DNA:lta ja Finnetiltä tiukkasanainen vastaus Vennamon haasteeseen

DNA ja Finnet vastaavat tiukkaan sävyyn Pekka Vennamon julkisuuteen lähettämään kirjeeseen, jossa hän luonnehti DNA:ta merirosvo-operaattoriksi:


Pienen ihmisen asialla, Pekka Vennamo?

Sijoittaja, Elisan osakeomistaja Pekka Vennamo syyttää kirjoituksessaan 24.10.2006 DNA:ta merirosvo-operaattoriksi DNA:n terminointihinnoittelun vuoksi. Vennamolla on aina ollut pokkaa ajaa värikkäin sanakääntein omaa asiaansa ja niinpä näyttää olevan nytkin.

Hän ottaa kantaa terminointiasiaan verekseltään, vain muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun Saunalahti pudotti oman, maan korkeimman terminointihintansa lain mukaiselle tasolle pitkän venkoilun jälkeen.

Vennamo oli Saunalahden hallituksen puheenjohtaja ja entinen osakkeenomistaja ennen kuin Saunalahti siirtyi kokonaisuudessaan Elisan omistukseen.

Saunalahden yhdysliikennehinnoittelu huomioiden (11snt/min) Elisan terminointihinta on ollut kesäkuuhun 2006 asti noin 9,1 snt/min. Elisalla on verkossaan reilusti yli 2 miljoonaa tilaajaa. DNA:lla on juuri täyttynyt 1 miljoonan tilaajan raja.

Nyt joka suunnalla vaaditaan kovaäänisesti DNA:ta tulemaan ensi vuoden terminointihinnoissa reilusti 9 snt:n alle, jopa tasahintaan asti. Mitä testosteronia puhkuvaa logiikkaa tämä on? Näköjään sitä samaa populistin logiikkaa, mitä Vennamo käyttää kirjoituksessaan.

Suomen laki sanoo, että yhdysliikennehintojen on oltava kohtuullisia ja kustannussuuntautuneita. Verkko-operaattorin tuotantohinnassa merkittävin elementti on liikennevolyymi. Mitä suurempi tilaajamäärä verkossa on, sitä alhaisempaan tuotantohintaan voidaan päästä.

Viestintämarkkinalaki mahdollistaa tämän volyymiefektin huomioimisen hinnoitteluissa. Tämän vuoksi DNA:lla on nyt korkeammat yhdysliikennemaksut kuin kilpailijoillamme. Myös tällä hetkellä voimassaolevat terminointihinnat, joihin Vennamo viittaa, ovat operaattoreiden kesken sopimia ja hyväksyttyjä.

DNA on saanut toimintansa tänä vuonna kannattavaksi toteuttamalla rankat tehostamistoimenpiteet. Toimintamme kustannustehokkuutta voidaan nyt verrata mihin tahansa operaattoriin maailmassa.

Kotimaiset kilpailijamme ovat tehostamistoimissaan vasta alkulämmittelyssä ja se lieneekin kilpailijoidemme tämän syksyisten itkuvirsien takana. Lainsäätäjää huudetaan nyt apuun osakkeenomistajien tuottovaatimuksia täyttämään.

Vennamo vaatii DNA:ta pudottamaan terminointihintaa tehokkuutemme perusteella. Kilpailijoitamme tehokkaampiahan me olemme, mutta kyllä Vennamo vanhana operaattorimiehenä tietää, että kiinteät verkkokustannukset ovat kaikilla toimijoilla suurin piirtein samaa luokkaa, jolloin tärkein yksikkökustannuksia määrittävä tekijä on verkon volyymi.

Verkkopuolella emme pääse lähellekään isojen kilpailijoidemme volyymejä - emmekä siis myöskään volyymihyötyjä. Juuri tästä on kyse, lainsäädäntömme kustannussuuntautuneen yhdysliikennehinnoittelun perusteista.

Turun Kaupungin hinnoittelussa ei ollut kyse terminointihinnalla pelaamisesta. DNA oli siinä taistossa mukana hintatasoilla, joilla kunta-asiakkaita on monesti aikaisemmissa tarjouskilpailuissa hävitty kilpailijoille. Kun sitten muiden operaattoreiden hinnat nousivat, yllättäen yhtä aikaa, jäi DNA:n hinta selvästi alle muiden ja DNA voitti tarjouskilpailun.

Tästä Turun kaupungin onnistuneesta kilpailuttamisesta turkulaiset hyötyvät, eivätkä siis suinkaan joudu maksumiehiksi niin kuin Vennamo väittää. Ja Turun kaupunki voi sijoittaa säästyneet rahat vaikkapa parempaan kouluruokailuun tai vanhusten hoitoon. Mutta ymmärrettävästi kaupan menetys kirvelee kilpailijoitamme.

Kilpailijoitamme kirvelee myös se, että pitkäaikaisista terminointinettosaajista ne ovat nyt joutuneet tai joutumassa terminointinettomaksajiksi. Siksi juuri nyt vaaditaan tasahinnoittelua.

Terminointitasahinnoitteluun ovat toki siirtymässä muutamat maat, mm. Ruotsi. Näissä maissa terminoinnin tasahintaa sovelletaan operaattoreille, joilla on takanaan jo 15 vuoden toiminta. Tämä 15 vuoden malli sopii DNA:lle erinomaisesti.

Toimiva kilpailu on kaikkien etu. Jos olisimme duopoli-markkinassa, puheluiden hinnat yritys-, kunta- ja kuluttajasektoreilla olisivat aivan toista luokkaa kuin nykyisin. Toimiva kilpailu on siis niin suomalaisen yhteiskunnan kuin pitkäjänteisen operaattorin osakkeisiin sijoittajankin etu.

Vain tehokkaat rakenteet kestävät globaalissa markkinakilpailussa, tehottomat kuolevat pois tai tulevat alihintaan ulosostetuiksi. Vain tehokkaiden rakenteiden päälle voidaan toteuttaa jotain uutta ja kestävää, kannattavaa liiketoimintaa.

Me Suomessa olemme tässä operaattorien tehokkuudessa pitkän rinnanmitan edellä muita maita. Siksi telepalvelujen hintamme ja myös terminointihintamme ovat maailman alhaisimmilla tasoilla.

Nykymalli luo hyvän pohjan rakentaa myös tietoyhteiskuntaa ilman käyntiä veronmaksajan kukkarolla. Mitä perusteita on silloin lain muuttamiselle? DNA:n kanta on, ettei lakimuutoksia nyt tarvita - uudella regulaatiolla ei tule mennä sotkemaan toimivaa pelikenttää.

Jos lakimuutoksiin joskus lähdetään, muutokset on tehtävä riittävällä siirtymäajalla ja teknologianeutraalisti.

Riitta Tiuraniemi
Toimitusjohtaja
DNA Finland Oy

Jan-Erik Frostdahl
Toimitusjohtaja
Finnet Oy
DNA Verkot Oy

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    2. 2

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    3. 3

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    4. 4

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    10. 10

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää