainen konsepti. Markkinointitoimisto on innovatiivisempi ja luovempi ja keksii ratkaisuja olennaisempiin kysymyksiin kuin perinteinen galleristi, Leinonen latelee.

Brändistä tuli yleiskielen sana vasta joitakin vuosia sitten, mutta taidetta on brändätty aina. Taiteilijan brändi on määrännyt taiteen markkina-arvon.

- Maailma on täynnä yhdentekeviä paperilappusia, joissa tärkeintä on signeeraus. Vaatimatonkin luonnos nousee arvoonsa, jos sen nurkassa on Pablo Picasson tai Helene Schjerfbeckin signeeraus, toteaa kuvataiteilija Teemu Mäki.

Mäestä tämä on nurinkurista. Hänen mielestään taideteoksia arvioitaessa pitäisi unohtaa taiteilija, tämän henkilöhistoria ja julkilausutut tarkoitusperät.

- Teosta pitäisi tarkastella yksilönä ja avoimin silmin sekä kysyä, mitä tämä teos sanoo ja onko tästä mihinkään. Silloin katsoja ei anna oheispuheitten tai tekijän maineen hämätä itseään. Teoksesta irtoaa enemmän, elämys on suurempi, kokemus rikkaampi, oivallukset parempia ja vaikutus kestävämpi, Mäki sanoo.

Taloudellisen menestyksen kannalta brändinrakennus on taiteilijallekin järkevää, Mäki myöntää. Hänestä se vain tapahtuu huolestuttavan usein laadun kustannuksella.

- Jos taiteilija miettii imagoaan ja laskelmoi tällä tavalla, teosten laatu todennäköisesti kärsii, koska aikaa ja energiaa ei riitä niiden vakavaan tekemiseen.

Suomessa kuvataiteilijabrändit ovat harvassa. Teosmyynnistä saa Mäen mukaan elantonsa "kourallinen taiteilijoita". Hän ei näe siinä suurta ongelmaa.

- Hankala puoli on tietysti se, että taiteilijat ovat keskimääräisesti köyhiä. Myönteinen puoli taas on se, että he ovat aidosti riippumattomia siitä, mikä heidän imagonsa on tai mitä muut ajattelevat.

Kaupallisen ja epäkaupallisen taiteen rajanveto on Mäen mielestä periaatteen tasolla edelleen tärkeää. Kaupallista lähestymistapaa hän nimittää iskelmäteollisuusasenteeksi.

- Iskelmäteollisuudessahan pidetään järjettömänä ajatusta, että joku lauleskelisi jatkuvasti, vaikka se tuottaisi vuosi vuodelta tappiota. Tuote pyritään säätämään sellaiseksi, että sillä saisi liikevoittoa. Kannattavuus on olennainen reunaehto.




Epäkaupallisessa taiteessa ei Mäen mukaan tällaista reunaehtoa ole, vaan taiteilija työskentelee jostakin muusta syystä, jota voi nimittää esimerkiksi kutsumukseksi. Käytännössä kaupallisen ja epäkaupallisen taiteen rajanveto on Mäestäkin hankalaa eikä päde lopputuotteisiin.

- On paljon taidetta, joka on tehty kaupallisin motiivein, mutta jota kulutetaan ylevänä taiteena ja joka käsittelee ihmisen tärkeimpiä peruskysymyksiä. Voidaan esimerkiksi väittää, että suuri osa William Shakespearen tuotannosta ja monet lännenelokuvat ovat tällaisia. Se ei kuitenkaan poista periaatteellista eroa, Mäki linjaa.

Kuvataiteilija Katja Tukiaisen mielestä brändeillä ei taiteessa tarvitse olla mitään tekemistä kaupallisuuden kanssa. Hän määrittää taiteilijabrändin nimeksi, johon törmää usein ja jota arvostaa. Esimerkkinä hän nostaa esiin Riiko Sakkisen.

- On taiteilijoita, joilla on vahva brändi mutta jotka voivat silti olla yhteiskunnallisesti tiedostavia ja antaa sen näkyä teoksissaan, Tukiainen selittää.

Hän huomauttaa myös, etteivät kaikki taiteilijat voi elää apurahoilla.

- Ei ole mitenkään negatiivista, että pystyy elättämään itsensä taiteen tekemisellä. Se mahdollistaa jatkuvan työskentelyn, jolloin ei tarvitse esimerkiksi siivota tehdashallia ja kärsiä. Taloudellisesti kärsivän taiteilijan ajatus on vanhanaikainen, Tukiainen sanoo.

Päätäntävallan esimerkiksi taiteen sisällöstä kaikki kolme haluavat pitää taiteilijalla itsellään. Mäen mielestä ankkatauluistaan tunnettu Kaj Stenvall on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia brändäytyminen voi aiheuttaa.

- On ymmärrettävää, että jos taiteilija nousee yhtäkkiä suosituksi jollakin teemalla, siitä on vaikea luopua, koska hänen koko asemansa ja elämäntapansa perustuvat siihen ja sen menekkiin, Mäki sanoo.

- Sille tielle ei kannata lähteä, että ajattelee, että kun tuo työ myi hyvin, niin teenpä toisen samankaltaisen, täydentää Tukiainen.

Leinonen muistuttaa kuitenkin, etteivät taiteilijat ole koskaan rahasta kieltäytyneet.

- Aikojen alusta on tehty sitä, mistä on maksettu. Mesenaatit ostivat Leonardo Da Vincin töitä ja Andy Warhol teki muotokuvia tilaustöinä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Ruotsin valtio valittaa: Meille maksetaan liikaa veroja

    3. 3

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    4. 4

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    5. 5

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    6. 6

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    7. 7

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    8. 8

      Haluaisitko asuntolainan jopa 45 vuodeksi? Viranomainen varoittaa

    9. 9

      Googlen autoprojekti kompastui erikoiseen ongelmaan

    10. 10

      ”Aivan uutta tietoa” – Helsinki-Tallinna -tunnelin selvityksen ”tulokset lupaavia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    4. 4

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    5. 5

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    6. 6

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    7. 7

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    8. 8

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    9. 9

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    10. 10

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    11. Näytä lisää