Valikko

Väitöskirja esittelee mobiilinetin menestysmahdollisuudet

Tutkija Ville Saarikoski väittää, että länsimaisessa mobiili-internetissä ei ole ollut yhtään ominaisuutta tai palvelua, joka olisi verkottumisominaisuuksiltaan todella tehokas.
Suomalainen mobiiliala asetti 1990-luvun lopussa tavoitteen "Internet taskuun". Saarikoski paneutuu Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle tekemässään väitöskirjassa mobiili-internetin menestystekijöihin, esteisiin ja murrosmahdollisuuksiin sekä erityisesti siihen, miksi Eurooppa ei Japaniin verrattuna ole onnistunut sen toteuttamisessa.

I-mode floppasi Euroopassa

Väitöstutkimuksessaan Saarikoski tuo esille, että Japani valitsi 1990-luvun lopulla tekstipohjaiseksi viestivälineeksi kännyköissään sähköpostin. Sähköpostin käyttö kännyköissä yleistyi Japanissa hyvin nopeasti kattavaksi siten, että käytännössä jokaisessa Japanin markkinoilla myytävässä puhelimessa on sähköposti.

Vuonna 1999 japanilainen mobiilioperaattori NTT DoCoMo toi markkinoille oman mobiili-internet-toteutuksensa i-mode -palveluna. Palvelusta tuli Japanin markkinoilla valtaisa menestys. Yhtiö yritti lanseerata i-mode -palveluaan myös Euroopan markkinoille.

Euroopan markkinavalloitusyrityksessä keskeisenä tekstipohjaisena viestivälineenä oli japanilaisen sähköpostin sijaan kuitenkin eurooppalaisille tutumpi tekstiviesti. Japanilaisten Euroopan valloitusyritys ei onnistunut.

- Euroopassa menestystä yritettiin rakentaa tekstiviestit säilyttäen, eikä liiketoiminta ole lähtenyt liikkeelle alkuunkaan samaan tahtiin kuin Japanissa. Tekstiviestistä tuli siis kehityksen jarru ja Euroopan mobiili-internet epäonnistui. Menestysmahdollisuudet ovat kuitenkin olemassa, Saarikoski uskoo.

- Japanissa menestys pohjautui liiketoimintamalliin, joka rakentui vahvasti sen ympärille, että yksittäiset kuluttajat tekivät palvelusopimuksen muutaman palvelutuottajan kanssa ja maksoivat sisällöstä kuukausipohjaisen palveluhinnan. Euroopan markkinoita puolestaan yritettiin rakentaa uskoen siihen, että jokaisesta sisältötransaktiosta on veloitettava erikseen, Saarikoski selittää keskeisimpiä eroja markkina-alueiden välillä.

Kuukausipohjaisuus kunniaan

Saarikoski kiinnittää huomiota siihen, että kuukausipohjainen hinnoittelumalli on verkottumisen näkökulmasta kertaveloituspohjaista liiketoimintamallia tehokkaampi. Hän käsittelee myös sähköpostin ja tekstiviestin erilaisia verkottumisominaisuuksia.

Väitöskirjassaan Saarikoski päätyy esittämään väittämän, että länsimaisessa mobiili-internetissä ei ole ollut yhtään ominaisuutta tai palvelua, joka olisi verkottumisominaisuuksiltaan todella tehokas. Kääntäen tämä väittämä tarkoittaa sitä, että menestys mobiili-internetissä voidaan saavuttaa vain lisäämällä siihen tehokkaita ratkaisuja, kuten sähköposti, selain, hakukone, kuukausi- ja pakettipohjaiset hinnoittelumallit ja wlan.

Saarikoski esitti ensimmäisen kerran keskeiset väitteensä The Financial Timesin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa kesäkuussa 2004. Silloin Saarikoski kiinnitti huomiota mobiilisähköpostin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, siihen että tekstiviesti on kehityksen jarru sekä länsimaalaisten operaattorien virheelliseen, verkottumismielessä tehottomaan, liiketoimintamalliin.

Saarikoski pohjasi väitteensä väitöskirjassaan esitettäviin havaintoihin, löydöksiin ja väittämiin. Vuonna 2004 silloiset alan keskeiset toimijat ja vaikuttajat tyrmäsivät Saarikosken näkemykset.

- Markkinakehitys on omalta osaltaan kuitenkin osoittanut väitteeni oikeiksi. Tänä päivänä mobiilisähköposti on yksi keskeisimpiä operaattorien palvelutarjontaan kuuluvia vaihtoehtoja. Sähköpostin ennustetaan Pohjois-Amerikan markkinoilla ohittavan taloudelliselta volyymiltään tekstiviestit yrityssegmentissä jo vuonna 2009, Saarikoski huomauttaa Oulun yliopiston mukaan.

- Nokiakin on muuttamassa suuntaansa oppieni mukaiseksi. Heidän yritysasiakkaille tarkoitetuissa puhelimissa sähköposti on jo keskeinen ominaisuus. Nokian tuorein puhelinjulkistus tuo muun muassa sähköpostin myös Kiinan ja Intian kaltaisille kehittyville markkinoille.

Saarikoskella sormensa pelissä kytkykaupassa

Tutkimustyössä syntyneen näkemyksensä pohjalta Saarikoski ajoi myös puhelinliittymän ja puhelimen kytkykaupan sallimista Suomessa ja vaikutti yliopiston mukaan keskeisesti siihen, että se tuli Suomessa sallituksi.

Saarikosken löydökset eivät rajoitu mobiili-internetiin vaan ne ovat yleistettävissä siten, että voidaan puhua uudesta tietoliikenteen paradigmasta, joka haastaa vanhan ajattelutavan. Tässä Saarikoski ei ole yksin vaan nojaa muihin tutkijoihin, jotka ovat eri osa-alueilta liikkeelle lähtien luoneet tutkimukseen uutta teoriaa.

- Uuden ajattelun avulla voi selittää, miksi ja miten esimerkiksi wlan-verkot haastavat käytännössä ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin 3G-verkot, miksi ja miten internet-televisio tulee vääjäämättä haastamaan digitelevision ja mihin suuntaan tekijänoikeusajattelun on ehdottomasti liikuttava, Saarikoski napauttaa.

Ville Saarikoski on telealan vaikuttaja ja murrosjohtaja, jolla on pitkä kokemus alalta. Hän työskentelee tällä hetkellä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksessa. Hän väittelee perjantaina 15.12. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksessa.

Professori Olli Martikaisen ohjaaman työn tarkastajana on toiminut muun muassa professori Hannu H. Kari.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    3. 3

      Bengt Holmström puhui Nobel-tilaisuudessa

    4. 4

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    5. 5

      Sipilä: Suomella on mahdollisuus saada Saksa kiinni

    6. 6

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    7. 7

      Kuka eläkemuutoksen maksaisi? ”Kaikki tulevat sukupolvet häviäisivät”

    8. 8

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    9. 9

      ”En voi uskoa sellaiseen elämään, jossa ihmiset ovat syrjäytettyjä” – nobelisti Holmström haluaa ihmiset töihin

    10. 10

      EKP nosti ensi vuoden kasvu- ja inflaatioennustettaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    7. 7

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    8. 8

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    9. 9

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    10. 10

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    8. 8

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää