Valikko

Huono laatu maksaa liikaa

Laatu paranee vain, jos koko tuotantoketju päättää sitä parantaa. Tuo päätös kannattaa, sillä laadukas toiminta on ainoita tapoja säilyttää teollisuus Suomessa, jyrähtää Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta.


Huonon laadun kustannukset vaanivat kaikkialla. Esimerkiksi Metson ankaran laskennan mukaan yhtiön laatukustannukset ovat vuositasolla yli sata miljoonaa euroa.

Viimeksi päättyneen neljänneksen laaturaportti kertoo, että laatukustannukset ovat huonoimmalla yksiköllä olleet lähes 10 prosenttia liikevaihdosta.

Näin hurjiin lukuihin ei vuositasolla ajauduta, mutta neljännesvuosiluvuissakin se on liikaa.

Huonon laadun hinta on parhaimmillaankin poissa kannattavuudesta ja pahimmillaan hinnaksi tulee asiakkaan menetys.

Jos yritys haluaa vähentää laatukustannuksia, täytyy sen tietää, mistä kustannukset syntyvät.

– Me laskemme mukaan jopa tyhjät toimitilat. Käsite on laaja siksi, että me pyrimme tosissamme vähentämään laatukustannuksia, sanoo toimitusjohtaja Jorma Eloranta.

Tyypillisesti yrityksille syntyy turhia kustannuksia, kun asioita joudutaan tekemään uudestaan.

Joko huonosta suunnittelusta tai valmistuksesta johtuvia asioita korjataan, annetaan hyvityksiä asiakkaille tai maksetaan sanktioita toimitusten viivästymisen takia.

Myös omat kustannusylitykset johtuvat tavalla tai toisella huonosta toiminnasta.

Laatu ei siis liity vain tuotteen teknisiin ominaisuuksiin, vaan vähintään yhtä paljon tapaan toimia.

Yleensä laatuongelmat aiheutuvat heikosta johtamisesta.

– Laatu tarvitsee hyvät tekijät, mutta hekään eivät voi yksin tehdä hyvää laatua. Tarvitaan laadukas prosessi ja se syntyy hyvällä johtamisella, sanoo Eloranta.

Verkostoituneessa maailmassa on tärkeää oivaltaa, että laatu ei parane vain omaa toimintaa hiomalla. Esimerkiksi paperikoneesta Metson kumppanit tekevät noin kaksi kolmasosaa.

Siksi laadunhallinnassa tärkeintä onkin yhteistyö kumppaneiden kanssa. Asiakkaita ei kiinnosta, johtuuko jokin ongelma päätoimittajasta vaiko alihankkijasta.

Koska laatu on yhteinen asia, pitäisi ongelma myös ratkaista yhdessä.

– Yhdysvalloissa päämies laittaa juristin selvittämään laatuongelmaa, Japanissa lähetetään insinööri. Meillä on enemmän yhteistyöhän tähtäävä asenne, kuvaa Eloranta asiaa.

Metson laatuhaastetta kasvattaa se, että yhtiöllä on asiakkaita ja projekteja 140 maassa ja monissa tapauksissa ostot kannattaa tehdä lähellä asiakasta. Laatukäsitys ja toimintatavat ovat väistämättä erilaisia eri maissa.

Päämiehen oman toiminnan täytyy olla sellaista, että kumppanit pystyvät toimimaan laadukkaasti. Se edellyttää hyvää suunnittelua ja erinomaista kommunikaatiota. Tuotemäärittelyiden pitää olla järkeviä ja projekteissa usein eteen tulevista muutoksista täytyy viestiä selkeästi.

– Myös reklamaatioiden pitää kulkea kahteen suuntaan. Alihankkijoillakin on oikeus ja velvollisuus reklamoida meille, että pystymme korjaamaan ongelmat, sanoo Metso Paperin hankintajohtaja Pekka Honkanen.




Reklamaatioiden tavoin myös korvausvelvollisuus on molemminpuolinen. Huonosta laadusta täytyy olla seuraamus myös tekijöille, koska siitä syntyy oikeita kustannuksia. Lisäksi korvaukset antavat lisäkipinää toiminnan kehittämiseen.

Metso osallistuu kumppaneiden kehittämiseen sekä muodollisella että epämuodollisemmalla foorumilla. Epämuodollisia tapahtumia ovat muun muassa kumppaneiden kanssa tehdyt vierailut loppuasiakkaan luona.

Alihankkijoiden auditointi on virallisempaa kehittämistä.

Kuluneen vuoden aikana yhtiö on tarkistanut esimerkiksi 57 kumppanin hitsausprosessit. Tarkastukseen osallistuu tyypillisesti Metson hitsausasiantuntija, laatuihminen ja hankintahenkilö. Keskusteluissa on käyty läpi yhtiön prosessit ja Metson vaatimukset.

Jos alihankkija alkaa jäädä vaatimuksista, näyttää Metso "keltaista korttia" ja kertoo kehittämistarpeista. Joskus yhtiö kokoaa tarkkailussa olevat kumppanit yhteen ja käy läpi kehitysohjelman. Toisinaan tarkkailussa oleva yhtiö ei pääse eteenpäin, mistä seuraa yhteistyön päättyminen.

– Toisaalta eräs toimitusaikataulujen kanssa paininut yritys nousi tällaisen kehitysohjelman jälkeen aikataulujen osalta parhaiden joukkoon, sanoo Honkanen.

Laadun kehittäminen voi olla helppoa, jos ongelma johtuu jostain yksittäisestä virheestä. Yleensä kyse on kuitenkin syvemmistä ongelmista, jotka näkyvät monessa paikassa.

– Erot yhtiöiden välillä näkyvät kyvyssä viedä laatuajattelu käytäntöön. Siksi laatu ei yleensä kehity yhdellä tempulla, vaan kaikkien prosessien läpikäymisellä, sanoo Eloranta.

Hyvä laatu näkyy muun muassa asioiden dokumentointina, tuotantotilojen siisteytenä ja hyvin suunniteltuina materiaalivirtoina. Tehtaan lattialla tiivistyvät johdon asenteet.

Metso on yrittänyt kannustaa kotimaisia alihankkijoitaan osallistumaan Suomen Laatupalkintokisaan, johon tänä vuonna osallistui vain yksi yksityinen yritys.

– Nyt jatkamme kannustusta kovemmin. On syytä todeta, että laatukilpailussa pärjäävä yritys pärjää todennäköisesti paremmin myös Metson kanssa, sanoo Eloranta.

Laatuun kannattaisi rakastua, sillä siitä voi seurata tehostumista, kannattavuutta ja asiakasuskollisuutta.

Laadun kehittämisen suuri haaste on, että hyvinä vuosina yrityksillä ei ole aikaa kehittämiseen. Huonoina vuosina siihen ei ole varaa.

– Kehittämiseen ei ole koskaan aikaa, joten siksi sitä kannattaa tehdä aina, tiivistää Eloranta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    9. 9

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    10. 10

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    8. 8

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    9. 9

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää