Venäjällä voi tapahtua mitä tahansa

Venäjä täyttää kaoottisen yhteiskunnan tunnusmerkit. Yritys tarvitsee siellä riskinottokykyä ja oikeita ihmisiä, sanoo pitkään idänkauppaa tehnyt Peter Maksimow.


Venäjä-kuumeen riivaaman suomalaisjohtajan kannattaa muistaa, että Venäjä täyttää liian monia kaaoksessa olevan järjestelmän tunnusmerkkejä.

- Siksi siellä voi tapahtua mitä tahansa koska tahansa, sanoo nykyisin konsulttina toimiva idänkaupan konkari Peter Maksimow.

Kaoottisuuteen kuuluu muun muassa, että systeemin käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa, jälkitilat ovat arvaamattomia samaan tapaan kuin vaikkapa maanjäristyksen jälkeen, pienetkin muutokset voivat muuttaa koko järjestelmää ja kaoottisen toimintaympäristön hallinta on mahdotonta.

Erilaisia kansantalouden kasvukäyriä tarkastelevan on syytä huomata, että kaoottisessa systeemissä lineaarisilla jatkumoilla on vain vähän merkitystä.

Länsimaisiin yrityksiin Venäjän kaoottisuus heijastuu lähinnä budjetoinnin ja resurssien allokoinnin vaikeutena. Toimintaympäristön kaoottisuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siinä toimiminen voisi olla yritykselle hyvinkin kannattava.

Yhteiskunnassa kaoottisuus on vahvimmillaan sodan aikana. Venäjä on käynyt terrorismin vastaista sotaansa jo yli kymmenen vuotta.

- Kaaos antaa aina vallankäyttäjälle tilaisuuden kiristää ruuvia, tiukentaa turvatoimia ja tinkiä demokratiasta, pohtii Maksimow.

Maksimow näkeekin kehityksen synkkänä maassa, jossa vallankäyttö on aina ollut absoluuttista, abstraktia ja ajoittain jopa absurdia!

- Tällä hetkellä näyttää, että Venäjä kulkee demokraattisin askelin kohti täydellistä epädemokratiaa, mikä muistuttaa erään toisen kunniansa palautusta hakeneen valtion tilannetta 1920-30-luvun Euroopassa.

Suomalaiselle Venäjän ymmärtäminen on vaikeaa siksi, että yhteiskuntien erot ovat syvällä ajattelumme juurissa. Erot konkretisoituvat yksittäisissä sanoissa ja käsitteissä. Monille venäläisille sanoille ei löydy kielestämme käännöstä olleenkaan.

Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset ovat sitoutuneet noudattamaan lakeja ja asetuksia jo 1700-luvun puolivälistä alkaen. Venäjä puolestaan on enemmänkin klaaniyhteiskunta, jossa ihminen ei ole kansalainen, vaan ennen kaikkea ryhmän jäsen.

Konfliktitilanteessa klaanin etu ratkaisee, miten toimitaan.

Yksilöllisyyteen tottuneelle suomalaiselle on vaikea ymmärtää Venäjän kollektivistista käyttäytymiskulttuuria, joka liittyy klaaniyhteiskuntaan.

Kollektivistisessa yhteiskunnassa pieni ryhmä valvoo ja hallitsee. Lähipiirin suosiminen ei ole häpeä, vaan velvollisuus. Tällaisessa yhteiskunnassa tavat ja rituaalit ovat tärkeitä. Ihminen saa tehdä asiavirheitä, mutta ei tyylivirheitä.

Yritysten on tärkeä muistaa myös, että palvelukset pitää maksaa palveluksilla, mistä Venäjällä on kehittynyt pitkälle menevät alakulttuuri.

- Meillä nämä asiat sotketaan lahjuksiin. Venäjällä kyse voi olla siitä, että joku tekee palveluksen ja palvelus kuuluu maksaa palveluksella, avaa Maksimow.

Venäjän eurooppalainen yläkulttuuri saattaa hämätä suomalaisen tuntemaan samankaltaisuutta. Mutta samaan aikaan markkinatalouden ja käsittämättömän vaurauden kanssa Venäjällä vallitsee feodalismi, keräilytalous ja luontaistalous, joita suomalaisella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä ymmärtää.

- Suomalaisen pitäisi tuntea näitä muiden todellisuuksien lainalaisuuksia ymmärtääkseen Venäjää, sanoo Maksimow.

Kommunismin kaatuminen on voinut saada monet ajattelemaan, että Venäjästä olisi tullut samanlainen markkinatalous kuin Suomesta. On kuitenkin monia asioita, jotka erottavat Venäjän normaalista markkinataloudesta.

- Siellä on muun muassa maanomistuskysymys ratkaisematta, muistuttaa Maksimow.

Markkinataloudesta Venäjän erottaa myös se, että pelisääntöjen tulkinta vaihtelee jatkuvasti.

- Se on varmasti yritysten kannalta vakavin ongelma, sanoo Maksimow.

Maksimow muistuttaa myös, että monilla suomalaisilla on väärä näkemys, että venäläiset olisivat pikkutarkkoja byrokraatteja, joille sopimusten pilkut olisivat tärkeitä. Tosiasiassa juuri suomalaisuus on kirjoitettua kulttuuria, mutta venäläisyys puhuttua.

- Suomalainen lukee sopimuksia aivan eri tavalla kuin venäläinen.

Venäläiset sopimukset ovatkin usein enemmän aiesopimuksia kuin ehdottomia sitoumuksia.

Venäjällä pelkkä toimialaosaaminen ei riitä. Maksimow sanoo, että 90-luvulla Suomessa tehtiin virhe uskoteltaessa, että Venäjällä toimiminen on ihan samanlaista kaupankäyntiä kuin kauppa muuallakin.

- Sitten rekrytointiin ihmisiä, joilla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä ymmärtää Venäjän erityispiirteistä, jotka täytyy aina ja ehdottomasti ottaa huomioon, sanoo muun muassa Elopakin Venäjän-toiminnoissa pitkään työtä tehnyt Maksimow.

Suomessa sanotaan olevan runsaasti Venäjä-osaamista, mutta todellista Venäjä-ymmärrystä on tuskin nimeksikään.

Koska maan käänteet ovat yllättäviä, ovat myös riskit suuria. Venäjälle ei pitäisi myöskään lähettää ketä tahansa kepillä jäätä kokeilemaan.

- Asioiden pitää olla hyvin suunniteltu ja tekijöinä pitää olla oikeat ihmiset. Venäjän-strategian pitäisi aina olla yrityksen ykkösstrategia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Bild: Kreikka tarvinnee ”kaksinumeroisen miljardisumman”

    3. 3

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    4. 4

      Kulta on kallistunut selvästi – sijoittajat pelkäävät osakkeiden olevan vaarallisen kalliita

    5. 5

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    6. 6

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    7. 7

      Ulla Nord lähti etsimään ”kadonneita” miehiä – kolkutteli heidän oviaan ja auttoi kädestä pitäen

    8. 8

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    9. 9

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    10. 10

      Omatoimisuuden kasvu näkyy – valitukset lentolipuista lisääntyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    6. 6

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    9. 9

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    10. 10

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää