Valikko

It-työ karkaa Suomesta

Erikoistuminen ja osaaminen estää karkaamista.
Suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle, ja meille muille riittää töitä yllin kyllin. Mitäpä tässä turhia ponnistelemaan – ponnistelkoot työnantajat saadakseen meidät töihin.

Tällainen kuva it-työmarkkinoista on voinut syntyä helposti. Mutta kuvaa on syytä tarkentaa tai ehkä jopa korjata.

1990-luvun jälkeinen Suomen kova nousu perustui nimenomaan informaatiotekniikan läpimurtoon. Kaikki käyrät sojottivat ylöspäin.

– Jopa niin, että jos käyrien suunta olisi jatkunut samana, ei meillä muita aloja enää olisikaan, neuvotteleva virkamies, valtiotieteen tohtori Pekka Tiainen työministeriöistä nauraa nyt.

No, toisin kävi. Alakin on muuttunut niin, ettei sen tilaa pysty lukemaan mistään yhdestä taulukosta. Laitetuotanto näkyi ennen teollisuuden luvuissa, tietoliikenne näkyi omissa luvuissaan. Nyt it-alan työn kysyntä on osa kaikkien alojen kysyntää, eikä yhdellä tilastolla voi perustella, mihin suuntaan mennään.

Työttömyys on vähentynyt

Suomessa meneillään oleva noususuhdanne ja aiemmat hyvät vuodet näkyvät työmarkkinoilla. Työttömyys on vähentynyt.

– Kolmannes työttömyydestä tekniikan alalla on sulanut pois vuoden 2000 jälkeen, ja uusia työpaikkoja on syntynyt paljon. Toki on muistettava, että tekniikan alalla on edelleen kymmenentuhatta työtöntä.

Tällä hetkellä sähkö- ja elektroniikkateollisuus on kuitenkin kovassa kustannuspaineessa. Sen on pakko siirtää alihankintaa ja muita tuotantoa pois Suomesta.

– Mutta vaikka alalla saneerataan, syntyy myös uusia työpaikkoja. Se on hyvä merkki, Tiainen sanoo.

Innovaatiot ja niiden kaupallistamisosaaminen voisivat luoda uusia työpaikkoja vielä enemmänkin.

– Suomalaisyritysten pitäisi entistä enemmän antautua yhteistyöhön, sillä uutta syntyy siellä, missä on vuorovaikutusta, Tiainen patistaa.

Ja pitäisi ne uudet asiat osata myydäkin.

– Nythän käy usein niin, että lupaavat keksinnöt ostetaan ulkomaille ja tänne jäävät vain yritysten rauniot.

Ulkoistus uhkaa myös tuotekehitystä

Innovaatiot kytketään usein tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Nyt on nähty jo sekin, etteivät nekään ole ulkoistukselta ja rajojen taakse vienniltä suojassa. Intia on hyvä esimerkki: ensin on viety paikalliseen markkinaan kohdistettua tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, mutta kun maassa on paljon koulutettua työvoimaa, mikään ei oikeastaan estä viemästä sinne muutakin.

– Tutkimuksen ja tuotekehityksen jääminen Suomeen ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Osaamisesta on pidettävä huolta ja vielä niin, ettei osaamispohja ole liian kapea. Suomen nykyinen menestyshän on perustunut pitkälti siihen, että koko kansa on ollut koulutettua.

Tiaisen mukaan tulevaisuudessa it-työmarkkinoilla on kysyntää erityisesti vaativalle palvelutyyppiselle asiantuntijatyölle. Yksinkertaiset työt koneellistuvat, mutta sekä kotitaloudet että yritykset tarvitsevat yhä enemmän tietointensiivisiä palveluita.

– Ostetaan kone, mutta sitä ei osata käyttää tai asentaa, jolloin opastus ja asennus ostetaan palveluna. Nämä palvelut näkyvät sitten vaikkapa kaupan alan luvuissa, eivät it-alan, Tiainen antaa esimerkin.

Eläkkeelle siirtyy paljon osaamista

Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen on kuitenkin tosiasia – ja Tiaisen mielestä siinä mielessä surullista, että pahimmillaan samalla poistuu iso määrä osaamista työelämän käytöstä.

– 2010-luvulla työikäinen väestö supistuu, ja sama tapahtuu Venäjällä ja Baltiassa, eli sieltä ei ole suuressa määrin odotettavissa lisätyövoimaa meille. Samaan aikaan kehittyvissä maissa tulee suuri määrä työikäisiä markkinoille, ja kysymys kuuluukin, meneekö työ meiltä sinne vai tuleeko tänne työntekijöitä muista maista. Jos maassa ei ole tarvittavaa osaamista, kiiretilanteessa työ viedään muualle tai palkataan sille tekijä muualta.

Tietoalojen työntekijöiden keski-ikä on muita aloja alempi, joten alan poistuma on suhteessa pienempi kuin muiden. Suurin poistuma on suorittavan työn puolella, ja vaikka suorittavaa työtä automatisoidaankin, lisää tekijöitä tarvitaan jatkuvasti.

– Tosin suorittavassa työssä paine nuorentaa työvoimaa on selvä. Kun ihminen on ikänsä tehnyt kuluttavaa työtä, ikääntyessä ilmaantuu vaivoja, ja ne aiheuttavat kustannuksia työnantajille.

– Mutta ikäpoistuman merkitystä on kaiken kaikkiaan liioiteltu. Kriittinen kysymys on, onko meillä hyviä työpaikkoja. Jos niitä on, kyllä niihin työntekijöitäkin ilmaantuu, jos koulutuksesta on huolehdittu.

Luovuus ja yleissivistys tulevaisuuden valtteja

Millaisille ihmisille näitä tulevaisuuden työpaikkoja sitten on tarjolla? Tiainen kehottaa pitämään osaamisestaan huolta ja kiipeämään osaamiskastissa ylöspäin.

– Tulevaisuuden menestyjät ovat monitaitoisia. Tekniikan alallakin alkaa olla kysyntää humanisteille. Nyt eletään luovassa taloudessa, eikä luovuus ole välttämättä insinöörin vahvuus. Jos tekee puhdasta teknistä ratkaisua, tulee ongelmia, kun sitä yritetään viedä muuttuvaan tekniseen ympäristöön ja selvittää, miten se liittyy ihmisten mielenkiintoon. Tätä ei ratkaista pelkällä insinööriosaamisella, vaan yleissivistävä koulutus voi olla hyvä valtti tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Osaamistaan kannattaa kehittää, mutta ei pelkkää tieto-osaamista vaan myös käden taitoja. Ihmisen ei pidä turhaan kaventaa itseään, Tiainen sanoo. Samalla hän miettii, mikä olisi oikea sana kuvaamaan nyky-yhteiskuntaa, ja päätyy sanaan tieto- ja luovuusintensiivinen.

– Erittäin tärkeiksi nousevat myös sosiaaliset taidot. On oltava kykyä vastaanottaa ja keskustella, sillä uudet asiat syntyvät vuorovaikutuksessa.
Jos ihmisen pitää kehittyä, yrityksen pitää erikoistua.

– On selvää, ettei massatuotanto kannata Suomessa. Tänne on löydettävä siivu, jossa voimme menestyä, Tiainen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    7. 7

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    8. 8

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    9. 9

      Ekonomisti Trumpin ministerivalinnoista: Kokemusta pääasiassa katsomosta huutelusta

    10. 10

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää