Raha muuttaa arvoja

Maailma on valmis sosiaalisen vastuun yrityksille. Inhimillisyydellä on mahdollisuutensa, kun maailmantalous voi tarpeeksi hyvin?
Oy Veikkaus Ab:n missio on yhtiön oman ilmoituksen mukaan tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle monipuolista arvoa järjestämällä rahapelejä luotettavasti ja vastuullisesti.

Arvo tulee taiteen, urheilun ja tieteen kautta. Kun yhden yrityksen vastuulla on merkittävä osa kansakunnan henkisestä pääomasta, toiminnan on oltava eettisesti kestävällä pohjalla. Toimitusjohtaja Risto Nieminen puhuu yrityksen aidosta persoonasta erotukseksi strategian pelivälineen roolista.

Ja mikä on Niemisen puhuessa, kun yhtiö on viime vuonna tulouttanut valtiolle reilun 407 miljoonan euron tuloksestaan yli 401 miljoonaa euroa. Jos arpajais- ja arvonlisäverot lasketaan mukaan, valtio on saanut Veikkaukselta tuloja yhteensä lähes 482 miljoonaa euroa.

Oikea ajattelutapa

Kylmät luvut on tapana erottaa inhimillisistä päämääristä, mutta Niemisen mukaan pitkän aikavälin vastuullisuus korostaa ihmistä lähellä olevia arkisia käytännön toimia ja ”oikeaa ajattelutapaa”.

– Maailmassa on jo näitä yrityksiä, joiden tavoite ei ole voitto vaan toiminnan lähtökohtana on saada syntyneellä tuotolla aikaan ihmiskunnan kannalta jotain positiivista. On erittäin mielenkiintoista, että näitä ihmisten arvostamia muotoja voi syntyä, Nieminen sanoo ja nostaa esimerkeiksi Veikkauksen rinnalle norjalaisen energiayhtiön ja Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna saaneen bangladeshilaisen pankkiiri Muhammad Yunusin ja tämän pienlainoja köyhille myöntävän Grameen-pankin.

Veikkauksen visioon on kirjattu tavoite olla kolmen vuoden kuluttua ”omistajalleen paras vaihtoehto pitkäjänteisesti edistää taiteen, liikunnan, nuorisotyön ja tieteen toimintaedellytyksiä”.

Niemisen mukaan on vaikea sanoa, missä tapahtuu kehitystä ja muutosta. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne muuttaa arvoja.

– Toivottavasti löytyy kuitenkin ymmärrystä sille, että yhteiskunnassa pitää olla rakenteita, jotka eivät ole voittoa tuottavia. Jos esimerkiksi kaikki taide pitäisi rakentaa yritysten kannattavuuden ehdoilla, silloin rajattaisiin ulos iso osa inhimillisyydestä, joka on menestyvän tulevaisuuden yhteiskunnan keskeinen osa. Mitä vastuullisempi yritys on, sitä paremmin tämä myös ymmärretään.

– Se tarkoittaa myös sitä, että ymmärretään, miten tärkeää on asiakaskunnan pysyminen luomisvoimaisena ja terveenä. Jos koko ympäristö olisi pelkkää bisnestä, maailma ei kovin mielenkiintoinen paikka olisi. Fiksuimmat ihmiset ja yritykset sitovat itsensä ympäristöön tavoilla, jotka ovat vastuullisia ja kehittävät asiakkaan ja ympäristön välistä suhdetta.

Leveä näköala

Vastuullisen päätöksenteon kannalta näköalan leveys on etu. Laaja-alainen sivistys tahtoo vain olla katoava luonnonvara. Se on kuitenkin edellytys kyvylle tehdä oikeita kysymyksiä.

Yksikään toimitusjohtaja ei yksin pysty olemaan kaikkien alojen erikoisasiantuntija. Silti ajan henkeen kuuluu pienimmästäkin virheestä rankaiseminen. Valmentaja saa lähteä, jos joukkue pelaa huonosti.

– Jos pääsisi vuoteen 2060 tai 2100, voisi hyvinkin kuvitella tapahtuneen jotain sellaista, mikä viittaa osuustoiminnallisuuteen. Ennustan, että Warren Buffet –malli lisääntyy, mikä merkitsee, että omistajuuden lähtökohta ei ole lyhyet markkinat.

– On totta, että joissakin tilanteissa on helpompi vaihtaa valmentajaa kuin koko joukkuetta, mutta hankaluuksia tulee, jos pikavoittoja pyritään tekemään omistajajärjestelyillä.

Johtamisen haaste tulee olemaan, kuinka saada eri alojen syvän asiantuntemuksen omaavat pelaamaan yhteen. Suomessa asiantuntijuus on perinteisesti tarkoin varjeltu ja kiihkeästi tavoiteltu rooli, mikä tekee johtamisesta erityisen haasteellista.

Niemisen mukaan osaamisen jakaminen on kaikkein tärkein kyky. Omaan osaamiseen ei yksinkertaisesti voi keskittyä enää samalla tavalla, kun työn muodot muuttuvat, eikä valmiiksi saamisen tyydytystä enää samalla tavalla ole tarjolla. Työ on yhä enemmän pukkaamista, kehittämistä, kasvattamista ja näkökulmien avartamista.

Johtajakin joutuu mukautumaan työn muuttuviin vaatimuksiin, kun kyky tunnistaa ihmisten ominaislaadut ja sijoittaa heidät parhaisiin mahdollisiin tehtäviin korostuu.

– Niin vaikea tehtävä kuin se onkin.

Parasta peliin

Määrittäessään menestystä Nieminen lainaa legendaarista NCAA:n koripallovalmentaja John Woodenia. Yksinkertaistettuna menestys on hänen mukaansa tyytyväisyyttä, mitä ihminen voi tuntea silloin, kun hän on varma siitä, että on tehnyt kaikkensa tullakseen niin hyväksi kuin voi ylipäätään tulla.

– Sama sopii yrityksille. Kaikki eivät voi olla tähtiä pörssissä tai huippujohtajia. Kaikkea ei yksinkertaisesti voi verrata keskenään. Tyytyväisyys on löydettävä omasta toiminnasta. Toiminnan pohjat ratkaisevat silloin paljon.

Ymmärrys ja kypsyys viisaisiin päätöksiin kulkevat käsi kädessä ja siksi onkin ehkä ”hassua, että urheiluvalmentajat opettavat yrityksissä”, kuten Nieminen asian ilmaisee. Ymmärrettävää on, että valovoimaisia esiintyjiä kuunnellaan, mutta oman viisauden varassa on käyttää oikeita mittareita menestyksen arvioimiseksi.

– Menestystä tulee arvioida joillakin muilla kuin kaikkein yksinkertaisimmilla mittareilla. Urheilun ja liike-elämän maailmat eivät ole yksi yhteen. Laaja-alaisen yleissivistyksen hankkiminen voisi olla kannattavaa.

Nieminen korostaa, että ylipäätään kaikenlaisien mustavalkoisten ja ehdottomien kantojen kaskeaminen olisi hyvästä.

– Yleissuvaitsevuus ja yleissivistys ovat todellakin aika fiksuja periaatteita yrityksen tulevaisuuden kehittämiseksi. Minusta se on vastuullinen tapa toimia. Se on sitä vastuullisuutta, että pystyy näkemään oman yrityksensä jossain laajemmassa yhteydessä sekä suhteessa historiaan että yhteiskuntaan.

Onko työnarkomania vastuullista?

Samassa yhteydessä Nieminen kysyy, mahtaako työnarkomania olla kovin vastuullista ja johtaneeko se yrityksenkään kannalta hyvään lopputulokseen.

Työ on tunnustettu hyvinvoinnin lähde. Voisiko se yksilön kannalta ja pitkässä historiallisessa katsannossa olla myös syy ihmisen olemassa oloon. Täydellinen työlle omistautuminen voi toki johtaa yrityksen kannalta haluttuun lopputulokseen, mutta vastuullisuuden näkökulmasta Nieminen ei asiaa kovin perusteltuna näe.

– Työnarkomania on peruste sille, ettei tarvitse kysyä itseltä, onko oikein, että käytän elämäni parhaat vuodet pelkästään työhön. Ja onko kyseessä pitkällä tähtäyksellä vastuullinen tapa toimia yrityksenkään kannalta... En tiedä, minulla ei ole vastausta.

– Työn ilo on asia, joka olisi arvo ja joka voisi olla vastuullisuuden elementtinä hyvä. Se kasvattaa työyhteisössä nautintoa taakan sijaan.

Tavoillemme uskollisina me suomalaiset olemme systematisoineet myös yhteiskuntavastuun rakentamisen. Menemme aina yhtenä joukkona sekä syteen että saveen – olemme hyvä sotilasyksikkö. Ohjelmat ovat hyviä työkaluja, myöntää Nieminen, mutta korostaa jälleen yrityksen omaa ja aitoa persoonallisuutta.

– Fiksuus on siinä, että oma persoonallisuus heijastuu ulos ilman varta vasten rakennettuja kohtaamispintoja. Kun vastuullisuus on arjen toimintaa, se myös automaattisesti ymmärretään ja se heijastuu ratkaisuissa ilman erillisiä ohjelmia.

Historia on jo opettanut, että tasapaino johtajuuden sankaritradition ja auktoriteetti-toiveen välille olisi hyvä saada. Enää puuttuu vain toteutus ja siihen tarvittava oivallus, miten johtaja voisi olla yhtäaikaa arvovaltainen päättäjä ja läheinen keskusteluun kannustaja.

Se tarkoittaisi johtamisen kannalta sitä, että joukot eivät jäisi odottamaan käskyjä vaan antaisivat näkemyksellisiä vaihtoehtoja, joista johtajan tehtävä olisi poimia parhaat. Kun tähän päästään, kyseessä on suomalaisen johtamistavan vallankumous.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    4. 4

      Venäläiset ovat ”taloustilanteen passiivisia panttivankeja”

    5. 5

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    6. 6

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    7. 7

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    8. 8

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    9. 9

      Venäjä kiilasi saudien ohi öljyn pumppauksessa

    10. 10

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    10. 10

      Kulta on kallistunut selvästi – sijoittajat pelkäävät osakkeiden olevan vaarallisen kalliita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää