Valikko

Ilmastokeskustelu ei ole rehtiä

Professori Atte Korholan mukaan ilmastokeskustelu ei ole aina rehellistä. Suomessa ilmastonmuutoksella tehdään maatalouspolitiikkaa. Biopolttoaineet ovat siitä oiva esimerkki. Korholan haastattelu aloittaa Taloussanomien 10-vuotissarjan.


Lämpötila kohoaa, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee, saasteet pilaavat hengitysilman.

On epätavallisen lämmin maaliskuun neljäs perjantai. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola huokaa hiljaa työhuoneessaan Viikissä. Ikkunasta näkyy muutaman sadan metrin päässä valtava likainen jääsohjo.

– Viime syksyn rankkasateiden ja myrskyjen aikana vesi nousi pellolle. Se muistutti järveä, Korhola sanoo.

Viimeisen jääkauden aikana Viikin päällä oli kolme kilometriä jäätä. Silloin maapallon keskilämpötila oli viisi-kuusi astetta nykyistä alhaisempi.

Keskilämpötilan ennustettu kohoaminen jopa neljällä asteella tällä vuosisadalla merkitsisi valtavia muutoksia ilmastossa ja elinympäristössämme.

– Tutkimusten mukaan maailman keskilämpötila nousee nyt 0,2 astetta vuosikymmenessä. Ei tässä onneksi mitään kohtalokasta ole vielä tapahtunut, Korhola sanoo.

Nykyisellä vauhdilla kohtalokkaat ajat saapuvat nopeammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten osattiin ennakoida.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ilmastonmuutos on kiihtynyt lähes kaikkia tieteellisiä arvioita nopeammin.

Kysymys on koko maapallon yhteiskunnallisia, taloudellisia ja inhimillisiä rakenteita ravistelevasta ilmiöstä.

– Jos pystymme pian vähentämään päästöjä merkittävästi, ilmasto lämpenee tällä vuosisadalla noin kaksi astetta. Jos pääsemme fossiilisista energialähteistä eroon, ongelma on taitettavissa.

Pulmana vain on se jos.

Mittaustulokset vahvistavat, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä purkautuvien hiilidioksidipäästöjen hurja kasvu vain jatkuu. Yksityisautoilu ja lentoliikenne kasvavat, Kiinassa perustetaan joka kolmas päivä uusi tuhannen megawatin hiilivoimala.

Eniten lämpötila nousee tutkimusten mukaan maapallon pohjoisilla alueilla.

– Kun lämpötila nousee, pohjoisen lumipeite- ja jääalue supistuvat.

Sen seurauksena paljastuu enemmän tummia pintoja, jotka imevät tehokkaasti säteilyä. Vastasatanut lumi heijastaa säteilystä takaisin 80 prosenttia, joskus jopa 90 prosenttia.

Vakavin seuraus ilmaston lämpenemisestä on merenpinnan nouseminen.

Seuraavan vuosisadan aikana merenpinta nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 20-60 senttimetriä. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt yleistyvät.

– Yli 60 prosenttia ihmiskunnasta asuu alle 100 kilometrin päässä rannikolta. Meriveden nousemisella on todella merkittäviä vaikutuksia.

Pahimmat seuraukset meriveden pinnannousulla olisi tiheästi asutuilla, alavilla ja taloudellisesti epävakailla alueilla kuten Bangladeshissa, Niilin alueella ja Kiinassa.

Merenveden pinnan kohoaminen 60 senttimetrillä tarkoittaisi 150 miljoonaa uutta pakolaista.

Talouskasvu on helppo vihollinen, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.

Mitä enemmän yrityksillä ja kuluttajilla on rahaa, sitä enemmän he käyttävät sitä ympäristöä kuormittavalla tavalla kuluttamiseen. Se on sinänsä totta, mutta on asiassa toinenkin puoli.

Kun kuluttajilla on varallisuutta, heidän ei ole pakko ostaa kaikista halvinta. Kuluttajat voivat hankinnoillaan ohjata teollisuustuotantoa valitsemalla kestäviä materiaaleja.

Yleinen vauraus puolestaan tekee mahdolliseksi hyödyntää uusinta ja kallista teknologiaa päästöjen vähentämisessä.

– Tieteellisten tutkimusten mukaan energiatehokkuuden ja -säästön lisäyksellä ja olemassa olevilla tekniikoilla voisimme 50 vuoden aikana stabiloida päästöt viime vuosisadan lopun tasolle. Yksi tekniikoista on hiilidioksidipäästöjä tuottamaton hiilivoima.

Useat ympäristöä ja ilmastoa koskevat ongelmat kytkeytyvät toisiinsa. Jos yksi ongelma ratkaistaan täsmäkeinolla, voi kyseisen keinon käytöstä aiheutuvat seuraukset pulpahtaa pinnalle muualla ekosysteemissä.

Biopolttoaineet ovat tästä yksi esimerkki. Niiden käyttö liikenteessä ei Korholan mukaan välttämättä ole niin hyvä asia kuin miltä se on saatu näyttämään.

– Suomessa puhtaasti maatalouspoliittisista asioista puhutaan ilmastopoliittisina kysymyksinä. Se ei ole rehellistä.

Tärkeintä olisi nopeasti vähentää öljyn käyttöä maailmassa. Biopolttoaineet ovat siihen yksi keino. Korholan mielestä olisi viisaampaa siirtyä suoraan vetytalouteen.

Nykytekniikalla vetyä voi käyttää polttoaineena. Vety ei aiheuta päästöjä, mutta sen valmistaminen polttoaineeksi kulutttaa energiaa.

– Uusiutuvia energiavaroja kuten aalto- ja tuulivoimaa voi käyttää vedyn tuotannon polttoaineena. Vedyllä voitaisiin vähentää liikenteen päästöjä huomattavasti ja EU:n kasvihuonepäästöjä jopa 20 prosenttia.

Lue lisää perjantain Taloussanomat-lehdestä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    3. 3

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Amazon testaa kassatonta ruokakauppaa – huomaa itse, mitä hyllystä poimitaan

    10. 10

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    7. 7

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    8. 8

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää