Valikko

Yhteiskunnan murros tuo haasteita yritysjohdolle

Yritysten yhteiskuntavastuun kolme kulmakiveä ovat taloudellinen vastuu, vastuu ympäristöstä ja henkilöstön hyvinvoinnista. Kun aikaisemmin keskeistä oli ihmisen suhde talouteen, nyt keskeistä on ihmisen suhde ympäristöön ja ympäristön suhde talouteen.


Tämän päivän työelämässä on paljon paradokseja. Ikärakenne muuttuu, ja yhä enemmän työntekijöitä jää eläkkeelle. Vapaa-ajan arvostus kasvaa ja työaika lyhenee, mutta samalla työn tuottavuuden tulee parantua. Työmotivaation ylläpitäminen vaikeutuu, kun palkkaa ei tarvita elämiseen samalla tavoin kuin ennen.

– Halu kokonaisvaltaiseen elämään kasvaa. Työntekijät ovat entistä valistuneempia, eivätkä ota mitään itsestäänselvyytenä vaan kyseenalaistavat asioita. Yhteiskunnan murros ja jatkuva muutos luo johtamiselle ja johtajille aivan uuden haasteen, toimitusjohtaja Ove Uljas Pfizeriltä toteaa.

Samalla kun väestö vanhenee, palvelujen tarve kasvaa. Muutosta tapahtuu teollisuustyöstä palveluihin. Erityisesti terveydenhuoltohenkilöstön määrä kasvaa.

– Silloin olemme tilanteessa, jossa on työntekijöiden markkinat. Johtamisen haasteena on rekrytoida positiivisen asenteen omaava henkilö, luoda tälle haasteellinen ja palkitseva työtehtävä sekä rakentaa yhteen hiileen puhaltava organisaatio.

Vastuullinen työpaikka korjaa sadon 

Työntekijä valitsee työpaikan, joka toimii vastuullisesti, toimitusjohtaja Leena Niemistö Dextrasta toteaa.

– Osaajat hakeutuvat vastuullisiin organisaatioihin niin, että myös ymmärtävät sen vastuullisuuden. Näin ei ole välttämättä ollut tähän asti, partneri Kari Kasanen Talent Partnersilta sanoo.

– Jos olet vastuuton toimija, olet ulkona pelistä ja menetät kilpailukyvyn. Työntekijät arvuuttavat yrityksiä ja johtajia yhä enemmän eettisten ja arvoperusteiden kautta. Yrityksen maine ja kannattavuus vetävät puoleensa parhaat tekijät, Uljas katsoo.
  
Vastuullisuuteen liittyy johdonmukaisuus. Kasanen kysyy, voiko johdonmukaisuuteen oppia.

– Sen voi oppia - ja ihmiset arvuuttavat. Johdon pitää olla jatkuvassa dialogissa organisaation kanssa ja aistia herkästi sen tunnelmia. Vallan ja vastuun merkitys korostuvat. Kun on valtaa, pitää myös ottaa vastuuta, Uljas toteaa.

– En usko demokraattiseen johtajuuteen. Jos pitää valita kahden välillä, mieluummin otan valistuneen itsevaltiuden. Johtajan pitää kuunnella, mutta päätöksentekoa ei voi jakaa, Niemistö vakuuttaa.

Vastuu kannattavuudesta 

Sanoma Magazinesin kustantaja Anne Koski korostaa, että vastuullisessa yritystoiminnassa yritysjohdon suurin vastuu on pitää yritys toimintakykyisenä ja kannattavana: se on henkilöstön ja yrityksen menestymisen tae.

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyvät osin siksi, että työn tarve ei vähene, vaikka väki vähenee. Korkeasti koulutetut ”huiput” voivat valita työnsä, koska uniikille osaamiselle on aina kysyntää. Monille lyhytaikaiset työsuhteet sopivat kuten opiskelijoille ja esimerkiksi lääkäreille, mutta joillekin ne ovat taakka.

– Pätkätyöstä puhuminen on haastavaa, koska nämä erot jäävät yleensä näkemättä, partneri Jarmo Manner Talent Partnersilta sanoo.

Tilanteet työelämässä muuttuvat nopeasti, ja muutos on jatkuvaa. Se vaatii johdolta koko ajan valppaana oloa.

– Organisaatiota on valmisteltava notkeuteen. Nuoremmille muutos on helpompaa, Koski huomauttaa.

Arvot, visio, missio
  
Yritysten perinteiset turvarakenteet murenevat ja samalla tilalle ja tavoiteltaviksi tulee abstrakteja turvarakenteita kuten arvot, visio ja missio. Tärkeäksi tulee johdon esimerkki.

– Vaikka yritykselle on asetettu taloudelliset tavoitteet, johtaja voi olla yrityksessä arvojohtaja. Yritysjohto ei voi kuitenkaan ripotella pehmeitä asioita organisaatioon, vaan yrityskulttuurin tapa toimia tulee toistojen kuten eleiden ja ilmeiden kautta, Uljas katsoo.

Jatkuva muutos vaatii johdolta valveillaoloa.

– Johtajana pyrin näkemään pitemmälle, ennakoimaan tilanteita ja kommunikoimaan sen kaikille ymmärrettävästi. Tehokkuuden vaateen myötä korostuu viestintä, jatkuva oppiminen ja osaaminen sekä sen jakaminen omassa yhteisössä. Ne ovat avainsanoja oman työmotivaation säilyttämiseen, Koski sanoo.
  
Vastuullisessa johtamisessa ovat mukana yrityksen kaikki sidosryhmät. Silloin ei ole ristiriitaa taloudellisten ja pehmeiden arvojen välillä. Kannattavassa yrityksessä henkilöstö viihtyy ja vallitsee tekemisen meininki.

– Johto joutuu tekemään myös ikäviä asioita. Suuri merkitys on sillä, miten ne tekee eli yksilöä kunnioittavasti, Niemistö korostaa.

– Johtaja ei saa olla tuuliviiri, vaan hänen pitää puuttua vaikeisiinkin asioihin, Uljas lisää.

Oikeudenmukaisuus korostuu

Talent Partnersin partneri Kari Kasanen viittaa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksiin, joissa oikeudenmukaisuus on todettu yhdeksi tärkeimmistä yritysjohtajien ominaisuuksista. Puolet sairauspoissaoloista johtuu oikeudenmukaisuuden puutteesta. Oikeudenmukaisuuteen liittyy myös ennustettavuus.

– Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat kaksi eri asiaa ja ne pitää erottaa toisistaan. Joitakin asioita voi tehdä tasapuolisesti, mutta se on eri asia kuin oikeudenmukaisuus, Koski muistuttaa.

Koski ottaa esimerkin: Jos johtaja palkitsee koko ryhmän tasapuolisesti työstä, kaikki saavat saman osan. Jos kuitenkin ryhmän yksi jäsen on erityisesti vaikuttanut menestykseen, kysymys kuuluu, olisiko oikeudenmukaista palkita erityisesti hänet.

– Tämä yksilö saattaa kokea epäreiluksi sen, että palkitaan kaikki. Tällaiset asiat nousevat esille, kun arvokeskustelu lisääntyy, Koski muistuttaa.

Uljaksen mielestä oikeudenmukaisuus ja innostaminen ovat johtajan keskeisiä piirteitä ja asioita motivoinnissa. Toisaalta niiden puute johtaa huonoon työilmapiiriin ja henkiseen väsymiseen.

– Joillakin nämä piirteet ovat, joillain niitä ei ole. Jos johtaja ei koe niitä omikseen, hänen tulee mieluummin valita asiantuntijan töitä, Uljas kehottaa.

Vaikuttavuus ohjenuoraksi

Hyvän johtajan ominaisuuksia ovat monen mielestä myös johdonmukaisuus, esimerkillisyys ja kyky kuunnella. Niemistö pitää tärkeänä vaikuttavuuden lisäämistä listaan. Vaikuttavuuden avulla työhön tulee uutta merkittävyyttä.

– Vaikuttavuus — eikä tehokkuus — on tosi hyvä termi. Siinä ei ole kyse pelkästään siitä, paljonko kukin tuottaa tai säästää, vaan sen kautta voidaan saada esille myös tulevaisuudessa arvotettavat asiat, Koski pohtii.

Mannerin mukaan vaikuttavuus voidaan tunnistaa myös analysoimalla sitä mitkä tekijät erottavat kaksi henkilöä toisistaan. Silloin voidaan todeta, että esimerkiksi hyvin kauppaa tekevän myyntimiehen asenne on erilainen kuin huonommin myyvän. Hyvä myyntimies osaa muun muassa kuunnella.

– Vaikuttavuus kytkeytyy panos-tuotosajatteluun ja vastuullisuuteen. Se on yhä enemmän aineetonta ja tunteisiin vetoavaa kuten esimerkiksi välitön kokemus siitä, että saa lääketeollisuuden tuotteen tai aikakauslehden, Manner sanoo.

Asenne kohdalleen

Kasanen pohtii sitä, miten asenne-käsitettä voitaisiin avata ja purkaa. Minkälaisia asenteita rekrytoitaisiin? Milloin siitä olisi haittaa, jos työpaikalla olisi liikaa samanlaisia asenteita, jolloin tarvittavat särmät katoaisivat? Hyviä kysymyksiä.

– Tänä päivänä rekrytoinnissa palkataan yhä enemmän asennetta. Äänestän erilaisuuden puolesta. Se on kilpailuvaltti mitä enemmän on erilaisia mielipiteitä. Jotta erilaisuus sallitaan, organisaatiossa pitää kuitenkin vallita valistunut vuorovaikutustilanne. Silloin erilaisten mielipiteiden kautta ryhmään voidaan tuoda positiivinen panos, Koski korostaa.

Manner korostaa, että oman yksilöllisyyden säilyttäminen, ja toisaalta ryhmään liittyminen on aina haasteellista. Uljas on miettinyt asennetta enemmänkin arvomaailman kautta.

– Kun työntekijän oma ja yrityksen arvomaailma kohtaavat, lopputulos on hyvä, Uljas sanoo.

Normeja ja raameja

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kaikissa yhteisöissä pitää olla normisto ja raamit. Ihminen kaipaa luonnostaan rajoja ja turvallisuutta. Ehkä juuri siksi muutokset ovat aina niin haastavia.

Joskus puhutaan rajattomasta, luovasta hulluudesta. Sitäkin on olemassa ja tarvitaan. Mielenkiintoista on kuitenkin tietää se, että rajat ja raamit eivät poista luovuutta. Päinvastoin, saattavatpa joskus edistääkin sitä, ja Mannerin sanoin vapauttaa luovuuteen.

– Johtamisen rytmityksellä voidaan luoda tilaa luovuudelle, ja samalla todentaa, että luovuus toteutuu, Manner kertoo.

Lähtökohtaisesti yritysten työntekijöiden on oltava tuottavia ja luovia. Innovatiivisuus on kova haaste erityisesti silloin, kun on kova kiire.

– Organisaatiossa on joku pielessä, jos koko ajan on kiire. Pitäisi päästä pois siitä, että kiire on ihannoitava olotila, ja että tavoitellaan pitkää työpäivää, ja siitä palkitaan. Johtajat voisivat näyttää tässä esimerkkiä, Uljas ehdottaa.

– Jos työntekijällä on kiire, johtajana pitää kysyä, olenko organisoinut hänelle kenties liikaa töitä vai onko hän ehkä väärässä tehtävässä. Johtaja ei voi lähteä siitä, että alainen on aina oikeassa roolissa. Esimiehen pitää auttaa häntä löytämään oikea tehtävä, luoda positiivinen ilmapiiri työkierron suhteen, Koski lisää.

Tavoitteet selkeiksi

Organisaation selkeät tavoitteet suojelevat Mannerin mukaan myös työntekijää. Kasanen muistuttaa, että organisaatiot ovat monesti matriiseja, joissa rakenteet helposti häviävät, eikä ole selvää sekään, kuka on kenenkin esimies. Oleellista ja tarpeellista on tunnistaa esimiehensä.

– Ison yrityksen prosessi voi sallia monenmoista tekemistä, mutta on tärkeää, että jokaisella on kirkas kuva omasta roolista. Tästä syntyy aito tarpeellisuuden tunne, Koski korostaa.

– Matriisi- ja projektiorganisaatio tarvitsee yhä selkeämpää johtamista. Sillä on iso merkitys ihmisen psyyken kannalta, Manner tietää.

Tämän päivän työ perustuu yhä enemmän projekteihin ja verkostoihin. Sillä on selkeä vaikutus johtamiseen, että jokainen keskittyy omaan ydintekemiseensä, ja kokonaisuus rakentuu näiden yksilöiden tai eri ryhmien tekemisten summana. Verkosto vaatii paljon muun muassa yhteiseltä kieleltä.

– Seuraavassa vaiheessa se, joka johtaa verkostoa, ottaa vastuun koko verkoston kehittämisestä. Rakennus- ja kiinteistöalalla tämä on jo arkipäivää. Jopa yrityksen kehityskeskustelut voidaan johtaa yrityksen ulkopuolelta, Kasanen kertoo.

– Kun yritykset ulkoistavat yhä enemmän töitä talon ulkopuolelle, vastuulliset yritykset kantavat vastuun myös niistä toimijoista, joille ne ulkoistavat asioita. Yritykset hakeutuvat sellaisten yritysten luokse, joilla on samanlaiset arvot kuin niillä itsellään, Uljas pohtii.

Vastuullisen yritystoiminnan mittarit

– Talouden mittareista tullaan yhä enemmän vastuullisen yritystoiminnan mittareihin. Seuraava vaihe on se, että työntekijät ja asiakkaat osaavat tulkita ja tulkitsevat niitä, Uljas katsoo.

Manner muistuttaa, että kapitalismin perusajatus on luottamus jopa niin, että jos se rapautuu, markkinatalous lakkaa toimimasta.

– Luottamuksen suhteen vallitsee on-off –periaate eli luottamusta joko on tai sitten sitä ei ole lainkaan. Menossa on sellainen kehitys, että ketjussa ja verkostossa kaiken pitää olla täysin läpinäkyvää, eikä missään kohtaa voi jäädä kiinni. Tätä periaatetta noudattaa esimerkiksi S-ryhmä tinkimättä, Kasanen kertoo. 

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    2. 2

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    8. 8

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    9. 9

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    10. 10

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää