Järjestöjohtaminen on haastavaa hommaa

Kansalaisjärjestön johtamiseen liittyy lukemattomia haasteita, joista monet ovat erilaisia kuin yritysmaailmassa.
Järjestöissä ollaan jatkuvasti isojen haasteiden edessä. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vapaaehtoisorganisaatioihinkin, eikä niitä johdeta yritysmaailman mahtikäskyillä.

Aatteelliselta pohjalta ponnistettaessa joudutaan tasapainottelemaan monenlaisten jännitteiden ristipaineessa jo siksi, että vastakkain ovat organisaation aate ja talous.

Minkälaisten kysymysten parissa järjestöissä painitaan?

– Miten perustehtävä muuttuu, miten palveluja kehitetään, miten varainhankinta organisoidaan, minkälaisia johtamisstrategioita käytetään, miten varmistetaan henkilöstön saatavuus, luettelee johtaja Timo Ojala konsulttiyhtiö Talent Hausista

Usein järjestöissä toimitaan ainakin osittain valtionavustuksilla ja liiketoiminnalla. Varainhankinnan keinot ja niiden hyväksyttävyys näyttävät erilaiselta sen mukaan, tarkastellaanko niitä arvojen vai liiketalouden näkökulmasta.

Nuorison liikuntajärjestö voisi saada rahakkaan ja innokkaan sponsorin hampurilaisketjusta, mutta se sotisi terveitä elintapoja korostavia arvoja vastaan.

– Jos järjestö korostaa voimakkaasti bisnesvastuutaan, arvopohja hämärtyy. Järjestö alkaakin muistuttaa enemmän yritystä, Ojala sanoo.

Yrityksen on helppo rajata strategiaa suunniteltaessa ulos se, mikä ei sille kuulu. Kansalaisjärjestön yhteiskuntavastuu on laaja.

– Kansalaistoimintaa vetävä ei voi sanoa, että ei meille kuulu ympäristö- tai päihdekasvatus, me keskitymme vain sporttiin. Liikuntajärjestön täytyy pitää huolta kokonaisvaltaisesta kasvattamisesta. Se on kova haaste mille tahansa organisaatiolle, sanoo Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Heikki Hietanen.

Vapaaehtoisista tulee pula

Työvoima vähenee työministeriön mukaan vuodesta 2010 lähtien 17 000:lla joka vuosi. Henkilöstöstä käydään vielä kova kilpailu.

Väen mobilisointi on järjestöille tulevaisuudessa iso huolenaihe. Muuttuva maailma ja kiireinen elämänrytmi uhkaavat nakertaa vapaaehtoisten toimijoiden määrää.

Paljon riippuu järjestön imagosta ja siitä, miten ihmiset houkutellaan mukaan toimintaan.

Imagoasioihin on törmännyt myös Jääkiekkoliitto. Kiekko kiinnostaa työmielessä. Kun SM-liigaan haettiin myyntipäällikköä, hakemuksia tuli melkein 200.

– Valtava imu olisi töihin, mutta vapaaehtoispuolelle ei. Tulevaisuudessa ongelmia tulee varmasti siinä, että seuratasolle ei saada vapaaehtoisia. Ihmisillä on kaikenlaista muuta, ja nyt ajatellaan enemmän itse- kuin yhteisökeskeisesti, manaa Hietanen.

Yhdessä yritysten kanssa

Yksi ikuisuusasia järjestöissä on resurssipulan aiheuttama jatkuva tehtävien priorisointi. Tilannetta pahentaa se, että tekemistä riittäisi entistä enemmän.

– Ympäristösaralla haasteiden määrä on loputon. Resurssimme eivät kasva samassa suhteessa, huokaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Apua on haettu muun muassa yrityksistä, joiden kanssa SLL tekee entistä enemmän yhteistyötä.

Vastuut arvopohjasta liiketaloudesta eivät saa kärsiä toistensa vuoksi. SLL:n täytyy jo oman uskottavuutensakin kannalta aina voida ottaa kantaa, välillä kipeisiinkin asioihin.

– Vaikka yritysyhteistyötä on lisätty, se ei saa vaikuttaa meidän toimintavapauksiimme. Jos valitsemme yhteistyökumppanin, se ei tarkoita, että kätemme ovat sidotut jollakin saralla, Yrjö-Koskinen vakuuttaa.

Kokemusta yritysten kanssa toimimisesta on myös Nuori Suomi ry:llä, jonka rahoituksesta osapuilleen puolet tulee yritysyhteistyökumppaneitten kautta ja puolet veikkausvoittovaroista.

– Liiketaloudellisessa mielessä olemme huonoja hinnoittelemaan. Osa palveluistamme on ilmaisia ja osa erittäin vahvasti subventoituja, sanoo Nuori Suomi ry:n pääsihteeri Teemu Japisson.

Esimerkki Nuoren Suomen yritysyhteistyöstä on pääyhteistyökumppani Kesko, joka jakaa välineitä lasten ja nuorten liikunnan parissa toimiville.

– Voi ajatella, että liiketalous meitä siinä ohjaa, mutta samalla tuotamme ilmaista palvelua niille, jotka lapsia liikuttavat. En ole kokenut ongelmaksi sitä, että paketin kyljessä lukee Kesko. Lukee siinä mitä tahansa, tuskin se sitä lasten liikkumista vähemmän arvokkaaksi tekee, sanoo Japisson.

Tieto ja prosessit hallintaan

Järjestöissä toimitaan alati laajenevalla sektorilla. Tietoa tulvii yhä enemmän ja aikaa jää yhä vähemmän. On sekä työntekijän että luottamushenkilön motivaation kannalta tärkeää, että vastuuta jaetaan.

Ajanpuutteeseen voidaan hakea helpotusta esimerkiksi prosessien hallinnasta sekä tietotekniikasta – jos sitä käytetään oikein.

– Kansalaisjärjestön johtamisessa tarvitaan luottamusjohdolle ja jäsenkunnalle välineitä toimintaan. Siinä mielessä verkko erilaisine palveluineen on hirveän tärkeä, sanoo Yrjö-Koskinen.

Lisäksi tieto on saatava päättäjille siinä muodossa, että se on hallittavissa.

– Tiedonhallintaan ja viestintään liittyviä resursseja on lisättävä. Siinä tulevat apuun tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, mutta ilman resurssipanostuksia se ei riitä, Hietanen visioi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    4. 4

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    5. 5

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    6. 6

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    7. 7

      Venäläiset ovat ”taloustilanteen passiivisia panttivankeja”

    8. 8

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    9. 9

      Venäjä kiilasi saudien ohi öljyn pumppauksessa

    10. 10

      Ulla Nord lähti etsimään ”kadonneita” miehiä – kolkutteli heidän oviaan ja auttoi kädestä pitäen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    10. 10

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää