Valikko

Johtajuus korostuu kaupungin johtamisessa

Hyvinkään kaupunki elää haasteellista aikaa. Menossa on merkittäviä asioita kuten alueen neljän kunnan yhdistymistä selvitetään, kaupunki on logistisesti loistavassa paikassa, ja sen strategiaa ollaan uudistamassa. Samalla kaupunki elää yleisessä kuntatalouden paineessa.


– Elämme sellaisia aikoja, että tämän vuoden aikana tehtävät päätökset ja ratkaisut vaikuttavat Hyvinkään ja koko talousalueen tulevaisuuteen, kaupunginjohtaja Ossi Savolainen kuvaa.

– Kunnan ja kuntakentän mahdollisuudet tuottaa itse palveluja ovat uhkaavasti heikentymässä sen vuoksi, että meillä ei ole riittävästi työvoimaa tuottaa itse palveluja. Iso haaste on myös kaupungin koko strategiaprosessin uudistaminen, jonka aloitamme ensi syksynä, Savolainen kertoo.

Paineita joka suunnalta

Kuntajohtaminen on vaativaa. Paineita tulee monelta eri suunnalta kuten asukkailta, henkilöstöltä ja poliittisilta luottamushenkilöiltä. Monenlaisilla eri toimijoilla on erilaisia intressejä.

TalentHousen toimitusjohtaja Seppo Määttä kysyykin, miten kaupunginjohtaja pitää asiat liikkeellä tässä isossa kuvassa.

– Kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä asiat eivät tapahdu kovin nopeasti. Tänä päivänä myös vaateet kunnallishallintoa ja kunnan toiminnan tuloksellisuutta kohtaan ovat kovat. Hyvin pitkälle kuitenkin vaaditaan samanlaisia tuloksia kuin yksityisellä puolella ja yritysmaailmassa.

– Meitä vertaillaan koko ajan siihen, miten yksityispuolen tuottavuus kasvaa, toiminnan tuloksellisuus ja taloudellisuus paranee. Ja silti meillä ei ole käytössä samanlaisia työvälineitä. Kuntalaisilla on oikeuksia, ja kunnan on joka tapauksessa ylläpidettävä lakisääteisiä tehtäviä ja toimintoja, Savolainen vastaa.

Omistajan tahto hämärä

Kaupunginjohtajan työlle haasteita asettaa sekin, että yksityiseen yritykseen verrattuna omistajien tahto ei ole aina tiedossa.

Määttä kysyy, ovatko paineet erilaisia eri kaupungeissa, onko johtaminen erilaista, ja voiko kaupunginjohtaja luoda itse liikkumatilaa.

– Ratkaisevaa uusien haasteiden edessä on johtajan oma persoona. Luottamus ja avoimmuus ratkaisevat hyvin paljon. Tärkeäksi tulee se, minkälaiset välit kaupunginjohtajalla on kaupunginhallituksen eri jäsenten kanssa, ja miten asiat etenevät luottamushenkilöiden kanssa. Ilman hyvää kaupunginhallitusta ja yhteisiä pelisääntöjä kaupunginjohtaja ei pysty viemään asioita eteenpäin, Savolainen sanooo.

– Kaupungeissa on eroja sen suhteen, miten tehtävät ja niiden rajat on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä, ja minkälaista valtaa kaupunginjohtaja ja kaupungin johto yleensä pystyy käyttämään. Väitän kuitenkin, että kaupunginjohtajalla on hyvin paljon valtaa, jos hän osaa ja haluaa käyttää sitä, Savolainen sanoo.

Johtajuus korostuu

Savolaisen mukaan johtajuus tuleekin korostumaan kunnan ja kaupungin johtamisessa tulevaisuudessa. Johtamisessa tärkeitä asioita ovat  esimerkiksi se minkälaisena esimerkkinä johto toimii ja minkälaisia ratkaisuja se kykenee tekemään.

– Kuntakenttä on niin laaja-alainen, että sen hallussa pitäminen vaatii johtamiselta ja johtajuudelta paljon osaamista ja ammattitaitoa. Johtajuus tulee olemaan ratkaisevaa tulevassa kuntien niin sanotussa pudotuspelissä, Savolainen sanoo.

Määttä muistuttaa, että johtajuus pitää sisällään sekä poliittisen että ammattijohtajuuden. Kunnan johtajuuden korostuessa tulevaisuudessa, samalla korostuu tämän akselin toimivuus johtajuuden sisällä.

Savolainen pitää puutteena sitä, että vaikka kunnissa on tehty hyviä strategioita, ne ovat keskenään samanlaisia niin, että  kunnan toimintakenttä ei niissä juuri erotu muista kunnista. Opittavaa on myös strategioiden käytäntöön panossa.

Johtoryhmät lillukanvarsissa

– Kuntien johtoryhmillä pitäisi mennä suuri osa ajasta strategiatyön arviointiin ja toteuttamiseen, mutta se on yllättävän vähäistä. Johtoryhmien keskustelu liikkuu nyt liikaa lillukanvarsien ympärillä. Vuorovaikutus tapahtuu pitkälti kaupunginjohtajan ja tulosalueen johtajan välillä. Silloin ollaan väärillä jäljillä. Pitäisi keskustella siitä, mihin ollaan menossa ja mikä on meidän visio,  Savolainen arvostelee.

– Johtoryhmä nähdään kuntaorganisaatiossa hienona, upeana juttuna, johon tuodaan mielellään asioita käsittelyyn. Pitää kuitenkin muistaa, että kunnallisessa organisaatiossa ei ole kollegiaalista päätöstä, eikä johtoryhmä päätä mistään, Savolainen muistuttaa.

– Tulevaisuuden haasteena on saada muodostettua johtoryhmästä asioita kokonaisvaltaisesti katsova selkeä kokonaisuus, jolla on omat tavoitteet. Kun kunta on niin laaja-alainen, se tekee johtoryhmätyöskentelyn tosi haastavaksi.

Hyvinkäällä johtoryhmä on vaihtunut miltei kokonaan. Savolainen pitää vaihtuvuutta hyvänä, koska se antaa mahdollisuuden miettiä asioita uudella tavalla. Johtoryhmän jäsenet lisäkouluttautuvat tähtäimenä suorittaa MBA-tutkinto.

Ammattitaitoon panostetaan

Johdon kouluttautumisen ohella Savolainen pitää keskeisenä koko henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä ja parantamista.

– Osaava henkilöstö kykenee vastaamaan lisääntyviin haasteisiin. Emme voi lähteä kilpailemaan palkalla, mutta tulevaisuutta silmällä pitäen arvostuksen kohde on se, että pystymme tarjoamaan ihmisille mielekästä työtä, eteenpäin menoa ja koulutusta, Savolainen toteaa.

– Mielekäs työ ei tapa ketään, mutta se sairastuttaa, että työntekijä kokee arvostuksen puutetta, ja että ei saa tehdä ammattitaitoa vastaavaa työtä.

Tässäkin kohtaa Savolainen kuuluttaa johtajuutta. Hän muistuttaa, että hyvin johdetuissa organisaatioissa ei ole samalla tavalla työuupumuksesta ja psyykkisistä ongelmista johtuvia varhaiseläkkeitä kuin huonosti johdetuissa.

– Minä olen saanut kritiikkiä siitä, että uskallan tämän sanoa ääneen.

Määttä yhtyy Savolaisen mielipiteeseen.

– Nämä ovat itse asiassa aika kovia operatiivisia kriteerejä johtamiselle, jos johtaminen nähdään edellytysten luomisena ja tukemisena. Toki jokaisella on myös itsellä vastuu työyhteisön jäsenenä, Määttä sanoo.

Lyhytjänteistä toimintaa

Kunnat toimivat lyhyellä aikajänteellä. Tyypillinen jakso on yksi budjettivuosi.

– Jos halutaan olla innovatiivisia ja etsiä uutta, talousarviovuosi on aina liian lyhyt aika. Kuntakentän tietynlainen ongelma on se, että aina puhutaan talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Talousarvio on tärkeä, mutta siinä ei laiteta kovin paljon ajatuksia tulevaisuuteen, Savolainen sanoo.

Savolainen peräänkuuluttaa rohkeutta hakea ratkaisuja pitemmällä aikavälillä. Kuntakentän täytyy myös kyetä ottamaan hallittua riskiä.

– Pitää etsiä uusia tapoja tehdä asioita, kuten uusia organisaatiomalleja ja päällekkäisyyksien purkamista. Jos olisin diktaattori, haluaisin satsata kehittämistoimintaan ihan eri tavalla kuin mitä nyt ollaan tehty. Olen tuomassa kehittämisyksikköä työkaluksi suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen.

Kokonaistaloudellisuus keskeistä
  
Teollisuudessa tuottavuus on tätä päivää, ja sitä haetaan usein uusien investointien kautta. Kuntataloudessa Savolainen puhuu mieluummin kokonaistaloudellisuudesta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee koko ajan yhä vaikeampia asiakkaita, ja sen myötä vaativampia työtehtäviä.

– Liian yksipuolisesti nähdään kuntakentän palvelujen tulos vain tuottavuuden kautta. Se aiheuttaa meidän henkilöstössämme erittäin suurta ahdistusta ja painetta, koska he tekevät hyvää työtä, ja kykenevät varmasti asiakkaan näkökulmasta palvelemaan hyvin ja toimimaan taloudellisesti. Jos kuntapuolella tehdään investointeja, yleensä käyttötalousmenot lisääntyvät, Savolainen sanoo.

Samalla Savolainen muistuttaa, ettei yksikään kaupunki tai kunta halua taantuvan kunnan imagoa. Pikemminkin ne toivovat väkilukunsa kasvavan, vaikkakin kasvu aiheuttaa aina lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia.

Savolainen ottaa esimerkiksi oman perheensä:

– Meidän perhe oli hyvä veronmaksaja silloin, kun minä olin töissä Vantaalla, ja vaimo opettajana Riihimäellä eli molemmat olivat töissä oman kaupungin ulkopuolella. Lisäksi alle kouluikäiset lapset kävivät yksityisessä päivähoidossa.

Savolaisen mielestä kaupungissa pystyy ulkoistamaan periaatteessa kaiken muun paitsi johtajuuden. Määttä arvelee tämän ja väestönkehityksen yhdessä lisäävän verkostojen ja muiden kuin kunnan tuottamien palvelujen merkitystä. Miten Savolainen näkee tämän johtamisen näkökulmasta?

– Se on joka tapauksessa tulevaisuutta, mutta se tuo myös lisää haasteita työyhteisöjen johtamiselle. Mitä enemmän on verkostoja sitä monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi johtaminen tulee, Savolainen katsoo.

Yksityinen palveluyrityskenttä on nyt pirstoutunutta, ja kaupungilla saattaa olla satoja eri kumppaneita esimerkiksi lastensuojelussa.

– Näen, että meillä on tulevaisuudessa moninaisia palvelumalleja kuten kunnan itse tuottamaa palvelua, mutta myös yksityisiä palveluntuottajia. Kummallakaan ei saa olla monopoliasemaa. Edelläkävijäkunnat ovat tässä voittajia, mutta jälkijunassa tulevat joutuvat tyytymään omaan kohtaloonsa, Savolainen sanoo.

Yksinäistä puuhaa

Johtaminen on usein yksinäistä. Määttä kysyy, miten kuntajohtaja pärjää tulevaisuuden haasteiden ja paineiden keskellä.

– Se on kovaa hommaa. Olen joskus sanonut, että hyvän kokemuksen ja johtajuuden omaava kunta- tai kaupunginjohtaja pärjää aina yksityisellä puolella, mutta yritysjohtaja ei aina välttämättä pärjää kuntapuolella, koska pitkäjänteisyys ei riitä kunnan johtamiseen. Tässä vaaditaan sprintterin ja maratoonarin ominaisuuksia, kärsivällisyyttä, malttia, kuuntelua ja kuuntelemisen taitoa.

– Näkemyksiesi perusteella sinusta huokuu sellaista läsnäoloa, jonka fiksut asiakkaat ja yhteistyökumppanit huomaavat. Kyseessä ei ole vain puhuva pää vaan aidosti läsnäoleva heppu, joka laittaa itsensä peliin, ja se tekee varmasti jollain lailla hommasta vielä kovemman, Määttä sanoo.

– Ajattelen niin, että minun täytyy kuunnella ja ymmärtää henkilökuntaa, ja olla heidän käytettävissään, ja olla samoin myös asiakkaiden eli 45 000 kuntalaisen käytettävissä. Osallistuin esimerkiksi kaikkien niiden kansanedustajaehdokkaiden vaalityöhön, jotka pyysivät minua mukaan jakamaan ruusuja, rokkaa ja pitämään puheita. Samalla tapasin kansalaisia ja ihmisiä yli puoluerajojen, Savolainen kertoo.

Määttä pitää ideaa erittäin fiksuna, ja kysyy, tarvitseeko johtaja itse kuuntelijaa.

– Kuntajohtaja tarvitsee kavereita, joiden kanssa sparrata. Se kuntajohtaja joka kuvittelee, että jaksaa yksin hoitaa hommaa, ajaa kiville aika nopeasti. Välillä on oma usko tosi koetuksella, mutta asiaansa pitää uskoa.

Millaista on kuntajohtajuus 2015?

Määttä kysyy, minkälaista on kuntakentän johtaminen vuonna 2015.

– Kuntakenttä on ensinnäkin paljon pienempi vuonna 2015, ja kokonaisuudet ovat suurempia. Se edellyttää yhä enemmän organisaatioiden johdolta. Toivoisin, että yksityiseltä puolelta hakeuduttaisiin haastaviin kuntajohtajan tehtäviin.

– Kuntajohtajan työ muuttuu paljon mielenkiintoisemmaksi, monipuolisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Kuntajohtajat ovat tulevaisuudessa aktiivisesti mukana elinkeinopolitiikassa, Savolainen katsoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    4. 4

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    5. 5

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    9. 9

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    10. 10

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    10. 10

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää