Valikko

Talouskirjojen sato on epätasainen

Valitse tarkkaan loppuvuoden lukulistasi talouskirjat. Syksyn sadossa on laatueroja. Nyt ruodittavana on neljän teoksen anti.
Länsimaiden hallitukset ja kansalaisjärjestöt suunnittelevat jatkuvasti projekteja köyhyyttä vastaan. Kun tuloksia ei tule, päätetään apua köyhille maille lisätä. Kukaan ei kysy, miksi kehitysapu ei tehoa.

New Yorkin yliopiston professori William Easterly suomii kirjassaan The White Man’s Burden perinteistä kehitysapua. Apu lähtee omahyväisestä oletuksesta, että rikkaat tietävät, mitä köyhät tarvitsevat.

Easterly jakaa kehitysyhteistyöihmiset kahteen leiriin: suunnittelijoihin ja etsijöihin. Edellisiin kuuluu suurin osa avustusjärjestöjen byrokraateista. Jälkimmäisiä edustaa Nobelin rauhanpalkinnon saanut bangladeshilainen mikroluotottaja Muhammad Yunus.

Easterly antaa kyytiä suunnittelijoille ja suurieleisille "tehdään köyhyydestä historiaa" - kampanjoille. Rockmuusikot Bono, Bob Geldof ja kumppanit tekevät karhunpalveluksen uskotellessaan, että köyhyyden poistaminen on kiinni länsimaiden hyvästä tahdosta.

Todellisuudessa kehityksen edistäminen on äärimmäisen vaikeaa. Jo edellisessä The Elusive Quest for Growth -teoksessaan Easterly perusteli väitteensä vakuuttavasti.
The White Man's Burden vaatii kehitysyhteistyöhön vastuullisuutta. Erinomainen puheenvuoro köyhien puolesta.

Parasta antia: Anekdootit paljastavat virallisen kehitysavun ongelmat. Esimerkiksi UNCTADin selitys köyhyydelle saa lukijan haukkomaan henkeään.
Heikkous: Katsaus valikoitujen kehitysmaiden lähihistoriaan jää pinnalliseksi.

William Easterly: The White Man’s Burden: Why the West's Efforts to Aid the Rest Have Done So Much Ill and So Little Good
(The Penguin Press, 2006)

"Uupumus, ahdistus, uskon puute ja toivottomuus ovat yhä useamman arkitodellisuutta. Pinnan alla jyllää suuri, inhimillinen kärsimys."
Ei, sitaatti ei ole kuvaus irakilaisten tai sudanilaisten elämästä, vaan suomalaisesta työelämästä. Kaisa Kautto-Koivulan ja Marita Huhtaniemen Rengistä isännäksi: vapaaksi kvartaalitalouden talutusnuorasta ei totisesti mieltä ylennä.

Kirja on hengeltään jatko-osa Juha Siltalan popularisoimalle teesille Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Kaiken pahan olon takana on kvartaalitalous-kirosana. Talouden kovat arvot tunkevat lonkeronsa julkiselle sektorille ja vapaa-aikaan.

Kirjoittajat ovat Siltalan tavoin lukeneet sanomalehtensä valikoiden. Lähteet on valittu sen mukaan, tukevatko ne työelämän huonontumisteoriaa.

Väitteet työelämän synkkyydestä eivät ole uskottavia. Työterveyslaitoksen vastikään valmistunut selvitys kertoo, että kiire työelämässä on kyllä lisääntynyt, mutta stressi vähentynyt. Kautto-Koivula ja Huhtaniemi sulkevat silmänsä työelämän myönteiseltä kehitykseltä.

Parasta antia: Selvät lähdeviitteet.
Heikkous: Kirjan synkistely hipoo pateettisuutta. Näennäistieteelliset nelikentät ja nuolikuvioharjoitukset ovat koomisia.

Kaisa Kautto-Koivula & Marita Huhtaniemi: Rengistä isännäksi: vapaaksi kvartaalitalouden talutusnuorasta (Edita, 2006).

Mainonnan suunnittelija Ari Ojapelto ei näe suuryrityksissä mitään hyvää. Ne ovat vastenmielisiä riistäjiä, joille mikään ei riitä. Suuryritykset irtisanovat työntekijöitä ahneudessaan, jotta saavat lisää tuottoa osakkeenomistajilleen.

Ojapelto ihmettelee, miksi "tuotanto on jatkuvasti kasvanut, vaikka teollisuuden työpaikat kääntyivät jo 1970-luvulla laskuun." Toisin kuin kirjoittaja väittää, tuottavuuden kasvu on ollut erinomainen asia. Se on nostanut suomalaisten elintasoa.

Ahneuden aika lähtee naiivista ja tosiasioiden vastaisesta oletuksesta, jonka mukaan työpaikkojen määrä kansantaloudessa olisi vakio. Kun perusoletus on väärä, ovat myös johtopäätökset onttoja.

Ojapellolle kapitalismi on ideologinen kysymys. Sillä ei ole mitään arvoa, että markkinatalousmaissa aineellinen hyvinvointi on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Kirjoittajan kunniaksi on myönnettävä, että kuusi ja puolisataasivuisen kirjan kirjoittaminen osoittaa määrätietoisuutta. Sääli, ettei määrä korvaa sisältöä, joka on kovin heikolla pohjalla.

Parasta antia: Kapitalismin kaikki paheet yksissä kansissa.
Heikkous: Kirja on täynnä asiavirheitä, joista vähäisimmät kannen kolme kirjoitusvirhettä.

Ari Ojapelto: Ahneuden aika: kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi (VS-Kustannus 2006).

FIM pankkiiriliikkeen pääanalyytikko Jussi Hyöty on yksi Suomen arvostetuimmista analyytikoista. Osakekeissien pauloissa paljastaa miksi. Kirja on tiukkaa asiaa osakkeiden hinnoittelun perusteista.

Alaotsikko "intohimona analyysi" kuvaa hyvin Hyödyn suhdetta työhönsä. Kirjasta välittyy paitsi kova ammattitaito, myös älyllinen innostus osakkeiden hinnanmuodostukseen.

Aloittavalle sijoittajalle ei kirjaa voi suositella. Sijoitusvinkkejä etsivä saattaa säikähtää arvonmääritysmallien viidakkoa laskukaavoineen. Harrastajasijoittajille on tarjolla paljon kansantajuisempia sijoituskirjoja.

Markkinapsykologiaa kirja sivuaa vain pinnallisesti.

– Markkina on lopulta aina oikeassa, vaikka se olisikin tarkasteluhetkellä väärässä, joten oikealla näkemyksellä saattaa saada huonon tuoton, Hyöty myöntää ohimennen.

Tässä on analyytikon dilemma. Oikea analyysi ei ole tae hyvästä sijoituksesta. Matemaattisten taitojen lisäksi hyvä sijoittaja tarvitsee tietoa myös joukkopsykologiasta. Sen opiskeluun pitää etsiä muita lähteitä.

Parasta antia: Yritysesimerkit (Nokia, Novo, Sonera) kertovat kiinnostavasti arvonmääritysmallien soveltamisesta.
Heikkous: Osakkeiden hinnoitteluun vaikuttavia psykologisia tekijöitä olisi voinut käsitellä laajemmin.
Jussi Hyöty: Osakekeissien pauloissa:
intohimona analyysi (Talentum, 2006)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    5. 5

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    6. 6

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    7. 7

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    8. 8

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    9. 9

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    10. 10

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    8. 8

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    9. 9

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    10. 10

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää